Keskustelu:Derivaatta

Derivaatta muissa tieteissä

Kuinka yleistä on kemiassa tai kielitieteessä puhua derivaatasta johdoksen tai johdannaisen sijasta? Oman kokemukseni perusteella derivaatta tarkoittaa kemiassa samaa kuin matematiikassa. Kemian perussanasto suomentaa sanan derivative: "johdannainen (johdos), derivaatta (mat.)" Onko siis tarvetta täsmennyssivulle, jonne nuo merkitykset kuuluisivat? --Tsemii 12. syyskuuta 2005 kello 21.04 (UTC)

Olisiko syytä mainita derivaatan sovelluksista myös taloustieteissä? --Tantor 14. syyskuuta 2009 kello 20.19 (UTC)

Kansantaloustieteen derivoinnit ovat simppeleitä sovelluksia. Ei tarvitse mielestäni erityisesti kertoa, mutta toki voidaan mainita, että esimerkiksi kansantaloustieteessä käytetään joissain tapauksissa. Huomasin juuri artikkelista, että taloustiede mainitaan jo johdannossa. --Hartz (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 20.24 (EET)

Helsingin Sanomien arvio artikkelista: 20 pistettä, ei huono (ks. linkki)

Linkki HS:n arviojuttuun: [1] (tämä on toinen matematiikka-artikkeli jota HS:n jutussa annettiin laajasti palautetta, toinen oli Joukko-oppi. Tätä artikkelia pidettiin parempana)

Lähinnä puutteeksi katsottiin että artikkeli käsittelee derivaattaa vain yhden muuttujan funktioiden näkökulmasta, (suora lainaus) "Muunlaisia tärkeitä derivaattoja (toispuoliset derivaatat, osittaisderivaatat, suuntaderivaatat, gradientit tai vähemmän säännöllisten funktioiden derivaatat) ei mainita muuten kuin osin 'katso myös' linkeissä." Mikä on Wikipedian käytäntö tämän suhteen? Enkkuwikissä on otsikon 'Derivatives in higher dimensions' alla lyhyet tiivistelmät ja linkit pääartikkeleihin, tätä kenties arvostelussa haettiin.

Muita toiveita: Differentiaalista toivottiin mainintaa, esim differentiaalikehitelmän kaavaa. Parempia käytännön esimerkkejä. Derivaatan merkitys funktion kulun, ääriarvojen ym. selvittämiseen (oma huom. eli suunnilleen sitä mitä derivaatasta lukiossa opetetaan).

Hesarille arvion teki dosentti M. Lehtinen HY:stä. --Ebling Mis (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 12.23 (EET)

Katso myös -otsikon linkkejä sivuaviin käsitteisiin olisi hyvä ainakin osittain purkaa tekstiksi, jossa muutamalla lauseella kerrottaisiin noista toisista käsittelistä. --Aulis Eskola (keskustelu) 21. joulukuuta 2013 kello 03.59 (EET)

Kritiikissä myös ihmeteltiin osittain "jutustelevaa" tyyli. Sellainen on tarkoituskin, jotta matematiikkaa tuntematon voisi saada karkean käsityksen asiasta. Esim. tällaisen käsitteen johdannon kuuluu lähteä täysin ei-akateemiselta tasolta. Vain jos jossakin kappaleessa tyylilajit sekaantuvat edes-takaisin, tekstin tyyliä pitää korjata. --Aulis Eskola (keskustelu) 21. joulukuuta 2013 kello 03.59 (EET)

Artikkelin alaosassa sijainnut huomautus Helsingin sanomien arviointituloksesta ei ole enää aiheellinen. artikkelia ja aihekokonaisuutta tulisi silti kehittää edeleen. Poistan huomautuksen.--J Hokkanen (keskustelu) 1. joulukuuta 2022 kello 22.25 (EET)

Parannuksia on nyt lisätty

Kirjoitin jotkin osiot uusiksi ja vaihdoin järjestyksiä. "Pakkasin" yhden reaalimuuttujan funktioiden asiaa saman otsikon alle. Lisään myöhemmin "yhden kompleksimuuttujan funktiot" otsikon alle yleiskatsauksen aiheeseen. Itse kaipaisin usean muuttujan funktioiden differentiaalilaskennasta osioita. --Jari Hokkanen (keskustelu) 23. syyskuuta 2014 kello 15.45 (EEST)

D, d, Δ, δ

Esitetäänkö artikkelissa riittävän selkeästi mitä nämä ovat/tarkoittavat? --Hartz (keskustelu) 24. syyskuuta 2014 kello 16.16 (EEST)

Niitä voisi selvittää paremmin. Nyt niitä ei selvitetä erikseen ollenkaan, vaan asia on katsottava lähteestä tai asiayhteydestä.--Jari Hokkanen (keskustelu) 24. syyskuuta 2014 kello 19.01 (EEST)

Yli 99% ihmisistä ei vaivaudu tuohon tai ymmärrä asiayhteydestä. --Hartz (keskustelu) 24. syyskuuta 2014 kello 19.15 (EEST)

Riittääkö tuo "Kahden kohdan avulla" tehty pieni lisäys? --Jari Hokkanen (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 10.21 (EET)