Keskustelu:Bubrichinkarjalan kieli

Roskaa merkintä merkittävyyden kyseenalaistukseksi. Roskaperuste oli "|Itse keksitty artikkelin nimi. Tälläistä nimitystä ei tunneta. Myös sisältö virheellinen.". Termi "bubrichinkarjala" on mainittu ainakin täällä: http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Suomen+kieltä++ja+neuvostomieltä/HS20090114SI1KU02ro7 --Harriv 16. huhtikuuta 2009 kello 16.11 (EEST)

Mainitaan myös tässä nimellä bubrih.--Tanár 17. huhtikuuta 2009 kello 19.26 (EEST)

Joo ja tässä. Kyllä tällainen käsite olemassa on. Nimi tosin viittaa kielentutkija Bubrihiin, joten oikeampi nimi olisi bubrihinkarjala. Eri juttu sitten tarvitseeko omaa artikkeliaan vai riittäisikö maininta karjalan kielen artikkelissa.--Tanár 17. huhtikuuta 2009 kello 19.31 (EEST)

Tai itse asiassa tässä on varmaan paras esitys aiheesta, Esa Anttikosken lisurin 8. luku. Mutta termiä "bubrihinkarjala" ei mainita, eikä näyttäisi muutenkaan olevan perusteita puhua omasta kielestä, olipahan yksi kokeilu karjalan kirjakielen luomiseksi.--Tanár 17. huhtikuuta 2009 kello 19.42 (EEST)

Nimitystä "bubrichinkarjala" käytettiin halventavassa merkityksessä 1930-luvun kiihkosuomalaisessa lehdistössä. "Artikkeli" edustaa samaa tyyliä:

• Keinotekoinen kieli - Karjalan kieli ei ole mitenkään keinotekoinen. Bubrih loi sitä varten ortografian ja kieliopin perussäännöt, jotka eri murteita yhdistävinä luonnollisesti olivat osittain "keinotekoisia".
• Bubrichinkarjalassa yhdistyy vanha suomen kieli, kyrillinen kirjaimisto ja venäjän kieli. - "Vanha suomen kieli" - Agricolan kieli?! Ei todellakaan. Bubrihin luoma kirjakieli perustui kylläkin kyrilliseen kirjaimistoon ja siinä oli runsaasti venäläisvaikutteita. Suomen kielen aineksia ei alkuvaihetta lukuunottamatta ollut juuri lainkaan.
• Kieltä on käytetty etupäässä kirjoitettuna... - Kirjakieltä käytetään yleensäkin etupäässä kirjoitettuna.
• ...sen ymmärtämisessä oli ongelmia niin karjalaisilla kuin venäläisilläkin. - Mitähän tämäkin tarkoittaa? Venäläisillä tuskin oli mitään erityistä tarvetta ymmärtää karjalan kirjakieltä.

Koko nimitys "bubrichinkarjala" on paitsi halventava, myös paikkansa pitämätön. Kirjakielen kehittämistä jatkettiin karjalaisvoimin vuoden 1939 loppuun sakka. Bubrih oli pidätetty jo tammikuussa 1938, ja vietti aikansa Krestyn vankilassa talvisodan loppuun saakka.--Esamatti1 19. huhtikuuta 2009 kello 18.31 (EEST)

Kyse ei ole oikeastaan artikkelin sisällöstä tai artikkelin nimen arvolatauksista, vaan siitä onko termi sellainen että siitä odottaisi olevan tietosanakirjassa selostuksen? Halventavuus tai virheellinen sisältö ei vaikuta tähän. Virheet voi korjata ja halventavistakin termeistä voi kirjoittaa tasapainoisen artikkelin. --Harriv 19. huhtikuuta 2009 kello 20.47 (EEST)

Voinko siis kirjoittaa erilliset artikkelit myös "luokkasodasta" ja "punakapinasta"? --Esamatti1 20. huhtikuuta 2009 kello 11.04 (EEST)

Jos ne kertovat otsikon aiheesta ja ne ovat normaalissa kielenkäytössä aiheesta yleisesti hyväksytyin nimi. Tosin todennäköisesti tarkoittamastasi aiheesta on jo artikkeli olemassa tällä hetkellä käsittäkseni "hyväksytyllä nimellä", joten joutunet kirjoittamaan sanojen käytöstä, etymologiasta ja niiden eri merkityksistä (katso esimerkiksi neekeri) tai perustelemaan artikkelin nimenvaihdon todella hyvin. Mitä tähän artikkeliin tulee, niin tämän voi myös siirtää helposti uudelle nimelle jos sellainen on olemassa. --Harriv 20. huhtikuuta 2009 kello 14.10 (EEST)

Kirjoitin tästä kielimuodosta pari riviä karjalan kieltä käsittelevään artikkeliin. Itse asiassa siinä olisi syytä kertoa enemmänkin karjalan kirjakielistä, mutta kai tämäkin on parempi kuin ei mitään. Käykää katsomassa, onko hyvä muotoilu, niin tehdään tästä sitten uo.--Tanár 20. huhtikuuta 2009 kello 17.49 (EEST)

Mainitsen täällä, että kirjoittelin tästä aiheesta pari kappaletta artikkeliin Dmitri Bubrih tietämättä, että erillinen artikkelikin oli joskus ollut olemassa. Käytin lähteenä kahta tietokirjaa: Suomenkielisen neuvostokirjallisuuden historia ja bibliografia itse asiassa käyttää lyhyessä historiikissaan nimitystä "bubrichinkarjala"; Markku Kangaspuron väitöskirja ei käytä tätä termiä, mutta kuvailee muuten tätä kirjakieltä varsin kielteiseen sävyyn. Molemmista teoksista sai vähän sen käsityksen, ettei 1930-luvun lopulla kehitettyä kirjakieltä olisi käytetty (ainakaan virallisesti) vuoden 1940 jälkeen. Olettaisin karjalaksi kirjoitettua tekstiä ilmestyneen myöhemminkin. Kuten Tanár tuossa toteaa, niin aiheesta pitäisi olla enemmän artikkelissa Karjalan kieli, jonne tämäkin sivu nyt ohjaa. --Risukarhi (keskustelu) 23. syyskuuta 2013 kello 13.33 (EEST)