Keskustelu:City pop

Laatuarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Olisikohan artikkelista lupaavaksi? Vai puuttuuko siitä teidän mielestä jotain? –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 4. syyskuuta 2021 kello 20.44 (EEST)

Tuntuu vielä hiukan ohuelta, kun varsinaista aihetta käsitellään kuitenkin vain kolmessa lyhyessä kappaleessa. Voisiko kertoa vähän enemmän siitä, mikä tarkkaan ottaen on city poppia, minkälaista musiikkia se oikeastaan on ja minkälaisia musiikillisia vaikutteita se on saanut? Nyt mainitaan oikeastaan vain ”monimutkaiset sovitukset” ja ”futuristinen ääni”. En tiedä kuinka paljon painoarvoa antaisin tuolle ”shitty pop” -anekdootille, voisikohan asian muotoilla jotenkin yleisemmin. Olen kuunnellut tätä kyllä paljon, mutta en nyt ihan suoralta kädeltä osaa luetteloida, mitä pitäisi kertoa, kun en ole lähteisiin juuri tutustunut. Haruomi Hosonoa ei ainakaan vielä mainita laisinkaan. Mm. Tatsurō Yamashitasta ja Toshiki Kadomatsusta minun on ollut tarkoitus aloittaa artikkeli, mutta en koskaan oikein pääse sinne saakka. --Epiq (keskustelu) 4. syyskuuta 2021 kello 22.17 (EEST)

Totta, voisin kirjoittaa enemmän siitä, minkälaista musiikkia kutsutaan city popiksi. Ymmärtääkseni tyylilaji on hieman epäselvä siinä mielessä, että pitkälti kaikkea 1980-luvun japanilaista valtavirtamusiikkia kutsuttiin city popiksi. Tuon "shitty pop" -lauseen voisi kyllä muotoilla paremmin, siinä voisi kertoa vain, että monet japanilaiset eivät pitäneet siitä. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 4. syyskuuta 2021 kello 22.26 (EEST)

Tuosta "shitty pop" -lauseesta tuli vielä yksi asia mieleen, kyllähän kirosanojakin voi olla Wikipedia-artikkeleissa. Varsinkin tällaisessa tilanteessa, kun lainataan jotain henkilöä. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 4. syyskuuta 2021 kello 22.27 (EEST)

Nyt olen kirjoittanut Määritelmä-kappaleen ja kertonut tarkemmin tyylilajin kehityksestä. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 4. syyskuuta 2021 kello 23.06 (EEST)

Tämä laajeni jo mukavasti. Poistin tuon ”shitty pop” -lauseen, kun mielestäni se korostui vähän turhaan; lähinnä mietityttää, onko tuollainen lempinimi ollut oikeasti jotenkin yleinen, kun iso osa japanilaisista ei varmaankaan osannut edes erottaa noita sanoja 80-luvulla toisistaan. Vähintään olisi kiva saada sille parempi lähde kuin Vicen anekdootti. Minusta tämä on edelleen jokseenkin suppea lupaavaksi, mutta en vastusta, jos muilta löytyy kannatusta. --Epiq (keskustelu) 6. syyskuuta 2021 kello 18.43 (EEST)

Lisäsin pari asiaa kirjasta. Tätä käsitellään siinä vain parin lauseen verran, mutta ehkä jännä että artikkelissa sanotaan nyt että "Monet japanilaiset, jotka varttuivat city popin kukoistuksen aikana pitivät tyylilajia kliseisenä valtavirtamusiikkina". Toisaalta kirja mainitsee City Popin korvanneen New Musicin "autenttisena vaihtoehtona valtavirtatuotannolle". Tietty nämä kaksi voi molemmat olla totta samaan aikaan. Ehkä tässä on perusasiat kuitenkin, joten kannatan lupaavaksi. J.K Nakkila (keskustelu) 5. syyskuuta 2021 kello 18.45 (EEST)

Joku ääninäyte voisi olla hyvä. Musiikkia on pelkästään sanallisesti liki mahdoton kuvailla tyhjentävästi, varsinkaan jos ei käytetä musiikin teorian termejä vaan kuvaillaan tunnelmaa ja vertaillaan muihin lajityyppeihin. --Miihkali ^{(K • M)} 6. syyskuuta 2021 kello 09.56 (EEST)

Laittaisikohan Aiheesta muualla -kappaleeseen linkki johonkin sivustoon tai videoon, missä voi kuulla city popia? Wikipediassa ei taida olla city pop -ääninäytettä. Tosin aika harvoissa Suomen Wikipedian musiikkiartikkeleissa on ääninäyte. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 6. syyskuuta 2021 kello 13.10 (EEST)

Tai voisin itse vaikka lisätä jonkun ääninäytteen. Tiedän useita keskeisiä city pop -kappaleita, joten mielelläni lisäisin jonkun artikkeliin. Onko musiikkinäytteen lisäämisessä muita vaatimuksia kuin tietysti se, että mainitsee tekijäoikeuden haltijan? –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 6. syyskuuta 2021 kello 13.17 (EEST)

Ilman erityistä tuntemusta tekijänoikeuksista sitaattioikeus Suomessa on käsittääkseni aika tiukka, eli jos lisäät jonkun musiikkinäytteen se kannattaa ottaa kappaleesta, jota on selitetty artikkelissa jotenkin tarkemmin. En tiedä onko jotain kappaletta, joka olisi jotenkin erityisen tyypillinen tälle tyylille. Ehkä esim. toi Plastic Love, joka on jo mainittu tuolla? Ja tietty musiikkinäyte kannattaa pitää muutaman sekunnin mittaisena. J.K Nakkila (keskustelu) 6. syyskuuta 2021 kello 17.31 (EEST)

Ääninäyte pitää jotenkin tietysti sitoa siitä kertovaan tekstiin, jolloin sen käyttö on perusteltua. Nyt ehkä teksti on vielä sen verran ohutta, että hyvää kytköstä saattaa olla vaikea löytää. Plastic Love on varmaankin kaikkein kliseisin city pop -soittolistojen kappale, ja tavallaan toivoisi jotakin muuta, mutta onhan se varmaan näytteenä edustava. --Epiq (keskustelu) 6. syyskuuta 2021 kello 18.43 (EEST)

"Plastic Love" käynee artikkeliin ihan passelisti. Tai sitten Miki Matsubaran "Stay With Me". Mitä mieltä olet? –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 7. syyskuuta 2021 kello 16.05 (EEST)

Kuulemma näytteen pituus saa olla korkeintaan 10 % kappaleen kokonaispituudesta. En tiedä, mihin tuo perustuu ja onko tuota sääntöä kirjattu mihinkään, mutta sitä olen totellut. --Kärrmes (keskustelu) 6. syyskuuta 2021 kello 19.11 (EEST)

Kuinka voisin tehdä tuollaisen .ogg-äänitteen? Voisin lisätä sen artikkeliin. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 7. syyskuuta 2021 kello 16.05 (EEST)

Varmaan helpoin tapa on hankkia CD-levy ja tallentaa kappaleet omalle koneelle, tai vaihtoehtoisesti ostaa ja ladata kappale internetistä. Audacity on ilmainen ohjelmisto, jonka avulla kappaleen pituutta pystyy rajaamaan ja loppuun voi halutessaan vielä lisätä häivytyksen. Sillä pystyy tallentamaan .ogg-tiedostoja. Audacity on aika karsea ohjelma käyttää, mutta näin yksinkertaiseen hommaan se riittää. --Miihkali ^{(K • M)} 10. syyskuuta 2021 kello 09.10 (EEST)

Ilmaisella Audacityllä tosiaan nauhoittaa klipin, tallentaa sen ogg-muodossa koneelle ja lataa tänne. --Kärrmes (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 22.21 (EEST)

Ääninäyte lisätty! –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 12. syyskuuta 2021 kello 19.05 (EEST)

Eiköhän artikkeli ala olemaan valmis. Lupaavaksi? –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 14. syyskuuta 2021 kello 17.46 (EEST)

Genrelle tyypillisistä instrumenteista voisi olla jotain. Toisaalta tekstissä mainitaan genreen kuulumiseen liittyvä kiistely, joten jos esille ei voi nostaa mitään tyypillistä instrumenttia tai niiden yhdistelmää, niin se ei ole välttämättä aivan välttämätöntä. --Prospero One (keskustelu) 14. syyskuuta 2021 kello 18.52 (EEST)

Lupaavaksi on kannattanut kaksi henkiölä: Sullay ja J. K. Nakkila. Epiq piti artikkelia turhan suppeana, mutta ei varsinaisesti vastustanut. Itse olen Epiqin linjoilla. Tuo 4.00 AM on todella tiukkaa kamaa, pistin heti Spotifystä soimaan! Mutta itse ääninäyte pitäisi jotenkin sitoa muuhun artikkeliin, mielellään lähteen kanssa. Miksi juuri tämä kappale edustaa city popia niin hyvin, että se on valittu artikkelin ääninäytteeksi? Ja siitäkin voisi ehkä kirjoittaa lisää, mitä ovat nämä länsimaistyylisen musiikin vaikutteet. Ainakin 4.00 AM on aika funky. --Miihkali ^{(K • M)} 20. syyskuuta 2021 kello 10.16 (EEST)

Halusin vain tulla sanomaan, että olen tällä viikolla kuunnellut Taeko Ōnukia useita tunteja päivässä. Todella kovaa kamaa! --Miihkali ^{(K • M)} 23. syyskuuta 2021 kello 11.44 (EEST)

Kiva tavata muitakin city popin faneja täällä! Kannattaa katsoa YouTubestakin noita city pop -kompilaatioita, itsekin olen löytänyt monia hyviä kappaleita niiden kautta. Tässä kaksi hyvää (muutenkin todella hyvä kanava): 1, 2. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 23. syyskuuta 2021 kello 22.08 (EEST)

Lisäsin äsken hieman tietoa city popissa käytetyistä instrumenteista. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 23. syyskuuta 2021 kello 22.24 (EEST)

Laadukkaampi ja pidempi artikkeli kuin monista muista isommista tyylilajeista on, joten kannatan lupaavaksi. --AinScept (keskustelu) 23. syyskuuta 2021 kello 17.18 (EEST)

Kannatusta löytyy ja artikkeliin on panostanut moni käyttäjä laatuarvioinnin alkamisesta. Henkilökohtaisesti haluaisin kiittää kaikkia artikkelia laajentaneita sekä korjanneita! Arkistoin nyt keskustelun ja merkitsen artikkelin lupaavaksi. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 24. syyskuuta 2021 kello 18.48 (EEST)

Sitaattioikeus

Taeko Ōnuki pitäisi vielä sitoa artikkelin sisältöön tiukemmin, jotta sitaattioikeus varmasti täyttyy. Hänet voi esimerkiksi esitellä leipätekstissä lauseella tai parilla, tai vaihtoehtoisesti ääninäytteen saatetekstiin voi lähteen kanssa kirjoittaa, miksi juuri tämä kappale edustaa city popia niin hyvin. --Miihkali ^{(K • M)} 25. syyskuuta 2021 kello 09.29 (EEST)

@Sullay: olitko nyt aikeissa tehdä tälle asialle jotain? --Prospero One (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 15.20 (EEST)

En ole nähnyt tätä viestiä. En oikein tiedä vielä, mitä artikkeliin voisin kirjoittaa. Laatuarvioinnin aikoina minua pyydettiin lisäämään artikkeliin lyhyt ääninäyte, jonka tein. Koska en ole koskaan aikaisemmin lisännyt ääninäytettä Wikipediaan, en valitettavasti niin hyvin tiedä mitä kaikkea muuta artikkeliin pitäisi myös lisätä. Ehkäpä nykyisen ääninäytteen voisi muuttaa joksikin sellaiseksi kappaleeksi, joka edustaa tyylilajia paremmin ja josta löytää helpommin tietoa? –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 24. lokakuuta 2021 kello 03.13 (EEST)

Jos nykyisestä kappaleesta löytyy tietoa, voinee asian ratkaista niiinkin, että ääninäytteen alle pannaan ikään kuin kuvatekstiksi seikkaperäsempi selostus Onukin ja/tai Mignonnen ja/tai 4:00 AM:n merkityksestä genreen. Täysin hypoteettisena esimerkkinä: "Soundi-lehden äänestyksessä vuodelta 2018 4:00 AM valittiin kaikkien aikojen parhaaksi city pop -kappaleeksi." Ja perään toki lähdeviite. --Miihkali ^{(K • M)} 24. lokakuuta 2021 kello 10.57 (EEST)

Tuo voisi toimia! Tosin en äkkiseltä löytänyt oikeastaan mitään tietoa englanniksi kyseisestä kappaleesta tai albumista. Ehkäpä "Plastic Love" voitaisiin ottaa uudeksi esimerkiksi artikkeliin? –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 25. lokakuuta 2021 kello 11.02 (EEST)