Keskustelu:Autismikirjon häiriö

Otsikko "autisminkirjon häiriö"

Termi on englanniksi "autism spectrum disorder", jolloin oikea suomenkielinen vastine on autisminkirjon häiriö, ei autismikirjon häiriö eikä myöskään esimerkiksi autismin kirjon häiriö. Samaan tapaan kuin suomen kielessä ovat (yhdys)sanat "sateenkaari", "vedenjakaja", jne., eikä esimerkiksi "sateen kaari", "sadekaari", "veden jakaja" tai "vesijakaja", pitää olla "autisminkirjo", eikä "autismikirjo" tai "autismin kirjo". Tämä kielellinen möhläys, jonka näiden autismiartikkelien "tietty vakiomuokkaaja" on levittänyt, ja nähtävästi edelleen pyrkii levittämään kaikkialle "laaja-alaiseksi häiriöksi", pitäisi kaikkialla oikaista. 85.76.55.195 13. marraskuuta 2015 kello 13.10 (EET)

No, tuo on sinun mielipiteesi. Mutta Wikipedian kielenkäyttö seuraa yleistä kielenkäyttöä ja sen mukaan autismikirjo on ihan ok. Mikä kelpaa HUSsille, Duodecimille ja Terveyskirjastolle, kelvannee myös Wikipedialle. --Jmk (keskustelu) 13. marraskuuta 2015 kello 13.17 (EET)

Oletko siis sitä mieltä, että jossakin suomenkielisessä lääketieteellisessä julkaisussa kirjoitettaessa huonoa suomen kieltä se pitäisi sellaisenaan kopioida Wikipediaan, mikäli tekstin lainaus jossakin yhteydessä on aiheellista? Esimerkiksi THL:n Psykiatrian luokituskäsikirjan sivulla 298 Aspergerin oireyhtymän diagnostisia kriteereitä esitettäessä kirjoitetaan seuraavaa:

A. Ei todeta kliinisesti merkittävää yleistä viivästymää puheen tuottamisessa tai ymmärtämisessä tai kognitiivisessa kehityksessä. Lapsi puhuu yksittäisiä sanoja kahteen ikävuoteen mennessä ja käyttää lyhyitä lauseita kolmeen ikävuoteen mennessä. Omatoimisuus, sopeutumiskäyttäytyminen ja uteliaisuus ympäristöön ensimmäisen kolmen vuoden aikana ovat normaalia älykkyyskehitystä vastaavia. Motoristen virstanpylväiden saavuttaminen voi olla hieman jäljessä ja motorinen kömpelyys on tavallista (vaikkakaan ei välttämätön edellytys diagnoosille). Yksittäiset erityistaidot, usein yhdessä poikkeavan ajatusten keskittämisen kanssa ovat yleisiä, mutta eivät välttämättömiä diagnostisia piirteitä.

Jos joku haluaisi artikkelissa "Aspergerin oireyhtymä" esittää nuo kriteerit tarkemmin, kuin ne tällä hetkellä on esitetty, pitäisikö sinun mielestäsi ottaa sanatarkasti tuo yllä oleva, eikä esimerkiksi seuraava, minkä jälkeen huomautettaisiin, että lainaus ei ole sanatarkka, vaan siinä on kielellisiä "mokia" korjattu?

A. Kliinisesti merkittävää yleistä viivästymää puheen tuottamisessa, ymmärtämisessä tai kognitiivisessa kehityksessä ei ole todettavissa. Lapsi puhuu yksittäisiä sanoja kahden vuoden ikään mennessä ja käyttää lyhyitä lauseita kolmen vuoden ikään mennessä. Omatoimisuus, sopeutumiskäyttäytyminen ja uteliaisuus ympäristöä kohtaan ensimmäisen kolmen ikävuoden aikana ovat normaalia älykkyyskehitystä vastaavia. Motoristen virstanpylväiden saavuttamisessa voi olla pientä jälkeenjääneisyyttä, ja motorinen kömpelyys on tavallista, mutta se ei ole diagnoosin asettamisen välttämätön edellytys. Yksittäiset erityistaidot, jotka usein liittyvät poikkeuksellisiin mielenkiinnon kohteisiin, ovat yleisiä, mutta nekään eivät ole diagnoosin asettamisen välttämättömiä edellytyksiä.

Yllä olevassa siis on esitetty alkuperäisen englanninkielisen tekstin ajatussisältö käyttäen hyvää suomen kieltä, mihin THL:n kirjan kirjoittaja ei näytä pystyneen. 85.76.148.68 13. marraskuuta 2015 kello 19.47 (EET)

Yllä on pitkä kannanotto mutta aiheen vierestä. Ei tässä ole kysymys minun tai ip-kirjoittelijan mielipiteestä, vaan Wikipediassa on sovitut pelisäännöt mm. artikkelin nimelle. Katsoo sieltä. Ohje:Artikkelin nimi: Wikipedian artikkelin nimen tulee olla sellainen, jolla aiheeseen viitataan suomen yleiskielessä. Jos asiasta on epäselvyyttä, voi aluksi konsultoida sovittuja nimistölähteitä kuten YSA. Turha kysellä "oletko siis sitä mieltä" kun ei ole mielipiteestä kysymys. --Jmk (keskustelu) 13. marraskuuta 2015 kello 20.17 (EET)

Wikipedia ei ole ensijulkaisukanava eikä myöskään termien muodostuksen kanava, jos vain lähteitä termeille löytyy. Lääketiede ja YSA käyttävät muotoa "Autismikirjon häiriö", joten käytämme sitä. Kieli ei ole myöskään säännöllistä, vaan se on täynnä möhläyksiä ja epäloogisuuksia. WP ei korjaa kielen epäloogisuuksia, vaan käyttää vakiintunutta muualla käytössä olevaa yleiskieltä. Jos haluat muuttaa termin, sinun on haalittava kasa arvovaltaisia lähteitä, joissa kirjoitusasu on toisin.

Kielellisenä selityksenä lyhyille muodoille on se, että suomi tuppaa kehittymään kohti yksikertaisempia muotoja. Aika nopeasti "autismin kirjosta" tuli "autismikirjo". --Aulis Eskola (keskustelu) 13. marraskuuta 2015 kello 21.11 (EET)

"Wikipedia ei ole ensijulkaisukanava eikä myöskään termien muodostuksen kanava, jos vain lähteitä termeille löytyy." Niin, jos vain lähteitä termeille löytyy. Tässä kysymyksessä olevassa tilanteessa kuitenkin on niin, että vaikka suomen kielessä on jo vuosia, myös lääketieteellisissä yhteyksissä, epävirallisesti, ja siis ilman mitään täsmällisesti määriteltyä sisältöä, puhuttu ja kirjoiteltu "autismikirjosta" ja "autismin kirjosta" sekä "autismin kirjon häiriöista", suomen kielessä ei kuitenkaan ole vuonna 2013 DSM-5:ssä käyttöön otetun englanninkielisen termin "autism spectrum disorder" vastinetta. Kun siis tässä Wikipedian artikkelissa mainitusta asiasta kerrotaan käyttäen suomen kielen sanoja, edellyttävätkö edellä viitatut Wikipedian vakiintuneet "nimeämiskäytännöt", että tämän artikkelin luomisen yhteydessä samalla myös luodaan suomen kieleen huolimattoman kielenkäytön käytäntöjä myötäilevä termi "autismikirjon häiriö", jolle ainakaan haku googlella "autismikirjon häiriö duodecim" ei nopeasti tuottanut yhtään lääketieteellistä osumaa? 85.76.178.220 14. marraskuuta 2015 kello 09.19 (EET)

Juurihan tuossa yllä mainittiin lähteet ja nimeämiskäytäntö. Onko niitä jotenkin vaikea ymmärtää? --Jmk (keskustelu) 14. marraskuuta 2015 kello 11.19 (EET)

Lääketieteellisessä yhteydessä esiintyvälle termille "autismikirjon häiriö" (siis ilman monikkomuotoa "...t") en yllä havainnut mainitun yhtään ainoaa lähdettä. Jos siellä sellainen kuitenkin oli, voisitko ystävällisesti laittaa sen tähän vielä eksplisiittisesti näkyviin. Onko tätä pyyntöä ehkä jotenkin vaikea ymmärtää? 85.76.9.87 14. marraskuuta 2015 kello 12.59 (EET)

Tuossa yllä luki: "Jos asiasta on epäselvyyttä, voi aluksi konsultoida sovittuja nimistölähteitä kuten YSA." Tässä se lukee nyt uudestaan. Siellä on monikko "autismikirjon häiriöt", mutta jos se halutaan muuttaa yksikköön, siitä tulee normaalien kielioppisääntöjen mukaan "autismikirjon häiriö". YSAssa ei ole "autisminkirjon häiriötä" joten asia on tällä selvä, jollei löydy lisää lähteitä. Kiitos. --Jmk (keskustelu) 14. marraskuuta 2015 kello 13.25 (EET)

Mainitsen nyt vielä, että artikkelitekstissä on lähdeviitteenä Marja-Leena Mattilan väitöstutkimus. Katsoo sieltä suomenkielisestä tiivistelmästä, löytyy oikein yksikössäkin. Nyt on mainittu kaksi suomenkielistä lähdettä, toinen on YSA (Wikipedian sovittu nimistölähde) ja toinen on lääketieteellinen väitöskirja. Asia lienee tältä erää tässä. --Jmk (keskustelu) 14. marraskuuta 2015 kello 13.34 (EET)

Asia on selvä. Kiitos! Tohtori Marja-Leena Mattilan väitöskirjan suomenkielinen tiivistelmä on siis lääketieteellinen lähteemme, johon nojautuen tohtori Mattilan suomen kielen tajua auktoriteettinamme pitäen kirjoitamme tässä artikkelissa "autismikirjon häiriö" eikä "autisminkirjon häiriö". 85.76.73.148 14. marraskuuta 2015 kello 16.09 (EET)

Tässä tapauksessa niitä lähteitä kyllä löytyy: esim. Autismikirjon häiriöt lapsilla ja nuorilla; Duodecim, Autismikirjon häiriöt ja niiden samanaikaisuus ADHD:n kanssa; Duodecim, Autismikirjon häiriöt; HUS,... Viittasin edellä yleisesti muihin tapauksiin, jossa lähteitä nimen muodolle ei löydy. --Aulis Eskola (keskustelu) 15. marraskuuta 2015 kello 22.33 (EET)

Nuo kaikki Aulis Eskolan lähteet ovat esimerkkejä termin "autismikirjon häiriöt" käytöstä. Kyseisellä termillä viitataan epämääräisesti "rykelmään" joitakin virallisesti laaja-alaisiksi kehityshäiriöiksi kutsuttuja "psykiatriskehityksellisiä tiloja". Sen sijaan ainoa toistaiseksi esille tuotu lääketieteellinen lähde, jossa esiintyy suomenkielinen vastine uudelle DSM-5:n termille "autism spectrum disorder", on juuri mainittu Mattilan väitöskirjan suomenkielinen tiivistelmä. Autismikirjon häiriö ei ole yksi erikoistapaus autismikirjon häiriöistä, vaan se on (jollen väärin muista) "neurodevelopmental disorder". Tästä syntyy sitten taas uusi kielellinen ongelma: Mikä on oikea suomenkielinen vastine termille "neurodevelopmental disorder", jos asiasta halutaan kertoa laajemmin suomeksi, tai sitten, kun(/jos) ICD-11:n myötä suomalaiseenkin lääketieteeteen tulee oikein virallinen diagnoosi "autismikirjon häiriö"? Toistaiseksi on puhuttu ja kirjoiteltu "keskushermoston kehityshäiriöistä", mutta onko tämä oikea vastine termille "neurodevelopmental disorder", joka näyttäisi pitävän sisällään yleisemmässä mielessä hermoston kehittymisen häiriintyneisyyden? 85.76.64.28 16. marraskuuta 2015 kello 11.15 (EET)

Tän tyyppiset termit on syytä täsmentää, mutta niinhän on tehtykin jo artikkelin alussa. Selitetään tarkemmin, mihin termillä tässä artikkelissa viitataan.

Esim. keskimmäisessä edeltävistä lähteistä viitataan nimellä "autismikirjon häiriö" myös DSM:n käsitteeseen, joten ainakin aika lähellä WP-artikkelin käsitettä ollaan. (En ehdi lukea artikkelia tarkkaan...) --Aulis Eskola (keskustelu) 16. marraskuuta 2015 kello 13.48 (EET)

Jos "keskimmäisellä lähteellä" tarkoitat tätä "Autismikirjon häiriöt ja niiden samanaikaisuus ADHD:n kanssa", ei siinä kyllä viitata ilmauksella "autismikirjon häiriö" myös DSM:n käsitteeseen, vaan vain epämääräisesti yhteen "autismikirjon häiriöistä", jotka siis virallisen diagnostiikan termien mukaan ovat laaja-alaisia kehityshäiriöitä, ICD-10:n diagnoosinumeroiltaan 84.jotakin. Irma Moilanen kirjoittaa virheellisesti esimerkiksi seuraavaa: "Euroopassa käytössä olevassa ICD-10-tautiluokituksessa mainitaan autismikirjon häiriö ADHD-oireyhtymän poissulkukriteerinä, kun taas Yhdysvalloissa käytetyn DSM-IV-tautiluokituksen mukaan ADHD-oireet eivät saa paremmin selittyä autismikirjon häiriöllä." Sen enempää ICD-10 kuin DSM-IV:kään eivät mainitse yhtään mitään mistään "autismikirjosta". Sen sijaan niissä kirjoitetaan "laaja-alaisista kehityshäiriöistä", englanniksi "pervasive developmental disorder". Vasta DSM-5:ssä esiintyy "autism spectrum disorder". 85.76.87.40 16. marraskuuta 2015 kello 21.24 (EET)

Eipä tosiaan mee tarkkaan toi viittaus lähteessä, kun puhutaankin DSM-4:sta. Tuossa on varmaan pyöristelty termejä niin, että ajatellaan käsitteen "pervasive developmental disorder" olevan lähellä käsitettä "autismikirjon häiriö". --Aulis Eskola (keskustelu) 16. marraskuuta 2015 kello 22.32 (EET)

Vaikka monikkomuotoa "autismikirjon häiriöt" käytetäänkin vähän eri asiasta kuin tämän artikkelin aihe, tulee varmaankin käyttää nimen muotoa "autismikirjon häiriö". Tähän mulla ei ole lisää erityisiä lähteitä, mutta en jaksa uskoa, että käytettäisiin erimuotoisia termejä "autismikirjon häiriöt" ja "autisminkirjon häiriö" läheisistä asioista. --Aulis Eskola (keskustelu) 16. marraskuuta 2015 kello 14.34 (EET)

Kotimaisten kielten keskuksen neuvonnassa ollaan sitä mieltä, että sekä autismikirjon häiriö että autismin kirjon häiriö ovat molemmat ns. "hyvää suomea".217.140.210.197 26. elokuuta 2022 kello 21.47 (EEST)

Nimi yksikössä vai monikossa?

Olisiko artikkelin nimen perusteltua olla monikkomuodossa Autismikirjon häiriöt? Onhan kysymys joukosta häiriöitä ja Wikipediassa kait on tapana nimetä artikkeli monikkomuodolla, jos puhutaan selkeästi ja korostuneestu jostakin ryhmästä. Etäisempiä vastaavia tapauksia: Suomalaiset, Apinat. --Aulis Eskola (keskustelu) 21. kesäkuuta 2016 kello 17.05 (EEST)

Tässä artikkelissahan on kysymys täsmälleen yhdestä "häiriöstä", joka on englanniksi "autism spectrum disorder". En ymmärrä, mistä Aulis Eskola sai aiheen yllä olevaan kysymykseen. Eri asia on sitten se, että joissakin yhteyksissä ilmausta "autism spectrum disorders" käytetään virallisen "pervasive developmentals disorders" sijaan. 85.76.37.149 22. kesäkuuta 2016 kello 00.03 (EEST)

Ilmeisesti DSM-V puhuu jatkuvasti yksikössä - halutaan nähdä "yksi häiriö", jolla on eri muotoja ja erilaisia vakavuusasteita. Yksikkö kunnioittanee tuota ajatusta. Muualla puhutaan usein monikossa (engl. ASDs), vaikka viitataan DSM-V:een. --Aulis Eskola (keskustelu) 22. kesäkuuta 2016 kello 01.35 (EEST)