Keskustelu:Aurinkokenno

Tuo Aurinkopaneeli teksti pitäisi siirtaa Aurinkokenno paikalle ja laittaa Aurinkopaneeli sivulle erilainen artikkeli jossa kerrotaan Aurinkopaneeleista yleensä (vedenlämmitys, suora sähkö, ilman lämmitys...). --Tomia 29. tammikuuta 2006 kello 22.42 (UTC)

Siirsin sisältöä Aurinkopaneelista tänne, jonne se kuuluu. Artikkeli vaatii mm. otsikointia ja aurinkopaneelin ja aurinkokennon välisen eron huomioimista.--Usp 23. marraskuuta 2006 kello 21.11 (UTC)

Tuo aurinkokennoilla tuotetun vedyn johtaminen putkea pitkin on kyllä alas ammuttu idea. Vety ei kovin hyvin pysy putkistoissa. On esitetty jopa sellaisia lukuja, että 2% vedystä katoaa päivässä suljetusta teräksisestä kaasupullosta. Järkevämpi taitaa olla ajatus tuottaa vetyä aurinkokennoilla talokohtaisesti suurin piirtein heti käytettäväksi ja silloinkin ajoneuvojen polttomoottoreissa.vilkapi 24. joulukuuta 2006 kello 21.00 (UTC)

Tehokkuus-sanan käytöstä

Sanaa "Tehokkuus" käytetään artikkelissa toistuvasti. Kuten Wikipediastakin voi tarkastaa, kyseistä sanaa ei käytetä fysiikassa eikä tekniikassa. Toisinaan sanalla viitataan "tehoon", toisaalla "tehotiheyteen" ja toisaalla "hyötysuhteeseen". Ameriikan kielessähän käytetään mm. sanoja "power", "power per unit area/power density" ja "Efficiency". Olen huomannut toisaallakin, että nämä kolme saatetaan kääntää "tehokkuudeksi", joka ei oikeastaan tarkoita mitään.

Kotimainen testaus

Kannattaisi mainita, että v. 1989 Imatran Voima rakensi uusiutuvan energiatekniikan koealueellensa Inkoon Kopparnäsiin Suomen ensimmäisen yleiseen sähköverkkoon kytketyn aurinkosähkölaitoksen. Sen huipputeho oli 30 kW, siis suurempi kuin Suomen nykyisin toiminnassa olevan laitoksen Viikissä. Kennoista 27 kW oli yksikiteistä piitä ja 3 kW amorfista piitä. Kiteisten kennojen hyytysuhde oli n. 13%, ja se säilyi stabiilina läpi vuosien. Amorfisten kennojen hyötysuhde oli n, 4%, ja se aleni n. 0,5 %-yksikköä vuodessa. 2000-luvulla Fortum lopetti uusiutuvan energiatekniikan kokeet Kopparnäsissa, ja aurinkosähkölaitos purettiin. (Matti Heikkilä, projektipäällikkö)88.115.46.187 21. maaliskuuta 2008 kello 17.03 (UTC)

Lähteistä

Greenpeace ja aurinkokennotuottajien järjestöt ovat epäluotettavia lähteitä, niitä voisi kuvata pukeiksi kaalimaan vartijoina. Toivottavasti artikkelin lukijat ymmärtävät tämän. vilkapi 23. huhtikuuta 2008 kello 16.22 (UTC)

Artikkelin sisältö

Artikelissa on paljon asiaa, joka ei varsinaisesti kuulu artikkeliin "aurinkokenno". Nyt meillä on artikkelit:

1. aurinkokenno, jonka pitäisi kai käsitellä vaan teknistä vempainta
2. aurinkoenergia, jossa aurinkosähkö on vain lyhyenä osiona

Kuitenkin tämänkin artikkelin suuri osa puhuu a:sta sähköntuotantomuotona. Olisi ehkä parempi tehdä pääartikkeli "aurinkosähkö", johon viittaus aurinkoenergiasta? (vrt Aurinkolämmitys) --J. Sketter 22. lokakuuta 2010 kello 00.29 (EEST)

Artikkelin selkeys

Aurinkokenno -artikkeli on epäselvä ja täynnä lukuja lukujen perään. Kokonaisuutta on vaikea hahmottaa. Ehdotan artikkelin kokonaisuuden muokkaamista selkeämmäksi. Osallistun itse myös selkeyden editoimiseen. Kommentteja ja yhteistyöehdotuksia saa kirjoittaa myös keskustelusivulleni. Terveisin, --Susiw 28. heinäkuuta 2011 kello 21.38 (EEST)

Paneeli valmistajat

Puuttuuko vertailusta REC-corporatio Norjasta? Taitaa olla yksi suurimmista valmistajista ainakin oman tietonsa mukaan.

Lisää ihmeessä rohkeasti, jos tietoa on. Taitaa paneelimarkkinoilla olla aika tuulista nytten, muuten? --J. Sketter (keskustelu) 11. lokakuuta 2012 kello 22.15 (EEST)

Hyötysuhteelle oma osionsa

Aurinkokennoissa niiden hyötysuhde on ymmärtääkseni erittäin tärkeä asia (toinen on hinta johon liittyvät käytetyt materiaalit ja valmistustekniikka). Aurinkokennovalmistaja Amonix on tehnyt hyötysuhde-ennätyksen 33,5 prosenttia ja huipussa 34,2 prosenttia. http://www.gizmag.com/amonix-solar-module-efficiency-record/24845/ --Hartz (keskustelu) 4. marraskuuta 2012 kello 11.04 (EET)

Hyötysuhde on tärkeä. Tuossa artikkelissa on kyse "multi junction" aurinkokennoista, eli niissä on samassa rakenteessa kerroksittain kennoja, jotka on viritetty eri valon taajuuksille. Lisäksi näytetään käytettävän linsseihin perustuvaa valon keskitystä, joka vaatii sitten jonkinlaisen lämmönpoistorivaston ilmeisesti kennon taakse. Jos tämä on halvempaa wattia kohden kuin tavalliset, niin sitten näiden voi olettaa valtaavan markkinat nopeasti. Aikaisemmin noita tehokkaita kennoja on käytetty avaruusaluksissa. Luulenpa, että tärkeintä aurinkokennoissa ei ole pelkkä tehokkuus, vaan hinta/watti, jolloin hintaan vaikuttaa myös asennuskustannukset. Vilkapi (keskustelu) 4. marraskuuta 2012 kello 13.12 (EET)

Artikkelissa voisi ehkä käsitellä yhden otsikon alla eri teknologioita (aurinkokennojen tyypit) ja sitten olisi erikseen otsikko hyötysuhteelle, jossa käsiteltäisiin eri teknologioiden nykyistä hyötysuhdetta ja kuinka hyötysuhde on kehittynyt vuosien varrella (en-wikissä oli ainakin joskus hyötysuhteen kehitystä eri teknologioilla kuvannut kaavio). Myös omaa otsikkoa voisi ajatella hinnalle, jossa kerrottaisiin eri teknologioiden valmistus- ja asennuskustannuksista (lisäksi myös yleisesti, ja nimenomaan tuo hinta/watti) ja hintojen kehityksestä (putoaa koko ajan). Asennuskustannuksiinhan liittyvät aurinkopaneelien koot - aurinkopaneelit koostuvat aurinkokennoista. Hinta on tärkein aurinkoenergian yleistymisen kannalta (juurikin hinta/watti). --Hartz (keskustelu) 4. marraskuuta 2012 kello 13.28 (EET)

Artikkeli ja koko Wikipedia ei muuten tee mitään eroa aurinkokennon ja aurinkopaneelin välille, vaikka aurinkopaneelit (esim. 2m x 1m levy) koostuvat kymmenistä aurinkokennoista (esim. 10 cm x 10 cm). --Hartz (keskustelu) 4. marraskuuta 2012 kello 13.32 (EET)

Aurinkopaneeli voi olla joko sähköä tai lämpöä tuottava, joten siten hieman sekava termi. Tuosta jatkuvasta hinnan laskustakin voi olla hieman eri mieltä. Kalvopohjaiset rakenteet eivät ole menestyneet ja suurin osa kennoista tehdään yhä piille. Parhaillaan aurinkokennoliiketoiminnassa on käynnissä suuri mullistus, kun valtava määrä tuottajia ja laiterakentajia on mennyt konkurssiin valtioiden tuen romahdettua laman myötä. USA on asettanut kiinalaisille tuottajille tullin, joka lamautti Kiinan teollisuuden. Kaiken kaikkiaan hyvin sekava tilanne. Wikipedian artikkeli on jäännyt jälkeen, kun se olikin painottunut paljon viherpipertämiseen tekniikan sijasta.Vilkapi (keskustelu) 4. marraskuuta 2012 kello 13.53 (EET)

Artikkeli taitaa käsitellä aikaa ennen vuotta 2010 ja on siten vanhentunut monelta osin. Nykyhetken tai viime vuosien tapahtumat markkinoilla eivät kuitenkaan muuta perusasioita lainkaan. Englanninkielessä aurinkopaneeli (solar panel) ja aurinko(lämpö)keräin (solar (thermal) collector) ovat kaksi selkeästi eri asiaa. Wikipediassa tulisi käyttää energiatekniikan tieteenalan vakiintuneita termejä. En tiedä ovatko minun termini oikeat, koska en ole niitä mistään lähteestä tarkistanut. Väittäisin silti, että aurinkokenno on se todellinen teknologia ja sitten aurinkopaneeli on vain aurinkokennojen joukko levymäisenä rakenteena. Käytännön merkitys on se, että ihmiset ostavat kaupasta aurinkopaneeleja eivätkä yksittäisiä aurinkokennoja. --Hartz (keskustelu) 4. marraskuuta 2012 kello 14.01 (EET)