Keskustelu:COVID-19

Tartuntatavat

Osiossa 1.1 Tartuntatavat on tämä lause: "Virus voi levitä myös ylös- tai alaspäin huonokuntoisia tai viallisia WC:n putkistoja pitkin kerrostaloissa..." Luettuani viittessä mainitut lähteet, tämä on käsittääkseni täysin perusteetonta pelottelua. Tätä tartuntatapaa ei ole näytetty toteen, sitä vain esitettiin yhdeksi teoreettiseksi vaihtoehdoksi selittämään miksi samassa hongkongilaisessa kerrostalossa muutama ihminen sairastui koronaan (muita mahdollisuuksia on esim. että olivat käyttäneet samaa hissiä). Ja vaikka näin olisikin todellisuudessa käynyt, niin kyseessä on melko varmasti ainutlaatuinen yksittäistapaus joka johtui viallisesta viemäriputkesta. Sen vuoksi väite että "virus voi levitä... putkistoja pitkin" on todennäköisesti väärä, ja joka tapauksessa aivan liian yleistävä ja yleispätevältä kuulostava. DoubleGrazing (keskustelu) 18. maaliskuuta 2020 kello 09.30 (EET)

Olet oikeassa. Poistin nämä arvelut. Jos joku löytää luotettavampaa lähdettä asiasta, jossa asian osoitetaan olevan yksittäistapausta merkittävämpi tarttumistapa, niin vastaavanlaisen tekstin voi ehkä lisätä artikkeliin. 5-HT2AR (keskustelu) 18. maaliskuuta 2020 kello 11.17 (EET)

Oireettomien osuus

Osa kantaa virusta täysin oireettomana tai enintään näennäisen oireettomana ilman että tartunnan saanut itse tai sairaanhoito huomaa nämä oireet. Jos joku löytää nyt tai tulevaisuudessa laajalla otoksella arviota siitä, että kuinka moni sairastunut tulee olemaan oireeton, niin se olisi hyvä lisä artikkeliin. Nykyisellään tutkimuksia asiasta ei taida juuri olla, ainakaan pubmed-sivulla. Näistä kirjoitushetken pubmedin kärkituloksista esimerkiksi

• tässä kyse on noin 500 Wuhanista Japaniin evakuoidusta henkilöstä, joista 13 todettiin sairastuneen virukseen. Näistä 13:sta 30 päivän seurantajakson jälkeen (jakso on tiettävästi pidempi kuin taudin pisin mahdollinen itämisaika) 4 oli oireettomia ja 9 oireilevia. Tutkimukessa käytetyn tilastotieteellisen hattutempun perusteella 95% (95% luottamusvälillä, CI, Confidence Interval) kaikista maailman virukseen sairastuneista 7.7-53.8% on oireettomia. Jos oletetaan ettei tutkimuksessa tehty virhediagnooseja, otos on silti surkean pieni.

• tässä kyse on 55 näennäisen oireettomista tyypeistä, joista seurantaikana kaikki saivat joko lievän, keskivakavan tai vakavan COVID-19:n. Tutkimus ei siis liity asiaan otsikostaan huolimatta. - 5-HT2AR (keskustelu) 19. maaliskuuta 2020 kello 08.23 (EET)

makuaistin ja hajuaistin menetys ainoina oireina

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/undefined/06b1b536-6f92-4a21-bd1e-ff9d64136357 --Espoo (keskustelu) 26. maaliskuuta 2020 kello 01.35 (EET)

Lisätty kohtaan COVID-19#Oireet. 5-HT2AR (keskustelu) 26. maaliskuuta 2020 kello 14.59 (EET)

Tapauskuolleisuus ei ole sama kuin kuolleisuus

Keskiviikkona 25.3.2020 Italian kansanterveyslaitoksen julkaisemassa italialaisten sairastuneiden aineisto osoittaa hyvin tapausaineiston poikkeavuuden artikkelin esittämiin verrattuna. Italialaisessa aineistossa (laboratoriovarmennettuja tuolloin yhteensä 67 814 kpl) sairastuneiden keski-ikä oli 63 vuotta ja tapauskuolleisuus keskimäärin 9,1 prosenttia. (Olen kasaamassa artikkelia tapauskuolleisuuden käsitteestä, jota tulisi käyttää artikkelissa nyt usesti virheellisesti viljellyn kuolleisuuden sijaan). Aineistossa 1,1 prosenttia sairauden saaneista oli iältään 0-18 -vuotta; menehtyneistä ei tuolloin ollut kukaan alle 30-vuotias. Menehtyneiden tarkempi ikäjakauma ja ikäluokkaan suhteutettu tapauskuolleisuus on esitetty alla.

Tapausaineisto on vinoutunut väestöjakaumaan verrattuna, koska koronatestaukseen eivät kaikki halukkaatkaan ole Italiassa päässeet ja aineisto on myös alueellisesti painottunut kriisiytyneisiin osiin maata. Tapausaineistossa moni oli vielä raportointipäivänä sairauden heikentämänä sairaalassa joten aineiston tapauskuolleisuus on siten vasta maan väliaikainen lukema. Tuon kuitenkin esille, koska Italiaan on keskusteluissa viitattu eräänä suomalaisen perusoikeuksia rajoittavien säädösten perusteena.

Mainitsen samoin, että ISS:n johdossa oleva professorin (tieteellisen johtajan) aiemmin maaliskuussa antaman lausunnon mukaan vain hyvin pieni osa kuolleista (tuolloin tapauskuolleisuus oli ollut toista tuhatta) menehtyi koronaviruksen aiheuttamaan COVID-19 -sairauteen; enemmistöllä oli yksi tai useampi perussairaus, joista kuolema hänen mukaansa johtui. --Paju-apu (keskustelu) 26. maaliskuuta 2020 kello 20.22 (EET)

Ikä (vuotta)	Kuolleita [kpl (% kuolleista)]	Tapaus- kuolleisuus (%)
0-9	0 (0%)	0%
10-19	0 (0%)	0%
20-29	0 (0%)	0%
30-39	17 (0,3%)	0,4%
40-49	57 (0,9%)	0,7%
50-59	220 (3,6%)	1,7%
60-69	680 (11%)	5,6%
70-79	2180 (35,4%)	16,6%
80-89	2456 (39,9%)	24,2%
90-	547 (8,9%)	23,6%
Ei raportoitu	0 (0%)	0%
Yhteensä	6157 (100%)	9,1%

PS. Italiasta ehti tulla uudempi, 26.3. päivätty yhteenveto, jossa lukemat ovat muuttuneet. Tapauskuolleisuus oli päivän pidemmässä aineistossa 9,2%, kun mukana oli 73 780 COVID-19 -tapausta Italiasta. Kannattaa päivittää jos aikoo siirtää artikkeliin. --Paju-apu (keskustelu) 26. maaliskuuta 2020 kello 20.31 (EET)

Lisäsin maininnan Italian tapausaineistosta ja korjailin kuolleisuutta tapauskuolleiuudeksi. Italian 26.3.2020 tilanteen mukainen taulukko löytyy Italian kansanterveyslaitos -artikkelista. --Paju-apu (keskustelu) 27. maaliskuuta 2020 kello 01.25 (EET)

Tupakointi

Yhden tutkimuksen mukaan tupakoivilla saattaa riski sairastua olla jopa pienempi kuin tupakoimattomilla, mutta toisen mukaan tupakointi saattaa lisätä oireiden vakavuutta. Poistin maininnan näihin tutkimuksiin, koska tupakointi on yleensä ottaen vaarallista ja sen vaikutus koronaviruksen aiheuttamaan tautiin on hyvin spekulatiivista.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. huhtikuuta 2020 kello 14.34 (EEST)

@Kulttuurinavigaattori Viitattu metatutkimus perustui 13 aikaisempaan tutkimukseen ja CDC:n alustaviin tilastoihin COVID-19 potilaista Yhdysvalloissa. Mielestäni artikkelissa mainittu erikoislääkäri Anssi Sovijärven olettama (ilman tieteellistä lähdettä), että tupakointi lisää riskiä sairastua koronavirukseen on spekulatiivisempaa kuin tieteelliset julkaisut. Voidaan olettaa, että lukija ymmärtää tupakoinnin olevan yleisesti ottaen terveydelle haitallista, mutta tässä tapauksessa kyse nimenomaan COVID-19 riskitekijöistä, joista tulisi kertoa noudattaen Wikipedian neutraalia näkökulmaa ja viitaten luotettaviin lähteisiin. --VV41794 (keskustelu) 8. huhtikuuta 2020 kello 16.30 (EEST)

Minulla oli aikoinaan työtoveri, jolle hengitysteiden erikoislääkäri sanoi, että hänen allerginen nuhansa pahenee, jos hän lopettaa tupakoinnin. Lieneekö kuollut jo keuhkosyöpään, en tiedä, mutta ainakin nuha pysyi jossakin kohtuudessa. --Abc10 (keskustelu) 8. huhtikuuta 2020 kello 16.43 (EEST)

Saattaa ja saattaa... viitatut analyysit ovat alustavia. Ehkä parempi odottaa kun tulokset julkaistaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. huhtikuuta 2020 kello 19.41 (EEST)

Myös New Yorkissa tehdyssä tutkimuksessa vain 5% sairaaloiden COVID-19 potilaista oli tupakoitsijoita:

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006474895.html "Tutkijat yllättyivät myös siitä, kuinka harva sairaalahoitoon joutuneista lukeutui tupakoitsijoihin. Tupakointia on pidetty tähän saakka yhtenä merkittävänä riskitekijänä koronaviruksen aiheuttamaan vakavaan tautiin sairastumiselle. Tuoreen tutkimuksen mukaan tutkituista, sairaalahoitoon joutuneista potilaista oli tupakoitsijoita vain murto-osa – viisi prosenttia koko otoksesta." Linkki tutkimukseen

European Journal of Internal Medicinen julkaisemassa tutkimuksessa ei löydetty yhteyttä tupakoinnin ja pahempien oireiden välillä.

Norjan terveysviranomainen poisti jo tupakoinnin riskitekijöiden listalta vedoten uusiin tutkimustuloksiin. VV41794 (keskustelu) 17. huhtikuuta 2020 kello 00.31 (EEST)

Vaikuttaa enemmän tupakkateollisuuden aprilliuutiselta. --Abc10 (keskustelu) 17. huhtikuuta 2020 kello 13.49 (EEST)

Osa viimeisestä muokkauksestani (jossa oli lähteet arvostettuihin tieteellisiin julkaisuihin) poistettin, koska se oli ristiriidassa THL:n kannan kanssa. Nyt THL:n asiantuntija myönsi Helsingin Sanomille, että tupakointi ei ole koronan riskitekijä: "Vaikka tupakoitsijoiden arveltiin epidemian alussa olevan riskiryhmää, Sanen mukaan ei ole tullut ilmi, että merkittävä osa vakavammin sairastuneista olisi ollut tupakoitsijoita. Nikotiinin on arveltu joissain tutkimuksissa jopa estävän sairastumista." https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006568288.html Joko nyt olisi syytä päivittää riskiryhmät kohtaa? VV41794 (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 22.06 (EEST)

Sairauksien nimet ja lyhenne pienillä

Sairauden nimi kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella ja myös lyhenne kirjoitetaan pienillä kirjaimilla Kielitoimiston ohjepankin haun mukaan. Siis COVID-19 po. covid-19. Myös SARS-CoV-2 tämän mukaan po. sars-CoV-2. Ja vielä SARS po. sars ja MERS po. mers.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 13. huhtikuuta 2020 kello 13.01 (EEST)

[1] 5-HT2AR (keskustelu)

Nimen kirjoitus muuttuu

Viitaten Kielitoimiston Ohjepankin suositukseen, COVIC-19 muutetaan sanaksi covid-19. Asiasta keskustelu täällä. Muutos pitäisi saada myös nimiavaruuteen.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 17. huhtikuuta 2020 kello 17.04 (EEST)

Jos on kaksi käytössä olevaa vaihtoehtoa, joista toinen on väärin ja toinen oikein, niin asia lienee selvä, eli muutetaan. Tilapäinen Kotuksen sulkeissa oleva kanta kannattaa sivuuttaa, eli ei se ainakaan ole parempi. --Abc10 (keskustelu) 17. huhtikuuta 2020 kello 17.09 (EEST)

Ei kai oikea ja väärä, vaan kyseessä ovat rinnakkaismuodot, kuten tuolla toisessa keskustelussa totesit? Muotoa covid-19 puoltanee se, että suomen kielessä nimi luetaan sanana eikä see-oo-vee-jne. –Kooma (keskustelu) 17. huhtikuuta 2020 kello 18.11 (EEST)

Alustavat ja vertaisarvioimattomat tutkimukset

Koronaviruksesta tehdään paljon tutkimusta ja likkeellä on paljon myös pseudotiedettä. Mielestäni tietolähteiden mukaan alustavien tai vertaisarvioimattomien tutkimusten tuloksia ei olisi hyvä esitellä Wikipediassa koronaviruksesta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. heinäkuuta 2020 kello 11.57 (EEST)

Heikentyminen

Eilisessä A-studiossa heikentyminen tyrmättiin monella suulla. Heikentyminen vie vuosia. Näennäinen heikentyminen perustuu siihen, että nyt sairastuvat nuoret, jotka eivät joudu sairaalaan eivätkä kuole (käytettiin sanaa "menehdy", kun kuoleminen on liian rankka sana!). Aiemmat sairastuneet olivat (monista syistä) vanhoja ihmisiä, jotka ymmärrettävästi kestävät tautia huonommin. --Abc10 (keskustelu) 9. syyskuuta 2020 kello 09.11 (EEST)

Mielestäni koko keskustelun heikentymisestä voisi ottaa artikkelista pois. Jätin sen muokkauksessani artikkeliin vain koska asia näyttää kiinnostavan muita Wikipediaan kirjoittajia (Zeip lisäsi alkuperäisen maininnan). Alkujaankin tuo Hirvensalon lausunto oli ilmeisesti äkkiä keksitty esimerkki tehohoitoa vaativien potilaiden vähentymiselle Suomessa, mutta tässäkin lausunnossa tunnustettiin ettei heikentymisestä ole näyttöä. Jos koko keskustelu artikkelissa on muotoa "X sanoo että virus on ehkä heikentynyt, mutta sanoo ettei tästä ole todisteita. Y ja monet muut asiantuntijat totesivat sitten ettei viruksen heikentymisestä ole todisteita." ei asian mainitsemisesta artikkelissa ole toistaiseksi järkeä. Asia muuttuu sitten vasta jos joku joskus tuo pöytään todellista tutkimusnäyttöä viruksen heikentymisestä pelkkien lausuntojen sijaan. Eritoten jos tutkimus osoittaa heikentymisen olevan käytännössä merkittävää. Vielä parempi jos muut samanlaiset tutkimukset tukevat tätä näkökantaa, jolloin väitettä heikentymisestä voi ruveta parhaimmillaan pitämään tosiasiana. 5-HT2AR (keskustelu) 9. syyskuuta 2020 kello 22.41 (EEST)

Poistin Hirvensalon lausahduksen, koska yksittäinen ehkä ajattelemattomasti päästetty lausahdus sai siinä liian suuren painoarvon. Varmasti kaikenlaisista asioista keskustellaan koko ajan, mutta jokaista todistamatonta hypoteesia ei artikkelissa pidä esittää. --Abc10 (keskustelu) 10. syyskuuta 2020 kello 08.12 (EEST)

Mielestäni Wikipedia-artikkelissa pitäisi ehdottomasti dokumentoida myös tällaista keskustelua. Kyseessä on kuitenkin ollut HUSin ylilääkäri, eli ei aivan kuka tahansa kansalainen. Ymmärrän toki, että keskustelu heikentymisestä on haastava aihe käsiteltäväksi erityisesti kun kyseessä ei ole valtavirtaan kuuluva näkemys eikä sillä ole tieteellistä näyttöä, mutta onko siis niin että merkittävästä yhteiskunnallisesta ilmiöstä ei voida dokumentoida muita kuin tieteellisissä julkaisuissa perusteltuja näkemyksiä? Ko. lisäys oli mielestäni asianmukaisesti lähteistetty ja se oli myös kirjoitettu artikkeliin yksittäisenä näkemyksenä eikä tieteellisenä totuutena. --ZeiP (keskustelu) 10. syyskuuta 2020 kello 19.00 (EEST)

Yksittäistä näkemystä ei tarvita, ettei synny salaliittoteorioita. Lääkärit(kään) eivät aina ole kovin perillä asioista. Heikentyminen ei ole mielipidekysymys, ymmärtääkseni. --Abc10 (keskustelu) 10. syyskuuta 2020 kello 19.30 (EEST)

Samaa keskustelua käydään myös muualla. Itse asiassa artikkeliin jättämäsi lähdekin mainitsee keskustelun, jota viruksen aiheuttaman taudin heikentymisestä käydään. Ymmärtääkseni Wikipedian tarkoituksena ei ole vajavaisilla tiedoilla suodattaa pelkkää muokkaajien mielestä universaalia totuutta, vaan kertoa asioista ja niihin liittyvistä ilmiöistä. Lähteenä olevassa artikkelissakin mainitaan, että yksimielisyyttä ei ole, jolloin toisen näkökulmista poistaminen mielestäni rikkoo Wikipedian neutraaliutta. Samalla kun ”yksittäistä näkemystä ei tarvita” jätit kuitenkin vastakkaista näkemystä edustavan yksittäisen näkemyksen artikkeliin. Lisään artikkeliin takaisin tasapuolisempaa tekstiä viruksen mahdollisesta heikentymisestä. --ZeiP (keskustelu) 10. syyskuuta 2020 kello 23.19 (EEST)

No minusta neutraalisuutta ei ole se, että kaikki tietolähteen haaastateltavien sanomaiset mainitaan. Jos todella oikeaa erimielisyyttä on, ne pitää eritellä esim. väliotsikoin ja lähteistettyinä. En tiedä onko tämä heikentymisaihe sellainen.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. syyskuuta 2020 kello 23.38 (EEST)

Ei, mutta neutraalisuutta ei myöskään mielestäni ole se, että koko viruksen heikentyminen poistettiin artikkelista vaikka keskustelu ja tutkijoiden erimielisyydet asiasta mainitaan myös artikkeliin jätetyissä lähteissä. Tässä selvästi jostain syystä painotetaan yhtä puolta keskustelusta, mikä ei sovi neutraaliin näkökulmaan. Jätin kuitenkin nyt tuon lainauksen pois ja lisäsin mainintaa pelkästä heikentymisestä, katsotaan josko se kelpaisi – jääköön HUSin ”hyväksytty” lausunto ainoaksi yksilöidyksi väitteeksi sitten. --ZeiP (keskustelu) 10. syyskuuta 2020 kello 23.54 (EEST)

Minusta Hirvensalon sanomisen poisto on ihan ok, luin sen uudestaan ja ajattelin että se oli tällaisenaan liian ympäripyöreä. Ylipäätään korona-aiheesta toivoisin vähemmän mielipiteilyä, enemmän perusteltuja asiantuntijanäkemyksiä, mikä niiden ero sitten onkaan. Wikipedian tyylin pitäisi olla pääosin tiivistä ja faktuaalista ilman juupaseipäksiä. Eri asia on se, että koronatilanteessa on näkynyt asiantuntijoiden käsitysten muutoksia kevään ja kesän kuluessa. Se johtuu pikemminkin tieteen itsekorjaavuuden periaatteesta, jota taas joidenkin on vaikea sulattaa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. syyskuuta 2020 kello 23.33 (EEST)

Kuten yllä mainitsin, niin sieltä poistui paitsi lainaus, myös koko maininta heikentymiskeskustelusta. Erityisesti tällaisessa asiassa, jossa tieteellinen keskustelu kehittyy jatkuvasti, faktoja on vähän ja avauksia paljon, on tärkeää pystyä kertomaan monipuolisesti myös muita kuin valmiita, tieteellisesti todistettuja faktoja. Esimerkiksi asiantuntijoiden julkisuudessa käymä keskustelu on itsessään merkityksellistä aiheen kannalta, vaikka sen osapuolten näkökulmat olisivatkin erilaisia kuin yleisimmin hyväksytty linja. Totta kai nämä keskustelut tulee kertoa siten, että ne erottuvat selkeästi tieteellisistä faktoista. --ZeiP (keskustelu) 10. syyskuuta 2020 kello 23.54 (EEST)

Yleisradion artikkelin perusteella saa heikkenemiskeskustelusta paremman tekstin. Sitä paitsi asia on väärässä kohdassa kun se on alussa. Se pitäisi siirtää jonnekin myöhemmäksi koska se ei ole olennainen. --Taneli-wp (keskustelu) 11. syyskuuta 2020 kello 11.28 (EEST)

Ylen tänään perjantaina julkaisema artikkeli on hyvä tietolähde, tämä artikkeli koskee siis tautia maailmassa. Johdannon viimeisen kappaleen voisi siirtää muualle. Tietoja pandemian heikentymisen tai kehittymisen suunnasta voi esittää myös artikkelissa Koronaviruspandemia 2019–2020.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. syyskuuta 2020 kello 12.04 (EEST)

Siirsin käsittelypaikan myöhemmäksi ja käytin tuota Yleisradion artikkelia lähteenä. Koska en ole virologi sen enempää kuin muukaan asiantuntija, otin siitä vain olennaisen. Joku toinen voi kirjoittaa lisää, paitsi että kun ei ole näyttöä heikentymisestä, onko sitä tarpeen edes vatvoa. --Taneli-wp (keskustelu) 11. syyskuuta 2020 kello 13.08 (EEST)

Testaamisen maksut

THL on määritellyt Covidin yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi. Osaisiko joku vääntää artikkeliin rautalangasta miksi testiin hakeutuvat joutuvat maksamaan jopa 200€ testimaksut itse, kun laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/92 määrää yleisvaarallisen tartuntataudin tutkimus, hoito ja hoitoon määrätyt lääkkeet sekä sairastuneen / sairastuneeksi epäillyn eristämisen kustannukset kotikunnan vastuulle? Lähde: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/seurantajarjestelmat-ja-rekisterit/tartuntatautirekisteri/ilmoitettavat-taudit-ja-mikrobit/yleisvaaralliset-ja-valvottavat-tartuntataudit 91.154.144.215 6. marraskuuta 2020 kello 01.36 (EET)

artikol'o pri vari'ant'o'j de la COVID-19

(Pardon'o je skrib'i tiu'n ĉi en Esperanto, mi ne kon'as la Suomi'a'n. Se iu pov'as traduk'i ĝi'n por la ne'Esperanto'kon'ant'o'j, tio est'us tre ŝat'at'a.)

Ĉu vi sci'as se oni dev'as far'i artikol'o'n pri vari'ant'o'j de la COVID-19, bon'vol'u ? Mi ŝat'us ke est'u tia artikol'o por ĉiu'j en la mond'o...2A01:CB0C:38C:9F00:A8E0:2C18:D408:779C 13. helmikuuta 2021 kello 03.23 (EET)

Esperantoksi kirjoittava IP ilmeisesti haluaa artikkelin koronaviruksen mutaatioista kuten en:Variants of SARS-CoV-2. --Suomalta (keskustelu) 13. helmikuuta 2021 kello 03.58 (EET)

Mielestäni näitä virukseen ja tautiin liittyviä artikkeleita jo nykyisellään ihan liikaa. Noita variantteja on lisäksi tuhansia (mihin uusien variantti-artikkelien kirjoittaminen lopetetaan?). Varianttien tartuttuvuudessa ja/tai kuolleisuudessa on jonkin verran eroja suhteessa Wuhanista alkaneeseen muotoon, mutta muuten niiden ominaisuudet ja tavat, joilla niiltä tulee suojautua, on samanlaisia. Samat rokotteetkin taitavat tehota kaikkiin näihin variantteihin. Yhteneväisyyksiä on niin paljon, etten näe uusille artikkeleille tarvetta Keskeisimmät tiedot niistä varianteista, jotka on saaneet eniten mediahuomiota, mahtuu varmasti tähän tai SARS-CoV-2 artikkeliin muutamassa lauseessa. 5-HT2AR (keskustelu) 13. helmikuuta 2021 kello 07.26 (EET)