Keskustelu:Bio Marilyn

Merkittävyys 2008

Elokuvateattereita on luokallinen. Jos toiminta on säännöllistä niin miksei tämäkin. --Harriv 3. marraskuuta 2008 kello 23.57 (EET)

Webbisivujen perusteella näyttäisi olevan täysissä sielun voimissa tämä teatteri. --Harriv 3. marraskuuta 2008 kello 23.59 (EET)

Merkittävyys 2017

Yhden hengen paikallisyritys ei ole tietosanakirjassa merkittävä.[1] --Wähäwiisas (keskustelu) 27. joulukuuta 2017 kello 12.23 (EET)

Poiston kannalla. – ComradeUranium (keskustelu) 27. joulukuuta 2017 kello 13.48 (EET)

Yrityksen nykytila ei poista historiallista merkittävyyttä [2]. Mikäli artikkelille olisi jokin toinen nimi parempi, niin silloin vaihdetaan nimeä, mutta kyllä Lapuan elokuvateatterihistoria vähintään yhden artikkelin ansaitsee. --Lax (keskustelu) 27. joulukuuta 2017 kello 14.09 (EET)

Artikkeli ei ole Lapuan elokuvateatterihistoria vaan Bio Marilyn. --Wähäwiisas (keskustelu) 27. joulukuuta 2017 kello 14.17 (EET)

Samalla teatterilla on kuitenkin pidempi historia kuin Lapuan Bio Marilyn -nimellä. --Lax (keskustelu) 27. joulukuuta 2017 kello 14.21 (EET)

Seinäjoen teatterissa kolme salia ja enemmän henkilökuntaa kuin yksi. Hämeenlinnan koosta en tiedä.--MAQuire (keskustelu) 27. joulukuuta 2017 kello 14.25 (EET)

Yhtiön Remamian Oy, jonka kotisivu on www.biomarilyn.com ja aputoiminimi Elokuvateatteri Marilyn, henkilöstön koko vuonna 2017 on ollut 1. [3][4] Yrityksen aiempi nimi on Reijo Aho Oy. Nykyisen toimitusjohtajan nimi on Reijo Aho.[5] Voimmeko saada luotettavan lähteen tiedolle, että tämä ei ole yhden hengen yritys? Henkilöstön koko mitataan henkilötyövuosina. --Wähäwiisas (keskustelu) 27. joulukuuta 2017 kello 16.18 (EET)

Kuten artikkelissa lukee, Seinäjoen ja Hämeenlinnan teatterit myytiin 2016.--MAQuire (keskustelu) 27. joulukuuta 2017 kello 16.25 (EET)

Ennen myyntiä yrityksellä oli 13 hengen henkilöstö. Muiden yritysartikkelien kohdalla on usein viitattu 50 hengen vähimmäisvaatimukseen, että yritys on riittävän merkittävä tietosanakirjan kannalta. --Wähäwiisas (keskustelu) 27. joulukuuta 2017 kello 16.44 (EET)

Merkittävä.En ole teatteriasiantuntija mutta on jäänyt mieleen että Teatterijurkalla on ollut kaksi työntekijää. Tällaiset laitokset lasketaan muilla perusteilla kuin ruuvimeisselitehtaat. --Esbogossen (keskustelu) 27. joulukuuta 2017 kello 17.20 (EET)

Millä perusteilla tämä bisnes on laitos? --Wähäwiisas (keskustelu) 27. joulukuuta 2017 kello 17.37 (EET)

Muun muassa sillä, että elokuvateatterit ja niissä esitettävä ohjelmisto saavat merkittävää valtiontukea elokuvasäätiöltä. Viime vuosina etenkin digitalisointeihin on annettu kymmenille teattereille kymmeniä tuhansia euroja kullekin. Ja kuten todettu, Marilynillä on monikymmenvuotinen historia Seinäjoen ainoana monisaliteatterina, viime vuosina ainoana elokuvateatterina. Monroe-nimellä on taas vuosikymmenien historia Lapualla. Henkilöstömäärä on sivuseikka, toimintahan on automatisoidumpaa kuin juuri millään alalla. – Kotivalo (keskustelu) 28. joulukuuta 2017 kello 00.18 (EET)

Suomessa kymmenet tuhannet yritykset nauttivat eri tukia. Ei tuen saanti tee liikeyrityksestä laitosta. Tuen perusteella ei pysty erottamaan merkittäviä ja epämerkittäviä aiheita toisistaan. Esimerkiksi kansainvälistymisavustusta on saanut yli 1000 yritystä, ja kaikki eivät ole merkittäviä kansainvälisiä laitoksia. Jos henkilöstömäärä on sivuseikka, tämän kokoisia yrityksiä on Suomessa vajaat 200 000. --Wähäwiisas (keskustelu) 28. joulukuuta 2017 kello 11.06 (EET)

Yrittäisit joskus katsoa maailmaa muutenkin kuin tilintarkastajan suurennuslasin läpi. Kun puhumme laitoksesta, tarkoitamme tietenkin kulttuurilaitosta emmekä teollisuus- tai voimalaitosta. Kun puhumme instituutiosta tai tarjonnasta, emme ehkä puhu ihan yhteiskunta- tai taloustieteen terminologialla vaan kulttuurialan kielellä. Kulttuuri-instanssien antamat tuetkin ovat eri asia kuin yritystuet. Jos et ole sattunut huomaamaan, maailmassa on muitakin arvoja ja arvon mittareita kuin raha. – Kotivalo (keskustelu) 28. joulukuuta 2017 kello 11.15 (EET)

Tilintarkastajan? Yllä väitetään yhden hengen liikeyritystä laitokseksi. Ilmeinen logiikka taustalla on, että (kulttuuri)laitos on automaattisesti luetteloitava tietosanakirjassa, jos kaikkia yhden hengen yrityksiä ei voida. Kulttuuribisnes ei nauti mitään erityissuojaa, joka estää siitä käytävän keskustelun, koska aina voi vedota ns. muihin arvoihin. Rahaan tämän artikkelin mittana on vedonnut vain käyttäjä Kotivalo. Kulttuuriarvoja kohentaisi, jos voitaisiin keskustella tämän firman merkittävyydestä ihan neutraalein asiaperustein. --Wähäwiisas (keskustelu) 28. joulukuuta 2017 kello 12.02 (EET)

Keskustelua ei sinulta kukaan kiellä, kuuntelen (luen) aina mielellään rahaihmisten mielipiteitä kulttuuriasioista, koska aina ne auttaa näkemään asioita uudelta kantilta. Kun näkökulmia on eri aloihin erilaisia, yritetään nähdä tämä oman alansa kontekstissa. Niin kuin Kotivalo sanoi näitä ei mitata rahalla eikä työntekijämäärällä. Tekniikan edetessä elokuvakonetta ei enää väännetä käsin, mutta katsojakunta ei automatisoidu,joten siihen liittyy enemmän ihmisiä kuin se yksi (tai montako tässä oli?) jonka mainitsit. Televisioruudut kasvavat ja telkkarista voi katsoa elokuvia, mutta siitä puuttuu se yhteinen kokemus, joka syntyy kun sata ihmistä istuu vierekkäin ja katsoo samaa filmiä suurelta kankaalta. Sama juttu kuin vaikka jääkiekon katsomisessa ruudun ääressä tai kaukalon ääressä, jos tiedät mitä tarkoitan. --Esbogossen (keskustelu) 28. joulukuuta 2017 kello 13.30 (EET)

Olen kysellyt toiminnan laajuuden perään, en rahojen. Toiminnan laajuus kertoo yrityksen merkittävyydestä. Sitä mitataan alasta riippumatta henkilöstön, liikevaihdon ja taseen avulla. Ei asiakas- tai tukimäärillä. Esimerkiksi taksiyrittäjällä, ravintolalla ja kampaamollakin on monta asiakasta. Ne edustavat liikenne-, ruoka- ja muotikulttuuria. Silti jokaisesta taksista, ravintolasta ja kampaamosta ei pidä tulla artikkelia. Ne eivät ole tietosanakirjassa merkittäviä aiheita. Tämä elokuvateatteri on niitä vastaava pieni yksityisomistuksessa oleva paikallispalvelu, jonka tehtävä osakeyhtiömuotoisena on tuottaa voittoa osakkeenomistajalle (-jille). Ei ole esitetty, että tämä teatteri olisi erityisen kuuluisa, suuri, pieni, vanha tai vaikka tekniikaltaan tai arkkitehtuuriltaan erikoinen, joilla voisi yrittää perustella teatterin säilytystä oman alansa kontekstissa. Eli tämä on ilmeisesti riviteatteri, jolla ei ole omaa erityistä merkittävyyttään alan sisällä. Meillä tulee olla tasapuoliset, objektiiviset kriteerit sille, mille näkyvyyttä annetaan, jottei yhtä suosita ja toista syrjitä omien mieltymysten mukaisesti. Tämä menee aivan kohtuuttomuuksiin, jos esim. elokuvakulttuuri katsotaan automaattisesti tärkeämmäksi kuin vaikka tubetuskulttuuri tai ruuvimeisselien valmistus. --Wähäwiisas (keskustelu) 28. joulukuuta 2017 kello 14.48 (EET)

Merkittävyys mitataan eri tavalla kuin taksikulttuurin kohdalla. Jos tämä on riviteatteri, montako näitä on rivissä Lapuan ympäristön talousalueella? Olen huomannut että kirjatkin on merkittäviä automaattisesti, vaikka esimerkiksi runokirjoja ostaisi vain parisataa ja ne olisi huonoja ja ehkä jopa pieniä, alle satasivuisia ja painettu huonolle paperille jossain Viron takamailla, jos julkaisija on WSOY. Ne on kuitenkin ilmestyttyään ikuisesti osa suomalaista kulttuuria joko diginä tai hapristuvana paperina kirjaston kellarissa. Taksikuskilta ei tule kysytyksi edes nimeä. --Esbogossen (keskustelu) 28. joulukuuta 2017 kello 14.59 (EET)

Merkittävä alueellinen kulttuuritoimija jolla on ollut useita teattereita. --Zache (keskustelu) 28. joulukuuta 2017 kello 09.22 (EET)

Nykypäivänä elokuvateatterin pyörittäminen ei ole mikään amerikantemppu, joten vertautuu taksiyrittäjään tai majatalonpitäjään. Merkittävä vain, jos historiallisesti tai paikallisesti erityisiä ansioita. --Jannex (keskustelu) 28. joulukuuta 2017 kello 12.12 (EET)

Nämä on mielenkiintoisia, paljonkohan pikkuteattereita on jäljellä? Toivottavasti säilyvät. --Weird1e (keskustelu) 28. joulukuuta 2017 kello 23.42 (EET)

Miksi pieni elokuvateatteri olisi merkityksetön? Lapualaisille se on varmasti oikeasti iso juttu. Ei tämä ole mikään helsinkipedia. Terv. nimim. kantakaupungissa asuva. --Gracchus (keskustelu) 29. joulukuuta 2017 kello 04.14 (EET)

Keskustelun perusteella ei ainakaan selkeästi epämerkittävä. Poistin merkittävyysmallineen. --Lax (keskustelu) 30. joulukuuta 2017 kello 12.45 (EET)