Keskustelu:Augustus
Tätä sivua ehdotettiin hyväksi artikkeliksi, mutta ehdotus kaatui. Artikkelin hyvät artikkelit -äänestys on arkistoitu. |
Mihin lähteisiin nojaten väitetään "Augustus myös uudisti talouspolitiikka ja verojärjestelmää. Uusi testamentti kertoo Augustuksen suorittamasta koko maailman verollepanosta. Tällä voitaisiin tarkoittaa valtakunnanlaajuista censusta. Tällaista ei kuitenkaan tapahtunut ja kyseessä lienee evankeliuminkirjoittajien myöhemmin kehittämä tarina, jolla legitimitoitiin uuden uskonnon asemaa" Alf Henriksonin Antiikin tarinoita 1-2, WSOY 1991, väittää, että maailman asukkaiden henkikirjoitus oli aloitetu Galliassa muutamia vuosikymmeniä aikaisemmin ennenkuin se tapahtui Juudeassa. s.659 82.203.137.217 14. tammikuuta 2007 kello 14.36 (UTC)
- Olet oikeassa, lause on vähintäänkin epätarkka. Augustus nimittäin kertoo jopa itse Res gestaessa järjestäneensä Rooman kansalaisten censuksia.[1] (Siis ei valtakunnanlaajuisia, Juudeahan ei tainnut edes olla provinssi tuolloin.) Ja mitä tulee tuohon censukseen Juudeassa, siitä on en-wikissä jopa oma artikkelinsa ja näemmä runsaasti kiistelyä puoleen ja toiseen. Vaikka tuo census ilmeisesti on täysin kuvitteellinen, taitaa olla fiksumpaa poistaa koko kohta artikkelista, kun sitä ei kuitenkaan voida tarpeeksi huolellisesti tässä yhteydessä käsitellä ja se ei olennaisesti liity artikkelin aiheeseen. --Hasdrubal 14. tammikuuta 2007 kello 17.15 (UTC)
- Oli miten oli, tuo verollepano taitaa kuitenkin olla se, mikä useimmille tulee Augustuksesta heti ensimmäiseksi mieleen, joten olisi syytä mainita artikkelissa edes ohimennen. Lisäksi sitä koskevalla Raamatun maininnalla (Luuk. 2.1), vaikka se sinänsä ei pitäisikään paikkansa, on useinkin katsottu olevan toisella tavalla hyvinkin suuri historiallinen dokumenttiarvo: sitä on pidetty selvimpänä osoituksena siitä, että Augustuksen aikana ja vielä pitkään sen jälkeenkin Rooman valtakunnan katsottiin käsittävän oleellisesti koko maailman, tai ainakin kaikki tuolloin tunnetut tärkeimmät, vähänkään tiheämmin asutut tai sivistyneet alueet. Kun esimerkiksi Kiinasta ei paljonkaan tiedetty, ei tuntunutkaan kovin pahasti liioitellulta puhua "koko maailmasta", kun tarkoitettiin Rooman valtakuntaa. Eivätkä valtakunnasta puhuneet "koko maailmana" vain vallanpitäjät vaan varhaiset kristitytkin, jotka kuitenkin olivat halveksittu, jopa vainottu ryhmä. Uutta käännöstä, jossa "koko maailma" on korvattu sanoilla "koko valtakunta", onkin arvosteltu siitä, että se häivyttää pois tämän ehkä tunnetuimman osoituksen roomalaisten käsityskannasta. -KLS 13. maaliskuuta 2011 kello 12.07 (EET)
Taputtakaa käsiänne
[muokkaa wikitekstiä]Äskettäin ML poisti täältä "satuiluna" kappaleen, jossa sanottiin muun muassa: "Augustuksen maatessa vuoteessaan hänen kerrotaan yllättäen kysyneen läsnäolijoilta, että eikös hän ollutkin näytellyt hyvin. Tällöin myös läsnäolijat ymmärsivät Augustuksen nerokkaan näytelmän, jolloin he myönsivät sen pitävän paikkaansa. Silloin Augustuksen sanotaan käskeneen heitä lyömään käsiään yhteen, jolloin he antoivat Augustukselle aplodit, jotka tämä oli ansainnut."
Satuilua? Ehkä, mutta siinä tapauksessa se "satusetä" on ollut Suetonius, ellei joku jo ennen häntä. Käy ilmi tältä nettisivulta, johon on tallennettu, mitä Suetonius teoksessaan "12 keisarin elämäkerrat" sanoi Augustuksen viimeisistä päivästä (kappale 99, sivu 291).
Olin kyllä ennenkin lukenut useammastakin lähteestä (muun muassa Grimbergin Kansojen historia ja Arto Kivimäen Rooman keisarit), että Augustuksen viimeiset sanat olisivat olleet "taputtakaa käsiänne". Tämän artikkelin aikaisemmassa versiossa niitä kuitenkin tulkittiin tavalla, jota en ole muualta lukenut (vaikkei se aivan mahdotonkaan ole). Esimerkiksi Grimbergin kirjassa sanotaan, että Augustus olisi viimeisenä päivänä verrannut elämäänsä näytelmään ja kysynyt, oliko hän "näytellyt elämänsä näytelmän" hyvin. Mutta sellaista tulkintaa, jonka mukaan tuo olisi viitannut ristiriitaan Augustuksen virallisen ja tosiasiallisen aseman välillä (virallisesti vain yksi senaattoreista, tosiasiassa yksinvaltias), tuo teos ei tue. Itse asiassa siitä voisi rivien välistä jopa lukea, että sellainen tulkinta olisi esitetty ennenkin, mutta että sen Grimberg nimenomaan halusi kumota. Niinpä maininta siinä muodossa missä se täällä äskettäin oli, voitaisiin katsoa uudeksi tutkimukseksi, jota täällä ei hyväksytä, varsinkin kuin se oli sijoitettuna "Augustuksen propaganda" -osioon. Mutta jossakin muussa osiossa, ilman näin pitkälle menevää tulkintaa, näiden sanojen mainitseminen olisi hyvinkin paikallaan. -KLS 13. maaliskuuta 2011 kello 21.09 (EET)