Keskustelu:Enso

I believe this article should be moved to Svetogorsk 69.125.95.75 18. syyskuuta 2006 kello 12.25 (UTC)

Why? In 1948 the Russian name was changed from Энсо, Enso to Светогорск, Svetogorsk, but the Finnish name is still Enso. --Kyzyl 18. syyskuuta 2006 kello 13.30 (UTC)

Suomenkielinen nimi ei ole Enso. Esimerkiksi tienviitoissa lukee Suomenkin puolella Svetogorsk, Imatran kaupunki puhuu Imatra-Svetogorsk-kaksoiskaupunkihankkeesta jne. Toisin kuin tapauksissa Pietari - Sankt Peterburg tai vaikka Viipuri - Vyborg, Enso ei ole Svetogorskin suomenkielinen nimi vaan vanhentunut nimimuoto. --BishkekRocks 1. kesäkuuta 2007 kello 13.11 (UTC)

Kaupungin suomenkielinen nimi on Enso. Ks. esim. Venäjän federaation paikannimiä (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006). --Hippophaë 12. heinäkuuta 2007 kello 21.12 (UTC)

Wikipedian sanastolähteisiin lukeutuva Yleinen suomalainen asiasansto ([1]) suosittelee nimeä Svetogorsk. --Silenzio 13. heinäkuuta 2007 kello 17.37 (UTC)

Eikös Kotus mene ysan ohi. Tai on ainakin mennyt. --Kyzyl 23. heinäkuuta 2007 kello 19.31 (UTC)

EKI:n tietokannan ja Kotuksen oppaan mukaan suomenkielinen nimi on yksiselitteisesti Enso. Mielestäni tästä linjasta ei ole mitään syytä poiketa, vaikka Svetogorsk-nimeä (erheellisesti) käytettäisiinkin joissain suomenkielisissä yhteyksissä. –Jm00 23. elokuuta 2007 kello 07.04 (UTC)

Enso

Enson teollisuustaajama kuului Jääsken kuntaan. Jos täällä aletaan käyttää ns "uushistoriankirjoitusta" niin hävitetään kaikki suomalaisuuteen liittyvät maininnat ja omaksutaan vanhojen nimien venäläistäminen niin johan on markkinat. Vaikka alue luovutettiin niin paikannimikkeistöä ei luovutettu. Ei siitä mitään virallista päätöstä Suomessa ole koskaan tehty että pitäisi käyttää nykyisiä venäläisiä nimiä, vaikka vasemmistolaiset sitä yrittivät 1970 luvulla varsinkin pesiytyessään Yleisradion palkkalistoille. Vrt ns nykyiset "kotilokommunistit". Se politikko joka olisi mennyt ehdottamaan sellaista toimenpidettä olisi tehnyt polittisen itsemurhan. Joten suomalaisessa Wikipediassa nykyinen venäläinen Svetogorsk on edelleen Enso. Surkuhupaisaa kuunneltavaa oli Yleisradion uutistoimituksen yritys alkaa käyttää Kostamuksesta nimeä Kostamuksha, Apatiitistä nimeä Apatity, Kantalahdesta Kandalaksha, Hiipinästä Hibiny ja myöhemmin Kirovsk eli Kirovinkaupunki, Muurmannista tehtiin väkisin Murmansk, sillä eihän tsaarinaikana annettua nimeä Katariinanlahti tai vuono voitu hyväksyä Neuvosto-Venäjän uuden hallinnon toimesta. Koivistosta tehtiin Primorsk (Merenääri) ja Käkisalmesta tuli Priozersk (Järvenääri). Raudusta Sosnovo (Petäjistö), jne. Kyseessä oli poliittinen kannanotto kuten Viro nimestäkin. Viipuristakin yritettiin tehdä venäläinen Vyiborg "sen ajan hengen mukaiseti" mutta parin surkuhupaisen uutisoinnin jälkeen jotka aiheuttivat todellisen vastalauseiden myrskyn, Viipuri nimen kohdalla venäläistämisestä luovuttiin Yleisradiossa vaikka se oli "vanha venäläinen kaupunki jonka Novgorodilaiset kauppamiehet olivat perustaneet". Enson Svetogorskistaminen sensijaan onnistui. Koskahan Vuoksi pitää muuttaa muotoon Vuoksa koska pääosa jokea on Venäjän puolella. Näin on muutaman tänne kirjoittelevan henkilön ajatusmaailma näköjään rakentunut. Joten miltä kuulostaa Sähkömäen tai Sähköpaikan nimi suomalaiseen korvaan? Vuoksa ei tarkoita nimenä yhtään mitään. Jääski muuttui Metsämäeksi tai Metsäläksi. Antrea puolestaan Kivikkomäeksi tai Kivikkolaksi.

Sama keskustelu velloo Itä-Preussin kaupunkien ja nimien kohdalla. Venäläiset poistelevat sivustoilta Königsberg, Pillau, Insterburg, Tilsit, Memel, jne saksalaisnimiä ja korvaavat niitä nykyisillä paikannimillä aivan kuin aleeella ei olisi ollut mitään ennen vuotta 1945. Se on hassua kun kaupungilla on muun kielisiä nimiä kun venäläisiä, niin ne pitää poistaa venäläisten mielestä. Esimerkiksi puolaksi Kaliningrad eli Königsberg on edelleen Krolewiec ja liettuaksi Sovetsk eli Tilsit on edelleen Tilzé.

Eihän keskiverto venäläinen tiedä tänä päivänäkään yleensä Karjalan Kannaksen historiasta juuri mitään. Alue vaan ilmaantui yht´äkkiä Neuvostoliiton alueeseen 1940. On syytä muistaa että vielä 1920 67 % venäläisistä naisista, ja 43 % miehistä oli luku- ja kirjoitustaidottomia. Vielä tänä päivänäkin alle 10 % Venäjän väestöstä puhuu muuta valtakieltä kun Venäjää ensimmäisenä vieraana kielenään. Yleensä omaksuttiin se paikan nimi jonne asetuttiin asumaan venäläisessä muodossa kyrillisin kirjaimin kirjoitettuna. Vai miltä kuulostaisi Hjuvinge, Hjuvjaskjulia tai Sjeniahkjokia, Pjaksjamjakija tai Rekaust? Ei edes sana Siestarjoki taipunut venäläiseen kieleen joten siitä tehtiin Sestroretsk, Terijoesta Tjerijog ja Vakeasaaresta tuli Beloostrov. Lahdesta Lakhta, Parkkalasta Pargolovo jne. Oman lukunsa muodostavat ne nykyiset paikannimet jotka muutettiin aivan erinimisiksi jonkun neuvostoliittolaisen sankarin mukaan. Säkkijärvestä tuli Kondartjevo sinne suomalaisten alasampuman hävittäjälentäjä Kondartjevin mukaan. Näilläkö nimillä pitäisi vanhat suomalaiset nimet korvata täällä Wikipediassa? Onneksi suomalaiset nimet säilyivät, tosin venäläisittäin kirjoitettuna, Karjalan Tasavallan puolella.88.112.81.37 27. kesäkuuta 2008 kello 06.11 (UTC)

Bishbek

Niin ne nimet muuttavat muotoaan. Keisarivallan aikana tämän kirgiisien kyläpahaisen nimi oli Pishkek ei Bishbek. Mitä muotoa pitäisi käyttää?88.112.81.37 27. kesäkuuta 2008 kello 07.56 (UTC)