Keskustelu:Diskurssi

Tämä artikkeli on kurja. Lyhyys ja ylimalkaisuus eivät haittaisi, mutta asenteellisuus ja täysin arbitraariset painotukset haittaavat.

Samaa mieltä. Tässä aihepiirissä on suhteellisen helppoa "säveltää" melkein mitä vain, ja juuri sen takia pitää olla tarkkana, mitä tänne kirjoitetaan. Diskurssien parissa on puuhailtu niin paljon, että moniin väitteisiin ei edes löydy vastaväitettä. Tätä ei kuitenkaan tule käsittää näiden väitteiden tueksi. Merkittävä osa kriitikoista ei puutu yksittäistapauksiin kuin lähinnä "varoittavina esimerkkeinä", vaan suhtautuvat kokonaisiin diskurssiteoretisoinnin aloihin kuin tieteilijät epätieteeseen tai kaduntallaajat poliitikkojen puheisiin.

Artikkelin tulisi tarkastella aihettaan etäämpää; pääpainon tulisi olla näiden teorioiden suhteessa ympäristöönsä, esimerkiksi keskustelussa diskurssianalyysien tukijoiden ja vastustajien välillä, eikä esimerkiksi siinä, mitä diskurssianalyytikot ovat kirjoitelleet lähinnä keskenään. Tuohirulla 1. marraskuuta 2008 kello 02.20 (EET)

Eiköhän silloin ole paikallaan ilmoittaa niistä painotuksista, jotka eivät ole paikallaan. Itse ainakin näkisin suotavampana kertoa miten diskursseja analysoidaan kuin tuoda esiin esimerkkejä jo tehdyistä analyyseistä. Samalla kaikkeen diskurssianalyysiin, kuten kaikkeen viestintään, liittyy epävarmuus, joten sen toteaminen, että tietyllä asialla tarkoitetaan jotain on jo itsessään harhaanjohtavaa. Lisäksi, esimerkeissä tuodaan esiin uusia käsiteluontoisia sanoja ilman, että niitä vaivaudutaan selittämään. Mikä on "vastadiskurssi", jollei vain poliittisen diskurssin kulloinkin hyväksytty puhunnan muoto? Vaikkapa Teun A. van Dijk sekä lukemattomat muut ovat pohtineet median ja politiikan diskurssia ja kontekstin merkitystä käytyyn keskusteluun. Esimerkiksi ihan viime vuodelta taitaa olla van Dijkin viimeisin yritys luoda teoria kontekstin merkityksestä diskurssille. Tästähän toki voidaan sitten laajentaa mihin tahansa suuntaan esimerkiksi Bourdieun (tai Bahtinin/Voloshinovin, ihan miten vain) linjoille jolloin kaikki keskustelu on vallan tuomista puheeseen ja eräänlaisen pääoman ilmentymä -- joka taasen lienee aika lailla lainattua Austinilta. Onkin ehkä harhaanjohtavaa siis kutsua mitään teoriaa tahi metodia yhden tekijän näköiseksi kun ajatuksen takana on kuitenkin aina vuosikymmenien, jollei vuosisatojen tieteellinen keskustelu: Foucault sijaan voitaisiin keskeisinä tekijöinä pitää yhtä hyvin vaikkapa ensimmäisiä kulttuuriantropologeja, erityisesti kielen (ja siten kulttuurin) sosiaalisuuden merkitystä korostanutta Bronislaw Malinowski, jonka ajatuksia seuraten syntyi yksi diskurssianalyysin piirissä käytetyimmistä kielen malleista, M.A.K Hallidayn systemaattis-funktionaalinen kielioppi...nojoo, mutta kuitenkin, tässä taitaa olla aika lailla parannettavaa. Kommentin jätti 78.27.78.126 (keskustelu – muokkaukset) 25. toukokuuta 2009 kello 00.30

Artikkelin tila, 9/2011

Tästä artikkelista sopisi tehdä hieman ymmärrettävämpi ihmiselle, jolla ei ole erityisymmärrystä aiheesta. Kirjoitin johdantoa uusiksi en-wikin pohjalta [1], mutta en ole aiheen tutkija enkä oikein osaa etsiä lähteitäkään... ehkäpä pitää alkaa selata läpi van Dijkin verkkosivuilleen laittamia artikkeleja, josko niistä löytyisi hyvää ref-matskua. --avanninen 12. syyskuuta 2011 kello 20.14 (EEST)