Keskustelu:Claude Alexandre de Bonneval

Ukas: Pari kommenttia: comte on kreivi, prince on suomeksi prinssi, ellei ole kuningashuoneen jäsen (tässä siis Savoijin ruhtinas Eugen). Macarthy > MacCarthy, hänestä on artikkeli en.wikissä nimellä Nicholas Tuite MacCarthy Lisäksi yhteen kohtaan lisäsin selvennyspyynnön, koska en ymmärtänyt tarkoitusta. Jos tähän saisi alkutekstin, se voisi auttaa asiaa..--Mtt.wiki (keskustelu) 26. huhtikuuta 2017 kello 10.12 (EEST)

Mtt.wiki, kiitos palautteesta. Tiedän sanan prince käytön, mutta tässä on tapauskohtainen ongelma. Eugenia kutsutaan Savoijin prinssi Eugeniksi suomenkielisessä kirjallisuudessa ja historiankirjoituksessa Topeliuksesta lähtien 1 (ja aiemminkin). Hänet on tunnettu pitkään myös Suomessa, ja en ole juuri nähnyt käytettävän ruhtinas Eugenia. Kun Wikipediassa tulee käyttää vakiintuneita nimiä pidän prinssi Eugenia sopivampana käännöksenä. Tämän vuoksi nimi Savoijin prinssi Eugen tulee mainita myös hänestä kertovassa artikkelissa. MacCarthyn suhteen olet hyvinkin oikeassa. Sitten, tuossa sitaatin lopussa Bonneval puhuu siis toimivallasta, jota nämä Itävallan agentit eli virkamiehet (jotka pidättivät häntä asunnossaan ja ilmeisesti yrittivät myrkyttää häntä) käytännössä käyttivät. Muotoilen edeltävää tekstiä, niin sitaatin sisältö selittyy paremmin. --Ukas (keskustelu) 26. huhtikuuta 2017 kello 17.45 (EEST)

Laitoin alkutekstin kokonaisuudessaan viitteeksi.--Ukas (keskustelu) 26. huhtikuuta 2017 kello 20.51 (EEST)

Minulla oli hämärä mielikuva että joskus on jossain käynyt ilmi, että prinssi/ruhtinas-sanojen käytössä on poikkeuksia ja tämä sitten voi olla se. Käännöskohta varmaan menee suurinpiirtein noin, vaikka jotain pientä hiomista voi olla, mutta se on nyt selkeämpi. Toisaalta englanninkielinenkin on käännös ranskasta, joten epävarmuutta sen suhteen riittää. Missään suomenkielisessä teoksessa tuskin on valmista käännöstä olemassa, siksi tyydytään tuohon. --Mtt.wiki (keskustelu) 26. huhtikuuta 2017 kello 21.30 (EEST)

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Viikkokilpailun myötä syntynyt artikkeli. Tämä minulle aikaisemmin tuntematon heppu on ihan kiinnostava uusi tuttavuus. Jonkin verran sisältö saattaa muuttua, kun käyn läpi vielä joitain teoksia, mutta suurinpiirtein tämän näköinen tarina Bonnevalilla on takanaan. Ehkä tulevaisuudessa jatkan hyvän tasoiseksi, jos uskottavaa materiaalia löytyy, mutta näillä tiedoin uskallan ehdottaa lupaavaksi. --Ukas (keskustelu) 29. huhtikuuta 2017 kello 17.54 (EEST)

Miksi tuolla on käytetty rakennetta, jossa ei ole kolmostason otsikoita (on vain kakkos- ja nelostason otsikoita)? --PtG (keskustelu) 29. huhtikuuta 2017 kello 21.21 (EEST)

Hyvä kyssäri, lähtenyt varmaan alussa kappalejaon muutoksiin liittyneestä epähuomiosta, mutta ne on nyt muutettu. Mutta nyt kun tässä visuaalisella silmällä vertailen, niin ei kyllä haittaisi jos kolmostason otsikon fontti olisi hiukan hoikempi. Nykyinen on hieman silmäänsattuva, nelostason fontti on paremman näköinen. --Ukas (keskustelu) 30. huhtikuuta 2017 kello 04.28 (EEST)

Varmaankin mielipidekysymys, mutta mennään näin (lieneekö jossain ohjeissakin sanottu, miten otsikoita pitää käyttää). Mutta kokonaisuudessa huomattavan laaja artikkeli lupaavaksi. Kielessä voisi olla hieman parannetavaa, jopa hyvän tasolle kielenhuollon jälkeen. Lupaavaksi toki. --PtG (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 20.12 (EEST)

Käy lupaavaksi, miksei jopa hyväksikin. Jäin itse pohtimaan sellaista, onko kaikkia lähteet-osiossa mainittuja teoksia käytetty artikkelin lähteenä (niihin ei löydy omia viitteitä tekstin puolelta). Jos niitä ei ole käytetty artikkelin tekstin lähteistämiseen, voisi käyttämättömät teokset siirtää selvyyden vuoksi erilliseen kirjallisuutta-osioon artikkelin loppuun. --Msaynevirta (k · m) 2. toukokuuta 2017 kello 11.58 (EEST)

Kyllä jokaiseen lähdeluettelon teokseen viittaa ainakin yksi viite. --Ukas (keskustelu) 2. toukokuuta 2017 kello 16.27 (EEST)

Mietin, että yksi lähde-viiteyhteys saattoi olla epäselvä, kun lähdeluettelossa teoksen ensimmäisenä nimenä on toimittajan nimi ja toisena lähteenä olleen luvun kirjoittajan nimi, kun viitteeseen merkitsin pelkästään luvun kirjoittajan nimen sekä teoksen nimen. Muutin tuota ehkä selvemmäksi.--Ukas (keskustelu) 2. toukokuuta 2017 kello 22.34 (EEST)

Kannatusta on. Eikä kukaan vastusta. --PtG (keskustelu) 6. toukokuuta 2017 kello 11.11 (EEST)