Keskustelu:Diktatuuri

(Ensimmäinen keskustelu)

Tämäkin artikkeli on mielestäni jonkin verran ongelmallinen. Vaikka pohdiskelulla on omat juurensa, tämä tuntuu jotenkin olevan kovin epätietosanakirjamainen artikkeli. Mielestäni diktatuurin määritelmään ei pitäisi tarttua asettamalla sitä vastakkain demokratian kanssa. Rakennekkin on jotenkin epäselvä. JP 21:28 huhti 1, 2004 (UTC)

Itseasiassa jos jatkan tästä, niin käsiteviidakko vain syvenee - artikkelissahan väitetään, että ns. hyvä diktatuuri ei olisi diktatuuria laisinkaan (tai ainakin kyseenalaistetaan tämä). Minun nähdäkseni diktatuurius ei itseasiassa ole mitenkään sidoksissa päätöksenteon "oikeuteen" tai "vääryyteen" (jotka ovat lopultakin subjektiivisia käsitteitä - esim. varmasti valtaosa Saddamin Irakin sunnimuslimeista ajatteli, että hirmuhallinto on jees, vaikka me emme [toivottavasti] niin ajattele), vaan ennemminkin on kyse vastustavan mielipiteen tukahduttamisesta ja niiden päätöksenteosta eväämisestä. Hitler oli diktaattori koko diktaattorikautensa ajan (eihän se muuten olisi diktataattorikausi), oli "kansa" (joka sinänsä on jo ihan absurdi käsite - ei sellaista homogeenistä klönttiä kuin "kansa" ole olemassakaan - puhumattakaan ajatuksesta "kansan paras"). JP 21:40 huhti 1, 2004 (UTC)

Määrittelisin diktatuurin vain hallintotavaksi, jossa vain henkilö tai puolue päättää asioista ja pyrkii estämään toisinajattelijoiden ja kilpailijoiden pääsyn valtaan. [1] Diktaattori voi olla myös hyvin suosittu alamaistensa keskuudessa, jolloin kansan väkivaltaisen kurissapidon ei tarvitse olla niin laajaa. (On toki muitakin kurissapidon muotoja, kuten tiedon pimittäminen.) Vastustavan mielipiteen tukahduttamista voidaan tarkemmin esitellä autotaarisuus- , totalitarismi- ja poliisivaltio-sivuilla. Tosin asia on mainittava myös diktatuuri-sivulla. -Jean d'Arc 22:20 huhti 1, 2004 (UTC)

Jep jep, olen samaa mieltä, tuolta perustalta artikkelia pitäisi uudistaa. Vaikka tuossa viittaamassasi artikkelissa on kyllä hieman liian yksioikoisiakin toteamuksia, kuten "Diktatuurissa ihmisen tehtävänä on totella ja taistella diktaattorin puolesta.", joka ei tietenkään välttämättä pidä paikkaansa ja toisaalta taas pätee melkein jokaiseen muuhunkin kansallisvaltioon (korvaamalla sanan "diktaattori" valtion nimellä). Tiedon pimittäminenkään ei ole varsinaisesti mikään diktatuurille yksinoikeudella varattu kurissapidon keino - olettaen että pidämme esim. kylmän sodan aikaisia Yhdysvaltoja demokraattisena maana. Lisään kuitenkin nyt nuo viittaukset poliisivaltioon, autoritaarisuuteen ja totalitarismiin. JP 23:08 huhti 1, 2004 (UTC)

(Toinen keskustelu)

En tiedä, olivatko artikkelin määritelmät todella jostain tietosanakirjasta, mutta jos näin on, tietosanakirja on tässä tapauksessa väärässä. Viitteet poistin, koska jouduin muokkaamaan määritelmiä vähän liikaa. Läheenä kyseinen tietosanakirja on edelleen mainittu. Onnneksi on wikipedia! Sanalla "diktatuuri" on useampia käyttötapoja tai käsitteitä. Diktatuuri pelkän yksinvallan merkityksessä ei esim tarkoita välttämättä mitään opposition tukahduttamista. Eri merkitykset tulee erotella toisistaan, ei sotkea toisiinsa. Miekkaniekka 11. marraskuuta 2010 kello 06.53 (EET)

(Kolmas keskustelu)

Artikkelin avauslause on vähän ongelmallinen: "Diktatuuri tarkoittaa yhden henkilön voimakkaaseen valtaan perustuvaa valtiomuotoa." On ollut valtioita, joissa kansalaisvapaudet on tukahdutettu ja oppositio kielletty tai pidetty toimintakyvyttömänä, mutta joissa johto on ollut kollektiivinen, siis ilman selvää yhden henkilön määräävää asemaa. Tämä on ollut ominaista vallanvaihdosten jälkeisille välikausille (Neuvostoliitossa Leninin ja Stalinin välillä 1920-luvulla, Stalinin ja Hruštšovin välillä 1950-luvulla sekä Hruštšovin ja Brežnevin välillä 1960-luvulla, Kiinassa Maon ja Dengin välillä 1970-luvulla) ja joissakin diktatuurimaissa pysyvämmin: Japanin militaristisena kautena 1930- ja 40-luvulla sekä nykyisin Kiinassa, jossa ylin johtaja valitaan puolueen keskuskomitean pysyvästä valiokunnasta kymmeneksi vuodeksi; militaristista Japania ja Jiang Zeminin jälkeistä Kiinaa voisi pitää "diktatuureina ilman diktaattoria" (vaikka Kiinan nykyisellä presidentillä Xi Jinpingillä näkyy taas olevan itsevaltaisia taipumuksia). Diktatuurin perusominaisuudeksi tuntuu jäävän opposition ja kansalaisvapauksien tukahduttaminen. Demokraatti 3. helmikuuta 2016 kello 18.10

Laatuarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Olisiko tämä lupaavaksi käyvä yleiskuvaus aiheestaan, vai kaipaako vielä työtä? Pitäisiköhän historia-osio sijoittaa ylemmäs? Kirjoitin tämän version vuosi sitten neljän kirjalähteen pohjalta. --Savir (keskustelu) 1. elokuuta 2022 kello 19.54 (EEST)

Historiaosuus on musta hyvä lopussa, parempi määritellä ensin asia. Mutta itse mietin, että pitäiskö nimenomaan "Piirteitä" olla heti "Etymologian" jälkeen. Se mielestäni kertoo, mistä artikkeli puhuu. Ja "Tyyppejä" laajentaa tätä määritelmää eteenpäin. --PtG (keskustelu) 10. elokuuta 2022 kello 22.52 (EEST)

Siirsin piirteet nyt ylemmäs. Savir (keskustelu) 11. elokuuta 2022 kello 11.45 (EEST)

Kannatan lupaavaksi. – Sullay (Keskustelkaamme siitä) 2. syyskuuta 2022 kello 16.47 (EEST)

Kannatan lupaavaksi ja arkistoin. --PtG (keskustelu) 17. syyskuuta 2022 kello 11.18 (EEST)