Keskustelu:Cajanus

Aino K.

Pistin tuohon Aino Kajanuksen, mutta onkohan hänestä mitään merkittävyyttä tuovaa tietoa kuin että oli Eikka Leinon puoliso tai yksi monista. --abc10 (keskustelu) 22. heinäkuuta 2024 kello 18.00 (EEST)

Minun kirjahyllyni hakuteoksissa on hänestä vain mainintoja, mutta Helsingin Sanomien Aikakone löysi jotain tietoa. HS 12.11.1978 s. 30 kertoo, että ”Ennen avioliittoaan Alarik Mangströmin kanssa hän antoi useita konsertteja. Perheen saatuaan hän kuitenkin täysin omistautui sille.” Aino ja Alarik avioituivat 1917. En löytänyt HS:stä muistokirjoitusta, vai olisiko ollut Uudessa Suomessa. Ainosta löytyi paljon mainintoja kamarimuusikkona ja soitti hän harppuaan orkesterin solistinakin, mutta muuten vaikuttaa kyllä perusmuusikolta.--Svallis (keskustelu) 22. heinäkuuta 2024 kello 19.43 (EEST)

Kansallisbiografian mukaan Leinon ja Kajanuksen virallinen ero tuli 1920, myheritagen mukaan 1915. Jos Kajanus ja Mangström avioituivat 1917, niin Kansallisbiografia on väärässä. Jos Kajanuksella oli omia konsertteja, hän voisi Wikikäytännön mukaan olla merkittävä, mutta jos ei ole mitä kirjoittaa, niin turhalta tuntuu. Ehkä joskus tulevaisuudessa joku tutkija huomaa hänet. --abc10 (keskustelu) 22. heinäkuuta 2024 kello 20.18 (EEST)

Näköjään tuossa HS:n huutoja ja kuiskauksia -palstalla eroksi sanotaan 26. syyskuuta 1915, niin kuin jossain muuallakin. Pitää antaa palautetta. --abc10 (keskustelu) 22. heinäkuuta 2024 kello 20.33 (EEST)

Hesarin haastattelema henkilö on voinut muistaa vuosiluvun väärin. Ainon sisar Lilly on hakuteosten perusteella paljon merkittävämpi opettajana ja solistina. Kyllä Ainokin antoi harpunsoiton yksityistunteja ainakin Väinö Hannikaiselle ja arvostelijat kehuivat Ainon soittoa konserteissa olihan hän hakenut oppia Pietarista ja Berliinistä. Lilly kiersi ulkomailla soittamassa orkesterien solistina ja oli vuodesta 1918 Helsingin Musiikkiopiston (nykyisin Sibelius-Akatemia) opettaja. Aino soitti kyllä aika pitkään orkesterimuusikkona Helsingissä, mutta en tiedä miksi lopetti muusikon uransa kesken. Vai oliko naisen paikka olla kotona. Kyllä Ainostakin jotain tietoa saisi kasaan, jos kahlaisi kaikki lehtien konserttijutut läpi, ja tutkija voisi puolestaan löytää mielenkiintoista kirjeenvaihtoa.--Svallis (keskustelu) 22. heinäkuuta 2024 kello 20.57 (EEST)

Luin nyt huolellisemmin tuon Hesarin Huutoja ja kuiskauksia. Siinä ei mainita tekstin lähdettä mutta se on Bergmann, Hans von. ”Eino Leinos äktenskap”. Hufvudstadsbladet, 14.11.1978. Olisiko Heikinheimo sen sieltä kopioinut, mutta ei kertonut lähdettä. Minun lähteeni on tämä, alhaalla kohta "+Lähteet". Itse tekstissä sanotaan: "Aino Kajanus oli ensimmäinen suomalainen konserttiharpisti" ja vielä: "Lilly ja Aino Kajanus olivat 1920-luvulle asti tunnetuimmat ja tunnustetuimmat harpistit Suomessa." Jos Hbl:n arkistoa pääsisi lukemaan, saisi Bergmannin artikkelista lisätietoa, ja tuo Palinin utu.fi-sivun teksti on hyvä lähde. Alan ollakin sitä mieltä, että voisi tehdä artikkelin. Vai? --abc10 (keskustelu) 23. heinäkuuta 2024 kello 11.32 (EEST)

Hassu juttu: HS:n Bergmann-teksti on julkaistu kaksi päivää ennen Hbl:ää. Sen takia siinä ei voida antaa lähdettä, mutta epäilemättä samasta kirjoituksesta on kysymys. Heikinheimo tai joku muu on saanut tekstin ensin, ja vasta sitten se on julkaisu Hbl:ssä. Tämä jäänee salaisuudeksi. --abc10 (keskustelu) 23. heinäkuuta 2024 kello 12.08 (EEST)

Tee toki artikkeli, kun löydät tarpeeksi lähdemateriaalia. Hbl:n vanhaa arkistoa voi tutkia osoitteessa digi.kansalliskirjasto.fi, siellä on varmaan konserteista, uudemmasta en tiedä. Minä voin sitten täydentää sen vähän mitä kirjoistani löytyy, jos se artikkelista puuttuu.--Svallis (keskustelu) 23. heinäkuuta 2024 kello 15.10 (EEST)

Kunhan tässä helteessä jaksaa, katsotaan, mutta linkki nyt ainakin on. Vanhoja juttuja varmaan löytyykin, vuoden 1978 juttua joku Hbl:n tilaaja voi lukea ja verrata, onko kyse samasta kuin HS:n lainattu teksti. --abc10 (keskustelu) 23. heinäkuuta 2024 kello 15.50 (EEST)