Keskustelu:Bupropioni

"Mainostus"

Tuli vaan mieleen että kuinkahan korrektia se tosiaan on kirjottaa tietosanakirjaan lääkkeistä joilla on väärinkäytettynä päihdyttävä vaikutus? Tiedän eräänkin tapauksen joka löysi Wikipediasta syklitsiinin ja alkoi käyttää sitä väärin, täältä löysi sen tiedon, ja lopulta kuoli ko. aineeseen. --Styroks (keskustelu) 5. tammikuuta 2014 kello 19.19 (EET)

Jos tuollaista tietoa ruvetaan sensuroimaan niin rajan veto olisi varmasti aika vaikeaa. Useimmat huumeet ovat alunperin lääkkeitä, monia huumeeksi luokiteltuja aineita käytetään edelleen lääkkeinä ja pelkästään huumeiksi miellettyjen aineiden lääkinnälistä potentiaalia tutkitaan edelleen. Tulisiko esimerkiksi fentanyyliä käsittelevästä artikkelista poistaa väärinkäyttöä käsittelevä kappale? Fentanyyliin väärinkäyttöön kuollaan suomessa mutta wikipediasta se olisi sensuroitava? Tietoa lääkkeiden väärinkäytöstä on netissä joka tapauksessa, jos sellaista haluaa löytää mutta wikipediassa on sentään kriteerinä objektiivisuus ja lähteistäminen, mikä mahdollistaa virheellisen tiedon minimoinnin. Vaarallisempaa on jos aiheesta voi lukea vain sellaisista paikoista, joissa vaikutuksia ylistetään ja huonot puolet jätetään mainitsematta.--Custoo (keskustelu) 6. tammikuuta 2014 kello 15.24 (EET)

Kyllähän asia on tietty näinkin. Ja jos totta puhutaan, kyllä narkkari aina keinot ja aineet keksii, oli niistä sitten Wikipediassa tai ei. --Styroks (keskustelu) 6. tammikuuta 2014 kello 16.18 (EET)

Huomasin tuossa että syklitsiiniartikkelihan on päihdekäyttökappaleineen kaikenlisäksi vielä suositeltu artikkeli.--Custoo (keskustelu) 17. helmikuuta 2014 kello 06.26 (EET)

Jokainen ihminen on vastuussa omista teoistaan. Sanotaan Wikipediassa varmaan, että käsiaseella voi ampua ihmisiä kuoliaaksi, että lannoitteista voi valmistaa pommin ja että joillain yleisillä aineilla voi myrkyttää ihmisiä vaikkapa toisten kahvikuppeihin ainetta lurauttamalla... voihan vaikka insuliinipiikeillä murhata jonkun ihmisen -- tästä varmasti lukee Wikipediassa -- mutta ei se tarkoita, että niin tulisi tehdä. --Hartz (keskustelu) 17. helmikuuta 2014 kello 06.57 (EET)

En-wikipedia sanoo näin "According to the US government classification of psychiatric medications, bupropion is "non-abusable".[93] In animal studies, squirrel monkeys and rats could be induced to self-administer bupropion, which is often taken as a sign of addiction potential; however, there are significant interspecies differences in bupropion metabolism.[54] There have been a number of anecdotal and case-study reports of bupropion abuse, but the bulk of evidence indicates that the subjective effects of bupropion are markedly different from those of addictive stimulants such as cocaine or amphetamine.[94]". Sanoisin, että mikä vaan lääke vastaa tässä suom. kielisessä versiossa mainittua viihdekäyttöpotentiaalia, jos tarkotuksena on vaan saada pää sekaisin. ~ Linnea (keskustelu) 17. helmikuuta 2014 kello 18.29 (EET)

On otettava huomioon että tuossa viitataan vuodelta 2003 oleviin lähteisiin ja artikkelissa käytetty lähde väärinkäytöstä on vuodelta 2013. Samoin Lyricasta sanotaan että silloin kun se tuli niin sitä pidettiin ihmelääkkeenä, jolla ei ole väärinkäyttöpotentiaali mutta aika näytti että näin ei ole. Samoin subuxonen ei pitänyt olla väärinkäytettävä korvaushoitolääke mutta käyttäjätpä keksivät kikat siihenkin. Eli varmaan tarvitsisi tutkimustenkin olla vähän tuoreempaa ja tehty mielummin naturalistisella väärinkäyttäjäpopulaatiolla koeläinten sijaan. Kyseessä on kuitenkin dopamiiniin ja norepinerfiiniin vaikuttava psykostimulantti niin väärinkäyttöpotentiaali on varmasti todennäköisempää kuin millä vaan lääkkeellä esim. tulehduskipulääkkeellä tai närästyslääkkeellä. Muihin stimulantteihin vertaaminen nyt on aina vain suuntaa antavaa koska kaikki ne vaikuttavat omalla tavallaan mutta dopamiini- ja norepinerfiinivaikutukset ovat stimulanteille tyypillisiä.--Custoo (keskustelu) 17. helmikuuta 2014 kello 20.15 (EET)

Totta tuokin. ~ Linnea (keskustelu) 17. helmikuuta 2014 kello 21.17 (EET)

Tässä on ainakin Torontoon sijoittuva uutisreportaasi: http://globalnews.ca/news/846576/antidepressant-wellbutrin-becomes-poor-mans-cocaine-on-toronto-streets/. Siinä ainetta kutsutaan "köyhän miehen kokaiiniksi". --Hartz (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 22.36 (EEST)

Näkisin tämän "mainostusongelman" kuitenkin nyt tällä hetkellä niin, että kyllähän esim. varsinaisista huumausaineistakin kerrotaan täällä Wikissä, että miten ne vaikuttaa, mutta kyllä hän joka päättää päänsä jollakin aineella sekottaa, sen myös tulee tekemään, oli sitä täällä "mainostettu" tai ei. Sama pätee mielestäni korvikealkoholeihin. Ajattelin että syytä olis myös kertoa mahdollisista haittavaikutuksista laajemmin, muissakin tavalla tai toisella päihdyttävistä substansseista kertovista artikkeleista. Kysymys kuuluukin että onko esim. Erowid-tietokannan käyttäjäkokemukset asianmukainen lähde? Kävin itse sieltä (ja kotimaisiltakin keskustelupalstoilta) läpi bupropionin käyttäjäkokemuksia, ja totesin että tämä lääkeaine jakaa kieltämättä aika paljon mielipiteitä. Jotkut pitävät "hyvänä" ja euforisoivana stimulanttina jota on helppo saada, toiset taas ovat saaneet esim. äärimmäisen epämiellyttäviä ja pelottavia hallusinaatioita, ja/tai heränneet yliannostuksen jälkeen sairaalasta letkuista ja käyneet hyvin lähellä kuolemaa. En nyt tarkota tällä sitä että täällä pitäisi alkaa asiaa sen enempää puimaan, vaan lähestyä asiaa lyhyesti ja neutraalista näkökulmasta kuten esim. hulluruohoja käsittelevässä artikkelissa: "Useimmiten hulluruoho aiheuttaa käyttäjälleen hallusinaatioita, joita kasvia käyttäneet kuvaavat yleensä erittäin epämiellyttäviksi, pelottaviksi ja todentuntuisiksi." Mitä mieltä muut ovat? Lisään tähän artikkeliin nyt kuitenkin alustavasti hieman enemmän faktoja mahdollisista haittavaikutuksista ja yliannostusten riskeistä. --Styroks (keskustelu) 16. maaliskuuta 2016 kello 17.25 (EET)

No peräänkuuluttaisin ainakin että jos jotain lisätään, niin luetattaviin lähteisiin perustuen ja niihin viitaten.--Custoo (keskustelu) 16. maaliskuuta 2016 kello 17.53 (EET)

Toki toki, sehän on selvä. Mutta kysymys kuuluikin että voidaanko tota Erowidia nyt pitää ns. luotettavana lähteenä? Noista haittavaikutuksista kertoessani ajattelinkin käyttää lähteenä Voxran virallista tuoteselostetta. --Styroks (keskustelu) 16. maaliskuuta 2016 kello 17.58 (EET)

Erowidissä on monenlaista sisältöä. Toimitettuun sisältöön voi mielestäni harkinnan mukaan viitatakin, mutta käyttäjäraportteja ei mielestäni voi käyttää lähteenä sen enempää kuin muitakaan käyttäjäforumeilla kerrottuja juttuja. Btw. kotimaisessa tutkimuksessa bupropionikuolemat pompanneet huimasti vuonna 2013.[1]--Custoo (keskustelu) 16. maaliskuuta 2016 kello 18.57 (EET)

Joo aivan, näin mä sen itteki vähän niinku ajattelin että eivät sovi lähdemateriaaliks. Antaahan ne tietenkin tavallaan hyvän kuvan että minkälaisen aineen kanssa ollaan tekemisissä, mutta että mikä osa siitä sitten kuuluu tietosanakirjaan? Että eihän tässä nyt olla tekemässä mitään raporttia käyttäjäkokemuksista. Että eiköhän yks kaks lausetta, neutraalisti ja asiallisesti kirjotettuna päihdekäytön mahdollisista haittavaikutuksista riitä, tietenkin asianmukasesti lähteistettynä. Mut joo, täytyy perehtyä aiheeseen tarkemmin. En-Wikistä oon löytäny muidenkin väärinkäytettyjen kemikaalien kohdalla asiallisella lähteellä varustettuja faktoja, esim. sairaalahenkilökunnan haastatteluja nettilehtiartikkeleista, joissa on puhuttu esim. yliannostustapauksista ja niiden hoidosta ja seurauksista. Mut joo, perehdyn asiaan ja otan tarvittaessa mallia muista päihdyttäviä aineita koskevista tarkastetuista Wiki-artikkeleista, että miten tietyt asiat on niissä muotoiltu. Että, kyllähän tämä multa hoituu, vaikka itse sanonkin. Kuitenkin aika paljon kirjotellu näistä aiheista ja hyvää palautetta on tullu. Täytyy tosiaan ihan ajan kanssa, inspiksen ja jaksamisen mukaan mainita tietyistä vaaratekijöistä. --Styroks (keskustelu) 16. maaliskuuta 2016 kello 20.12 (EET)

Tuossa on sekin, että käyttäjäkertomukset voivat olla mielenkiintoinen kokoelma yksittäistapauksia, mutta niitä voi olla vaikea pistää mittasuhteisiin. En epäile että moni näkisi vaivaa kirjoitella sinne vääristeltyjä kertomuksia, mutta pelkästään niiden perusteella ei voi arvioida kuinka tyypillistä ja todennäköistä kuvattujen haittojen ilmeneminen on. Ihmiset saa hengenvaarallisia reaktioita mm. pähkinöistä, mutta suurin osa ihmisistä ei saa sellaisia reaktioita. Jos katsoo Voxran ja Zybanin pakkausseloisteista pelkästään lääkekäytössä ilmenevät haitat niin kaikki harvinaiset haittavaikutukset mukaanluettuna lista on aika pitkä. Mielekästä olisi, jos voisi jotenkin erottaa yksittäiset ääritapaukset tyypillisistä väärinkäytön haittavaikutuksista.--Custoo (keskustelu) 17. maaliskuuta 2016 kello 17.40 (EET)

Depot-valmiste ja syövyttävyys

Viimeisimmän muokkauksen jälkeen artikkelissa lukee että "Bupropionia markkinoidaan depottabletteina, koska itse aine on syövyttävä." Kun ennen muokkausta luki että "Depot-rakenteen hajotessa aine vapautuu nopeammin elimistöön mutta myös happamat sidosaineet vapautuvat...Bupropionia sisältävissä valmisteissa sidosaineena käytetään muun muassa sitruunahappoa." Nyt siis merkitys muuttui olennaisesti ja kyselisin, että mistä tämä tuli, kun lähteessä sanotaan, että haitallisia ovat juuri ne täyteaineet "The pill contains binding agents that make it easy to swallow. They’re harmless when the pill is taken properly, but not when it’s crushed and inhaled or injected with a syringe."

Ymmärtääkseni depottablettien pointti on yleensä enemmänkin hidas ja pitkäkestoinen lääkeaineen vapautuminen, minkä pointtina on että toisaalta yksi tabletti riittää koko päiväksi sen sijaan että täytyisi päivän mittaan ottaa useampi lyhytvaikutteinen tabletti ja toisaalta vaikeuttaa väärinkäyttöä, kun aine ei ole nopeasti imeytyvässä muodossa. Eri asia on vasta suolessa liukeneva enterotabletti, jota käytetään silloin, kun lääkeaine on mahaa ärsyttävää tai lääkeaine tuhoutuisi vatsahappojen vaikutuksesta.--Custoo (keskustelu) 22. helmikuuta 2016 kello 18.11 (EET)

Jooh, sorry. Hienoisessa unenpuutteessa tuli vähän räpellettyä ja lisäiltyä toisen käden tietoa. Asia kunnossa. --Styroks (keskustelu) 16. maaliskuuta 2016 kello 17.00 (EET)

Depot, mutta miksi?

Joo tällänen asia tuli nyt mieleen että tietääkö kukaan että minkä takia tämä loppupeleissä on depottablettimuodossa? Kyseessä ilmeisesti väärinkäyttöriskin minimointi, mutta myös se että lääkkeen hitaampi vapautuminen ruuansulatusjärjestelmässä myös vähentää huomattavasti kouristusriskiä. Mutta onko itse bupropioni todellakin mahalaukkua ärsyttävä, vai onko ärsyttävätkö tässä ainoastaan nämä sidos- ja täyteaineet? --Styroks (keskustelu) 15. huhtikuuta 2016 kello 16.16 (EEST)

Yleisesti depottableteissa on ideana lääkehoidon helpottaminen, silloin kun täytyy olla lääkittynä koko päivän. Ei tarvite syödä useampaa pilleriä päivässä, kun depottabletista vapautuu lääkettä pitkin päivää. Vaikutus on myös helpompi pitää tasaisena. Väärinkäytön vaikeuttaminen on tietysti myös oleellinen pointti väärinkäytettyjen lääkeaineiden kohdalla.--Custoo (keskustelu) 24. huhtikuuta 2016 kello 00.34 (EEST)

Kysymyshän ei nyt kuulunut että mikä on depottabletti, vastaukset itse kysymyksiin jäivät nyt täysin toissijaisiksi. --Styroks (keskustelu) 24. huhtikuuta 2016 kello 10.34 (EEST)

Ajattelinkin että olisiko se depottablettina juuri niistä syistä joita varten depottabletteja tehdään. Onko mitään syytä epäillä mitään muuta? Tuoteseloista voi varmaankin kaivella niitä apuaineita ja kenties valmistajan kotisivuilta löytyy yleisempää infoa. Sigma-aldrich:in sivuilla bupropioni hydrokloridin (puhdasta tavaraa, ei lääkevalmiste) turvallisuustiedoissa ei ole huomautusta syövyttävyydestä tai ärsyttävyydestä vaan yleisluontoinen "harmful if swallowed". --Custoo (keskustelu) 24. huhtikuuta 2016 kello 17.02 (EEST)

Joo aivan. Noh, eiköhän tämä ole selvä asia. --Styroks (keskustelu) 25. huhtikuuta 2016 kello 10.47 (EEST)