Keskustelu:Espoon kartanon Qvarnbron silta

Otsikko: Espoon kartanon Qvarnbron silta

Onko sillan nimi tosiaan jossain tämä? Ellei se ole virallinen, ehdottaisin muotoa Myllysilta (Espoo). Tiehallinto mainitsee nimet "Myllysilta eli Kvarnbro". (Bro = silta). --Abc10 (keskustelu) 10. elokuuta 2013 kello 08.58 (EEST)

On se. Tiehallinto (silloin kun se vielä oli olemassa) oli nimennyt tämän sillan vieressä olevan museosillan luetteloon "Espoon kartanon silta nro II (Sågbro)". Logiikan mukaan tämä silta on nimeltään "Espoon kartanon silta nro I (Qvarnbro)". Nykyään Ely-keskuksen museosiltaluettelossa museosilta on nimeltään "Espoonkartanon Sågbron silta" ja saman logiikan mukaan tämä silta on "Espoonkartanon Qwarnbron silta". Kirsi Liimataisen museokohdeselvityksessä museosillan nimenä on "Espoonkartanon Sågbron silta" ja tämän sillan nimi on "Espoonkartanon Qwarnbron silta". Ely-keskuksen teettämässä Piltzin ja Soosalun tekemässä hoito- ja ylläpitosuunnitelmassa siltojen nimet ovat "numeroltaan ja osoitteeltaan seuraavat: • Espoon kartanon silta numero I, Qvarnbro, tieosoite 11310-001-01310" ja "Espoon kartanon silta numero II, Sågbro, tieosoite 11310-001-01250". Siltojemme historia -teos käyttää museosillasta nimeä "Espoon kartanon silta II". En ole missään lähdekirjallisuudessa nähnyt sillasta käytettävän nimeä Myllysilta. Tätä silmällä pitäen, miksi artikkelin nimi pitäisi vaihtaa? -Htm (keskustelu) 10. elokuuta 2013 kello 09.58 (EEST)

Linkittämässäni lähteessä sanotaan "Myllysilta eli Kvarnbro". "Espoon kartanon silta" on lähinnä määrittävä osa, eikä se kuulu sillan nimeen. Ruotsinkielinen sopii hyvin, ellei linkin suomenkielinen Myllysilta ole käytössä, mutta Qvarnbron/Kvarnbron silta on kyllä torttu tortun päälle. Jos se on ruotsiksi Qvarnbro tai Kvarnbro, tuntuu turhalta lisätä siihen enää toista siltaa. Englanniksi näkee tosin sellaisia käännöksiä kuin Hallituskatu Street, mutta ehkei se käy ohjeeksi tähän. Mitä sanoo Espoon kadunnimistö, jos sellainen on? Olen nyt poissa muutaman tunnin, mutta tämä olisi hyvä selvittää, ettei moinen kummajainen jää kummittelemaan. --Abc10 (keskustelu) 10. elokuuta 2013 kello 10.36 (EEST)

Olen kyllä lukenut linkittämäsi lähteen. Luitko artikkelin lähteet? Artikkeliin on linkitetty kaksi lähdettä, joita siteeraan yllä olevassa vastauksessa ja joihin artikkelin nimi perustuu.

• Toinen lähde on Tiehallinnon museokohdeselvitys [1], siinä sillan nimi on "Espoonkartanon Qvarnbron silta". Lähteessä käsitellään kylläkin viereistä museosiltaa.
• Toinen lähde on Ely-keskuksen julkaisema hoito- ja ylläpitosuunnitelma [2], se käsittelee kahta vierekkäistä siltaa. Lähteessä on sivulla 9 kerrottu siltojen viralliset nimet, tämän sillan nimi on "Espoon kartanon silta numero I, Qvarnbro"
• Tielaitos oli nimennyt kaikki siltansa yksilöllisin nimin ja tämän sillan vieressä oleva museosilta oli viralliselta nimeltään "Espoon kartanon silta nro II" ja suluissa "(Qvarnbro)" , lähde [3], sivulla 26.
• Ely-keskuksen museosiltaluettelossa [4] viereisen museosillan nimi on "Espoonkartanon Sågbron silta".
• Pääkaupunkiseudun opaskartassa lukee "Espoonkartanonsilta Esbogårdsbron", mutta siinä on siis itse asiassa kaksi vanhaa kiviholvisiltaa peräkkäin 100 metrin matkalla. Espoon kadunnimistöä en ole katsonut enkä tiedä mistä sellaisen löytää mutta sillä ei ole mitään väliä, koska kyseessä on valtion silta yhdystiellä nro 11310 ja valtio antaa silloilleen nimet. Alueella ei käsittääkseni myöskään ole voimassa olevaa asemakaavaa.

Eli tuossa on nyt 5 lähdettä jossa sillan viralliseen nimeen kuuluu "Espoonkartanon silta" tai "Espoon kartanon silta" eikä se ole mikään lisämääre. Onhan se pitkä sillan nimeksi mutta minkäs teet. Yhteen vai erikseen: erikseen kirjoitettuna Espoon kartano nimi viittaa viereiseen kartanoon, jonka omistaja (vapaaherra Anders Henrik Ramsay) rakennutti sillat ja maksoi ne omasta pussistaan. Kirjoitustapa korostaa kartanon historiallista yhteyttä siltoihin, kun taas yhteen kirjoitettuna Espoonkartano nimi viittaa kaupunginosaan, jolla ei ole oikein mitään tekemistä siltojen historian kanssa. Kaikissa lähteissä sillan nimessä on ruotsiksi, Qvarnbro. Toki on mahdollista käyttää lyhyempiä nimiä Sågbro ja Qvarnbro tekstissä, ja on käytettykin, mutta artikkelin tulisi olla sillan virallisella nimellä. Käsitykseni mukaan tilanne on nyt niin. Ainoa kyseenalainen asia on Espoon kartano vs. Espoonkartano, mutta nykyinen artikkelin nimi tukee Wikipedian artikkeleiden nimiä. - Hallituskatu Street kuvaa kätevästi ja lyhyesti suomen kieltä taitamattomalle, että Hallituskatu on kadun nimi, jota voi esimerkiksi tähyillä nimikylteistä. (jatkaa) Ehkäpä linkittämäsi nettisivun kirjoittaja ei ollut tietoinen sillan nimistä, vaan kirjoitteli omasta päästään. -Hiljattain löysin netistä kartan, jossa on oikein kauniisti monella värillä esitetty ko. kaupungin kaikki viralliset kaupunginosat, kartassa on numerot kaupunginosien kohdalla ja ingressissä on sitten numerot ja vastaavat nimet luettelona. Hauskaa on se, että ko. kartassa on kaupungin numeroitujen kaupunginosien nimet kirjoitettu roomalaisilla numeroilla aivan päin männikköä. Niinpä VII kaupunginosa on siinä kartassa IIV kaupunginosa. Huoh. - (ja vielä) Kun katsoo linkittämääsi sivua ja klikkaa "palaa edelliselle sivulle", niin mitä siellä lukee? Espoon kartanon silta. --Htm (keskustelu) 10. elokuuta 2013 kello 11.59 (EEST)

Ajatuksenani oli, että artikkeli olisi sillä nimellä, jota siitä arjessa käytetään. Neuvostobyrokraattinen nimihirviö "Espoon kartanon silta nro II (Qvarnbro)" sopii kyllä kun insinöörit keskustelevat keskenään tai lautakunta myöntää määrärahoja sillan korjauksiin. Mutta sitten kun joku antaa ajo-ohjeita tai kertoo olleensa kävelyllä ja nähneensä erikoisen hienon sillan, tuo virkamiehen mielestä niin kaunis nimi ei osoittaudu kovin kauniiksi. Jos arjen käyttönimi löytyisi, se olisi Wikipedian käytännön mukainen. Oikeastaan tuo sitaateissa olevan tekstinpätkän voikin tulkita niin, että virkakielessä se on "Espoon kartanon silta nro II", mutta oikeasti se on "Qvarnbro". Tähän viittaa myös ELY-keskuksen suunnitelma. --Abc10 (keskustelu) 10. elokuuta 2013 kello 17.39 (EEST)

Espoon karttapalvelun voisi kuvitella olevan lähellä ihmisten arkea. Sieltä löytyivät Espoonkartanonsilta (yhteen kirjoitettuna) ja Kuninkaankartanonsilta. --Abc10 (keskustelu) 10. elokuuta 2013 kello 17.42 (EEST)

Jos olisit lukenut edes osan niistä linkeistä, jotka vastaukseeni laitoin, olisit huomammut että yksi niistä oli linkki Ely-keskuksen suunnitelmaan, jonka esittelytekstiin ystävällisesti linkkasit (olen lukenut koko suunnitelman). Sana "Espoonkartano" tai sanapari "Espoon kartano" plaseeravat sillan kauniisti ja arkisesti siihen paikkaan, jossa se on. -Lisäksi olen kurkkuani myöten täynnä sitä käsitystä, että "insinöörit" (jotka eivät ole ihmisiä) elävät jossain muualla kuin arjessa ja keskustelevat jostain muusta kuin arkisista asioista, kuten myös "lautakunnat" (jotka hekään eivät ole ihmisiä). Ja sitten on nämä "jotkut" (jotka ovat ihmisiä), jotka kertovat mikä on oikein ja kaunista ja mikä ei. Espoon kartanon Qvarnbron silta on varsin lyhyt, suurin osa ihmisistä ml. insinööreistä, jotka ylittävät sen, eivät eds huomaa sitä. Joten sen nimeä ei tarvitse montaa kertaa mainita, jos neuvoo tietä sen yli tai sinne. Yleensä perille löytämisessä auttaa aika paljon, jos a) tietää minne on menossa ja b) mikä on osoite. - Niin että minun puolestani artikkelin nimi on ihan oikein. -Htm (keskustelu) 10. elokuuta 2013 kello 18.07 (EEST)

Nimen ainoa vika on se, että se on aika kömpelö. Jäädään odottamaan, haittaako nimi ketään muuta. Ehkä nimestä syntyisi julkista keskustelua, jos Ely-keskuksen paikallinen virkamies tai urakoitsijan aliurakoitsija pystyttäisi sillan alkuun nimikyltin. Moottoritietunneleiden alussa nimiä näkee, ja ne ovat aika osuvia, kuka lie keksinyt. Ei siellä ainakaan yhtään Salon tunneli II (Lakiamäki) -tyyppistä nimeä ole. Toki ne on viranomaiskäyttöön numeroitu, mutta onneksi piilotettu niin ettei numeroita juuri tule havainneeksi.

Kielenkäytöstä ja insinööreistä: sen verran olen tähän ikään mennessä kuunnellut insinöörien ja poliitikkojen puhetta, että tiedän sen keskimäärin eroavan normaalikielestä ainakin heidän puhuessaan virka-asioissa, olkoonkin että he ovat ihmisiä, ja moni aivan varmasti hallitsee oman ammattinsa. Paperinen kielenkäyttö tarttuu ja muuttuu paperiseksi ajatteluksi, kun papereita joutuu paljon pyörittelemään, ellei asiaan kiinnitä huomiota. Virkakielen ongelmiin on kyllä julkisuudessakin kiinnitetty useasti huomiota. Hyvä arkkitehtiystäväni, jolle numerot ovat selviä ja yksinkertaisia asioita, sanoo suoraan, ettei hän näe mitään eroa ns. huonon ja hyvän kielen välillä, kun keskustelimme muutamista käytännön teksteistä. Esimerkkejä tästä on runsaasti myös Wikipediassa. Jokaisella on omat vahvuutensa. Mutta tästä voidaan jatkaa keskustelua toisaalla. --Abc10 (keskustelu) 10. elokuuta 2013 kello 19.25 (EEST)

Olen sitä mieltä, että asioista kannattaa puhua niiden oikealla nimellä. -Kun sillan nimessä on mainittu Espoon kartano, se sitoo sen tekijäänsä eli siihen kartanonomistajaan ja kartanoon, joka sen on rakennuttanut. -Tein ohjaussivut Sågbro ja Qvarnbro. Seuraavaksi saan luultavasti jonkun kielipoliiseista kimppuuni, he ovatkin olleet pitkän aikaa hiljaa. -Htm (keskustelu) 10. elokuuta 2013 kello 19.46 (EEST)

Ehdottomasti tunnelienkin nimet pitää rakentajien kunnioittamiseksi saada muotoon Ely-keskuksen tunneli II (Salo, Lakiamäki) tai ehkä jopa Tieyhtiö Ykköstien tunneli II (Salo, Lakiamäki). --Abc10 (keskustelu) 10. elokuuta 2013 kello 20.53 (EEST)

Tähän asti keskustelu näytti olevan asiallista. -Htm (keskustelu) 10. elokuuta 2013 kello 22.04 (EEST)

Keskustelu vaikuttaakin asialliselta, ja ei tästä kannatakaan mitä intohimoja herätellä. Tosin nimet ovat usein rakkaita jos ne liittyvät esimerkiksi omaan kotiseutuun, mutta tempora mutantur, nos et mutamur in illis. --Hippuh (keskustelu) 14. elokuuta 2013 kello 14.28 (EEST)

Sillan nimi on virallisesti kaikissa Espoon aineistoissa, muun muassa kartoissa, Espoonkartanonsilta, muut ovat vanhentuneita. Alueelle on tekeillä kaava, jossa sen nimi on tämä. Se on esimerkiksi tässä [5], nimistökartta, vasemman reunan rattaan alta löytyy "lataa". Muita ei kannata käyttää kuin historiallisissa yhteyksissä mainiten, ettei tule sekaannuksia. --Hippuh (keskustelu) 14. elokuuta 2013 kello 12.47 (EEST)

Lisäys: Nimi on suunniteltu 1995, ja kartoissa se on ollut vuodesta 1996. --Hippuh (keskustelu) 14. elokuuta 2013 kello 14.25. (EEST)

Älä mene tekemään kovin paljon johtopäätöksiä kenenkään kotiseuduista. Mites ittelläs? -Jostain syystä sillan omistaja eli valtio kutsuu siltaa sitkeästi eri nimellä. Mihinköhän tämä silta sekaantuisi? -Htm (keskustelu) 14. elokuuta 2013 kello 15.01 (EEST)

Pyydän anteeksi, en tosiaan voi tietää missä asut. Se oli vain sellainen ajatus, että yleensä sellaista voi tapahtua, eikä ollut henkilökohtainen. En tiedä onko valtio missään määrännyt sen nimeä. Tuo aiemmin artikkelissa ollut on lähteen kirjoittajan jostain vetäisemä nimi, kun ei ole näköjään etsitty sitä Espoon kaupungin nimistösuunnittelussa annettua nimeä. Näkeehän sen siitä, että kaikenlaisia nimiä on käytössä netissä. Mutta kuten huomaat linkistä jonka annoin, kaavaankin tulee sen nimeksi Espoonkartanonsilta, ja samoin on siis Espoon opaskartoissa. Kunta näitä nimiä suunnittelee ja antaa, mutta tietysti tieviranomaiset valtion taholta ovat olleet mukana keskusteluissa, vaikka nimi ei näytä menevän kovin nopeasti perille. --Hippuh (keskustelu) 14. elokuuta 2013 kello 17.45 (EEST)

Koitanpa selittää: Kyseinen silta on valtion omistama silta. Se on siis valtion oma silta ja valtio on antanut sillalleen nimen. Sen ei tarvitse kysyä Espoon kaupungilta mitään eikä katsella Espoon asemakaavaehdotuksia. Siltaa on vakiintuneesti nimitetty aikoja sitten ennen vuotta 1995 Qvarnbron sillaksi. Lähteen kirjoittaja on "vetäissyt" nimen ei hatusta vaan valtion siltarekisteristä, jossa on tielaitoksen kaikkien siltojen nimet ja tiedot. Siis jo olemassa olevat nimet. - Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa ja kaavaan tulee sitten aikanaan se nimi, jonka Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyy samalla kun se hyväksyy kaavan. Mutta se on sen ajan asia, Wikipediassa ei ennustella. Kunta suunnittelee nimiä sinne, minne sen valtuudet riittävät. - Mistä muuten olet päätellyt, että Espoonkartanonsillalla tarkoitetaan nimenomaan Qvarnbron siltaa, ei Sågbron siltaa? -Htm (keskustelu) 14. elokuuta 2013 kello 19.42 (EEST)

Tiehallinnon Museosilta-artikkeleissa voidaan tietysti käyttää vanhoja museaalisia nimiä, kuten siellä Espoonkartanontienkin nimi on Suuri Rantatie ja vaihtoehtoisesti yhdystie 11310, mutta sillan nimi näyttää nyt käytännössä ja nykypäivänä olevan siis Espoonkartanonsilta, kuten tien nimikin on Espoonkartanontie. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hoitosuunnitelmassa voidaan myös käyttää mitä nimiä halutaan, mutta tuskin sillä on edellytyksiä määrätä nimiä Espoossa oleville silloille muuten kuin omaan käyttöönsä. Museosiltaluettelossa ei tätä siltaa tietenkään edes ole.

Nimet ovat myös turvallisuuskysymyksiä: poliisille ja palokunnalle pitää osata antaa oikea nimi. Jos Espoon palokunnan tiedostoissa ja kartoissa on Espoonkartanonsilta ja hätäilmoitus tehdään nimellä Espoon kartanon Qvarnbron silta, arvokkaita minuutteja kuluu hukkaan. --Abc10 (keskustelu) 14. elokuuta 2013 kello 20.46 (EEST)

Lisäksi huomaan että siltaluettelossa [6] jolla perustelet omaa kantaasi, ei tätä siltaa ole. --Abc10 (keskustelu) 14. elokuuta 2013 kello 20.54 (EEST)

Kadun nimi näyttää olevan nykyisessä kartassa Kuninkaankartanontie. Saatta tietysti olla että Kilon poliisi on tietoinen kaavahdotuksissakin olevista nimistä ja suunnistaa niiden mukaan, me muut käytämme mielellään voimassa olevaa kartaa. -Htm (keskustelu) 14. elokuuta 2013 kello 21.13 (EEST)

Lisäksi huomaan, että et ole näköjään tietoinen siitä, että Pirkanmaan Ely-keskus ohjaaa tiemuseotoimintaa valtakunnallisesti [7]. -Htm (keskustelu) 15. elokuuta 2013 kello 08.17 (EEST)

Pirkanmaan Ely-keskus käyttää museosilloista ja -teistä museonimiä mikä oikeassa yhteydessään on hyväksyttävää, ja ne tietenkin mainitaan artikkelissa. Museosiltalähde, jota käytät, pohjaa ilmeisesti 1980-luvun aineistoon, jolloin päätös Sågbron ottamisesta museokohteeksi on tehty. Näyttää siltä että nykytilannetta käsittelevä lähde on poistettu. --Abc10 (keskustelu) 15. elokuuta 2013 kello 08.34 (EEST)

Käytössä olevilla silloilla ei ole erikseen mitään "museonimiä". Niillä on vain "nimet". -1980-luvun aineistossa ei ole mitään vikaa, varsinkaan jos tuoreempaa ei ole (paitse Ely-keskuksen aineisto, joka on vuodelta 2012, mutta se ei näköjään kelpaa kun se on tehty Pirkanmaalla?). -Htm (keskustelu) 15. elokuuta 2013 kello 09.27 (EEST)

Näyttäisi kuitenkin siltä että museonimiä, kuten Suuri rantatie jne., käytetään museoyhteyksissä, kuten lähteessäsi, eikä kartassa olevaa nimeä Kuninkaankartanontie. Tien varressa näyttäisi olevan koulukin jonka osoite on Kuninkaankartanontie 35 eikä Suuri rantatie. Luultavasti tienviitoissa/katukylteissäkin lukee Kuninkaankartanontie. --Abc10 (keskustelu) 15. elokuuta 2013 kello 09.39 (EEST)

Lähde jota kutsut nykytilannetta käsitteleväksi, on itse asiassa asemakaavaehdotuksen valmisteluaineistoa, os ollaan tarkkoja ja miksei oltaisi. Siis ehdotuksen. Voisi nyt edes etsiä lähteen, joka on muu kuin ehdotus. -Htm (keskustelu) 16. elokuuta 2013 kello 22.32 (EEST)

Puhun ensisijaisesti Espoon kaupungin julkaisemasta kartasta [8], jossa lukee Espoonkartanonsilta. Se on nykykäytäntöä, ei mikään ehdotus. Ja myös tuo riepoteltu lähde, johon viittaat, käyttää päätettyjä nimiä eli nykykäytäntöä. Kaava-aineistossa mukana oleva nimistökartta ei ole nimiehdotus vaan aiempien päätösten mukainen nimistökartta. Nimet on siis päätetty eri prosesseissa jo aiemmin. Sinun lähteissäsi puhutaan historiallisista museokohteista, joten on ymmärrettävää että niissä pulpahtavat esiin vanhat nimet, kuten Suuri Rantatie ja myös Espoon kartanon silta numero I, Qvarnbro, jollaiseen en uskoisi törmääväni elävässä elämässä, sekä nimikummajainen Qvarnbron silta. --Abc10 (keskustelu) 16. elokuuta 2013 kello 23.42 (EEST)

No miksi siihen karttaan ei sitten viitata artikkelissa vaan sinä tai pikemminkin Hippuh kaivaa esiin kaavaehdotuksen? Asiakirjaa ei ole edes nimetty kunnolla. "Minun" lähteeni on 1) tiehallinnon teettämä selvitys museoteistä ja -silloista vuodelta 2007 2) Ely-keskuksen teettämä kahden sillan (joista tämä on toinen) ympäristön hoitosuunnitelma vuodelta 2012. -Valtio omistaa noin 15000 siltaa ja pitää niistä rekisteriä, joissa on kerrottu myös siltojen nimet, jotka valtio usko huviksesi oikein hyvin tietää. Ja molempien siltojen nimet on kerrottu lähteessä 2. Espoon kaupunki voi kaavassa antaa nimet vain niille osille tätä maailmaa, joihin sen valtuudet riittävät ja valtion sillat eivät taida kuulua niihin. Espoon kaava-aineistoon kuuluva kartta on ehdotus alueen nimistöstä. Nykyiset kadut, joiden sijaintia tai nimeä ei esitetä muutettavaksi, ovat mukana kartassa kuten esimerkiksi osa Kuninkaankartanontiestä. -Suomessa on useita historiallisia teitä ja niistä puhuttaessa käytetään niiden historiallisia nimiä. Siitä, mihin sinä olet valmistautunut törmäämään elävässä elämässä en ole vastuussa. Toivottavasti et järkyty. Käyttäjä Hippuh vierastaa kaikkia vanhoja lähteitä (valtion siltarekisteriä tosin päivitetään jatkuvasti), hänen mielestään ne pitäisi korvata uusimmilla, mutta hän ei sitten viitsi niitä etsiä vaan jättää sen muille. Ja sen sijaan että ihmettelee miksi valtio ei etsi siltansa nimeä jostain Espoon opaskartasta, niin voisi oikeastaan ihmetellä miksi Espoon kaupunki ei etsinyt valtion sillan nimeä tieviranomaisen siltarekisteristä, jossa se on ollut vaikka kuinka kauan. -Htm (keskustelu) 17. elokuuta 2013 kello 06.02 (EEST) (jatkoa) Artikkelissa käyttämieni lähdeteosten kirjoittajat ovat perustaneet teoksensa myös lähteisiin, jotka on mainittu teoksissa, jos viitsii katsoa. Jos tuntuu siltä, että heidän käyttämänsä lähteet sisältävät jotain epäkelpoa lähdemateriaalia, niin parasta lienee konsultoida heidän kanssaan siitä suoraan. Lähteet ovat myös verkossa, joten uskoisin mahdollisten akorjaustenkin päivittyvän niihin. Lähteet saattavat sisältää jopa kirjoittajiensa omaa tutkimusta, mutta kun se ei ole minun omaa tutkimustani, niin en näe lähteiden käytölle esteitä. Ja varsinkin kun on kyse vanhoista lähteistä (joista jotkut saavat vaippaihottumaa tai jtn) niin ne ovat oikein hyviä siinä mielessä, että niissä ei takuulla ole käytetty lähteenä Wikipediaa. -Htm (keskustelu) 17. elokuuta 2013 kello 07.24 (EEST)

Omalta osaltasi tiedät varmasti miksi karttaa ei ole ollut artikkelissa vaikka olet huomannut sen puuttuvan. Nyt se on siellä. Se on melko tuore, päivitetty 8.5.2013. --Abc10 (keskustelu) 17. elokuuta 2013 kello 10.16 (EEST)

En ole kiinnostunut osallistumaan tähän kiistaan, mutta tutkiskelin tässä ihan muista syistä kiinnostavaa teosta Siltojemme historia, jonka Htm näemmä mainitsi tuossa ensimmäisessä repliikissään. Teoksessa käytetään tästä sillasta melkein joka kohdassa eri nimitystä, mutta sieltä löytyvät ainakin Espoon kartanon Qvarnbro (Myllysilta) (s. 30) sekä pelkkä Kvarnbro ja Espoon kartanon Myllysilta (s. 129). Jälkimmäisellä sivulla nimi on kuvatekstissä Kvarnbro ja sen vieressä olevassa leipätekstissä Myllysilta. Ruotsinkielinenkin nimi on onnistuttu eri kohdissa kirjaa kirjoittamaan vuoroin Q:lla ja vuoroin K:lla. Htm:n mainitsema Espoon kartanon silta II esiintyy ainoastaan teoksen lopussa olevassa museosiltataulukossa, mutta sitä ei muuten käytetä itse tekstissä. --Risukarhi (keskustelu) 12. marraskuuta 2013 kello 15.18 (EET)

Keskustelu vuonna 2017

Yllä olevassa osiossa on keskusteltu artikkelin nimestä vuonna 2013. Uusi keskustelu aiheesta aloitettiin vuonna 2017, mutta tällä kertaa artikkelin nimestä keskustellaankin Wikipedian kahvihuoneen osastossa "Kielenhuolto" tämän keskustelusivun asemesta. Myös kahden silta-artikkelin yhdistämisestä keskustellaan nimenomaan siellä. --Pxos (keskustelu) 22. syyskuuta 2017 kello 11.54 (EEST)