Keskustelu:Asutustila

Oikeastaan nimitystä asutustila on käytetty myös jo ennen toista maailmansotaa uodostetuista asutustiloista (joita ei tosin ollut kovin paljon), ja rinnakkaisnimityksenä sodanjälkeisille asutustiloille on myös nimitys maanhankintatila, joka tuottaa myös hieman googleosumia, mutta en juuri nyt kerkiä muotoilla tätä artikkelin tekstiin enkä käydä läpi tarvittavia lähteitä. Mutta teen vaikka uo:n siihen asti.--Urjanhai 14. heinäkuuta 2009 kello 11.05 (EEST)

Tai voi olla, ettei ehkä vaadikaan tarkennusta, riippuu, miten eri lähteissä on eri ilmaisuja käytetty.--Urjanhai 14. heinäkuuta 2009 kello 11.46 (EEST)

Asuttamisen loppu ja nykytila

Jutusta puuttu oleellinen tieto: miten se toisen maailmansodan jälkeinen asutustoiminta sitten loppui (vaivihkaa 60-luvulla? Koska laki muuttui?) ja mikä on asutusmaatilojen nykytilanne (pääosin autioina?). Tilastotietoa. –Kommentin jätti 91.156.167.97 (keskustelu)

Totta. Siitäkin luultavasti on kirjallisuudessa tietojka. Jossain vaiheessa tilat kai päätyivät täysin omiksi, kun kaikki asiaan liittyvät prosessit saatoiin joka tilalla valmiiksi. Ehkä nykytilanteestakin on tietoja. Ainakin yhdessä pitäjänhistoriassa muistan esitetyn arvion, ja yhdessä kyläkirjassa on paikallinen tarkastelu. Todennäköisesti löytyy valtakunnallisiakin tarkasteluja.--Urjanhai (keskustelu) 31. lokakuuta 2019 kello 18.35 (EET)

Kun nyt tuli puheeksi, niin taitaa puuttua myös välirauhan aikainen pika-asutuslaki.--Urjanhai (keskustelu) 31. lokakuuta 2019 kello 18.32 (EET)

Tämän ja tämän perusteella Yli-Iissä sijaitseva Leuanjoki olisi Suomen viimeisin asutustila-alue, joka on asutettu vasta 1968–1974. Vastaavat asutusalueet eivät taida olla wikimerkittäviä, koska koulua tuskin on useinkaan ollut ja näin uusina ne eivät ole rekisterikyliäkään. Olisi kyllä mielenkiintoista tietää, mitkä kaikki paikat ovat vastaavalla tavalla vasta itsenäistymisen tai sotien jälkeen asutettuja, ja toisaalta tyhjenivätkö nämä viimeksi asutetut paikat myös ensimmäisinä maaltamuuton yhteydessä. --Raksa123 (keskustelu) 2. marraskuuta 2019 kello 15.23 (EET)

En saanut lähteistä selvää, mistä tuossa oikein ole kysymys, vaikka näyttää että olisi peräti ministerin gradun aihe. Eikä gradukaan taida olla netissä, ja nuo muutaman sanan sitaatitkaan eivät valaise mitään. Kyllähän monet asutustila-alueet ovat meidän kriteereillämme merkittäviä, koska monikin on niin suuri, että koulu on perustettu, esimerkiksi Kauraketo. Ja jokunen om myös RKY-kohde. Mutta tuosta ei nyt oikein taida saada selvää, jos ei tilaa gradua kaukolainaksi. Näitä on myös jonkin verran tutkittu toisaalta yleisesityksissä koko suomesta ja toisaalta erilaisissa tapaustutkimuksissa, hankkeissa ja paikallishistorioissa. Suuria asutushankkeita oli jonkin verran jo ennen vuokra-alueiden lunastusta, sitten oli paljon vuokra-alueiden lunastuksia ja joitain sotien välilläkin ja sitten siirtoväen asuttaminen. Artikkelissa Sallan–Kuusamon alue etsin tietoa järvistä, mutta samalla löytyi Tietoa siirtoväen asuttamisesta, tosin enemmän lähtö- kuin tulomuutosta. Aika usein tapaustutkimus syntyy joku tieteilijä tekee kotiseudustaan vapaa-ajallaan kyläkirjan, mutta myös esim. kulttuuriympäristöohjelmissa, rakennusinventoinneiissa ja pitäjänhistorioissa.--Urjanhai (keskustelu) 2. marraskuuta 2019 kello 21.51 (EET)