Keskustelu:Beckiläisyys

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotetaan vaihteeksi "omaakin tuotantoa". Aloin tätä laajentamaan, katsotaan kävisikö jo lupaavaksi.--Kirkhakkinen (keskustelu) 3. elokuuta 2015 kello 16.33 (EEST)

Kannatan lupaavaksi. --Lakritsa (keskustelu) 4. elokuuta 2015 kello 11.24 (EEST)

Muutoin kyllä LA-tasoa, mutta vähän voisi mainita beckiläisyyden merkityksestä muuallakin kuin Suomessa. --Vnnen (keskustelu) 5. elokuuta 2015 kello 22.30 (EEST)

Hmm, usein väitetään, että beckiläisyys olisi vaikuttanut lähinnä Suomessa. Kuitenkin taas toisaalta ruotsinkielinen wikipedia mainitsee kolme merkittävää ruotsalaista teologia hänen 'opetuslapsinaan', ja hänen henkilöartikkelissaan mainitaan hänen vaikuttaneen voimakkaimmin Suomessa ja Sveitsissä. Onkohan niin, että Beckin teologialla ja ajatuksilla oli kannattajia laajalti, mutta varsinaisena liikkeenä ja koulukuntana se vaikutti lähinnä Suomessa? Suomalainen tutkimus ei juuri mainitse ulkomaisesta liikehdinnästä, mikä on kyllä sikäli erikoista että kyse on saksalaisen teologin näkemysten synnyttämästä suuntauksesta. Ainakin Suomessa merkitys on selvä, kun tarkastelee sitä kannattaneiden nimilistaa.--Kirkhakkinen (keskustelu) 6. elokuuta 2015 kello 01.13 (EEST)

Selailin pikaisesti Geert Senzken kaksiosaista tutkimusta "Die Theologie Johann Tobias Becks und ihr Einfluss in Finnland". Siitä saa sen käsityksen, että Saksassa Beckin ajatuksien kannattajia löytyi enemmänkin rivipappien kuin kirkon johdon piiristä, kun taas Ruotsissa ja Suomessa oli useita nimekkäitä professoreita ja piispoja, jotka kannattivat Beckin käsityksiä kuolemaansa saakka (Sentzke 1, 134). Beckin luentojen ulkomaisten kuulijoiden joukossa oli myös skotteja, ja Sentzke mainitsee heistä Henry Drummondin saaneen vaikutteita Beckiltä (Sentzke 1, 136). En ole löytänyt tietoja Beckin vaikutuksesta Ruotsissa. Luulen että muissa maissa ei voida puhua "beckiläisyydestä" liikkeenä samassa mielessä kuin Suomessa, jossa sillä oli kannatusta piispa- ja professoritasosta maallikkopiireihin. Sen sijaa Beckiä itseään käsittelevää artikkelia voitaisiin varmaan tältä osin täydentää, mikäli asiasta löytyy muita lähteitä kuin siellä nyt mainittu Adolf Köberlen artikkeli. --Paappa (keskustelu) 7. elokuuta 2015 kello 00.43 (EEST)

Vähän on paikoin hankalan koukeroista kieltä. Joitain kohtia korjailin, mutta mitä tarkoittaa "Kristus meidän puolestamme eli syntien sovittajana on samalla Kristus meissä, joka saa aikaan kyvyn kehittyä kohti Kristuksen kaltaisuutta, mikä samalla velvoittaa tähän kehittymiseen" --PtG (keskustelu) 7. elokuuta 2015 kello 19.49 (EEST)

Äsh, vaikea muotoilla kun itse ymmärtää ajatuksen. Liittyy siihen, että Jeesus ei ole pelkästään syntien sovittaja ("Kristus meidän puolestamme") vaan myös kristityssä vaikuttava voima ("Kristus meissä"), joka antaa kyvyn siihen, että kristitystä voi tulla yhä enemmän Jeesuksen kaltainen. Ja kun kerran tämä kyky on kristitylle annettu, on tämä samalla velvoitettu sitä kykyä käyttämään. Näin itse tuon teologian ymmärtäisin. Osaako joku ilmaista sen jotenkin viisaasti, vai saiko tästäkään mitään selvää?--Kirkhakkinen (keskustelu) 8. elokuuta 2015 kello 00.28 (EEST)

Maallikon on lähes mahdoton ymmärtää, että "Kristus meidän puolestamme" on lauseen subjekti. Ehkä tuo kannattaisi kirjoittaa noin, kuten tuossa yllä sen selität. Eli nuo termit sulkeisiin. --PtG (keskustelu) 8. elokuuta 2015 kello 09.40 (EEST)

Muokkasin, onko nyt selkeämpi?--Kirkhakkinen (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 01.11 (EEST)

On ehdottomasti selkeämpi tuon korjauksen jälkeen. Ei aivan helppoa tekstiä, mutta en näe artikkelissa puutteita, jotka estäisivät sen lupaavuuden. Beckiläisyyden ajatus ja levinnäisyys käyvät selviksi ja artikkeli esittelee joukon yhteiskunnallisesti merkittäviä beckiläisyyden kannattajia. Viitteitäkin löytyy ilahduttavan paljon. Kannatan --Kari-kujanpää (keskustelu) 11. elokuuta 2015 kello 07.12 (EEST)

Parannusehdotukset on ilmeisti toteutettu. Merkkaan lupaavaksi. J.K Nakkila (keskustelu) 13. elokuuta 2015 kello 17.53 (EEST)