Keskustelu:D’Hondtin menetelmä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

aivan roskajuttu, varsnkin esimerkki paikkojen jaosta aivan väärä Kommentin jätti 84.251.173.177 (keskustelu – muokkaukset).

Se on aivan oikein, mutta toki saman laskenta-algoritmin voi luonnollisessa kielessä ilmaista monella tavalla. Samulili 7. maaliskuuta 2007 kello 08.46 (UTC)
Samulili sen sanoi. --Höyhens 26. helmikuuta 2008 kello 15.54 (UTC)

Rohkeita väitteitä

[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa esitettyt väitteet optimaalisuudesta (mahdollisimman lähellä) ja teoreettisesta virhemaksimista (1 paikka kertaa vaalipiirien määrä) kuulostavat aika rohkeilta. Mahtavatko pitää paikkaansa? Kaipaisivat perustelua ja/tai lähdettä. --Jmk 21. helmikuuta 2008 kello 10.47 (UTC)

Myös rajaus pieniä puolueita sortavana silloin, kun puolue jää vain hieman äänikynnyksen alle vaikuttaa epäilyttävältä ja kaipaisi perustelua. Millä perusteella ongelma koskisi ainoastaan äänikynnyksen alle jääviä puolueia? --Jmk 22. helmikuuta 2008 kello 09.16 (UTC)

No niin, poistelin noita lähteettömiä väitteitä ja korjailin muutenkin. Tuo teoreettinen virhemaksimi ei muuten pitänyt paikkaansa, vaan sopivissa tilanteissa paikkamäärän virhe ylöspäin voi olla (paljonkin) suurempi kuin 1.--Jmk 26. helmikuuta 2008 kello 15.51 (UTC)

Miksi poisto?

[muokkaa wikitekstiä]

Miksi Manuwiki poisti lauseen "Menetelmällä on kuitenkin taipumus suosia suuria puolueita pienten kustannuksella"? Noin merkittävä piirre ansaitsee tulla mainituksi jo artikkelin johtokappaleessa, etenkin kun se useinkin herättää keskustelua. Palautan tekstin. Jos joku haluaa sen pois, antakoon edes perustelun poistolle. --Jmk 3. marraskuuta 2008 kello 12.25 (EET)[vastaa]

Nyt Manuwiki lisäsi väitteen, että paikkaosuuden jääminen alle ääniosuuden johtuu ainoastaan äänikynnyksen alle jäämisestä joissakin vaalipiireissä. ("Puolue, joka saa jokaisesta vaalipiiristä edustuksen, saa luvun, joka on 1:stä suurempi. ") Omasta päästäkö väite oli peräisin? Lähdettä sille ei ainakaan ollut, eikä se myöskään pidä paikkaansa. Yksinkertainen vastaesimerkki: Jos vaalipiirissä on esim. kolme paikkaa, niin puolue voi helposti saada vaikka 40 % äänistä ja jäädä silti yhdeen paikkaan (33 %) (jos vastassa on puolue tai vaaliliitto, joka saa 60 % äänistä ja vetää siten 2 paikkaa). Äänikynnys ylittyi mutta paikkaosuus jäi alle ääniosuuden (suhde < 1). Sama voi toistua vaikka kaikissa vaalipiireissä eli valtakunnallisestikin voi olla paikkaosuus<ääniosuus vaikka joka vaalipiirissä saisikin paikkoja. --Jmk 17. huhtikuuta 2011 kello 07.54 (EEST)[vastaa]

Aika vaikeaselkoinen taulukko. Mutta nähtävästi punainen tarkoittaa että kyseinen ehdokas valittiin ja sitten seuraava on vuorossa. Jotain selitystä voisi laittaa kyllä. 82.141.64.59 25. lokakuuta 2012 kello 15.52 (EEST)[vastaa]