Keskustelu:Asuntojen hintakupla

Olen hivenen kriittinen, mutta tätä on vähän vaikeaa purkaa, koska tässä sekoittuu kaksi asiaa:

• asuntojen korkea hinta
• asuntojen hinnan "kupla"

Artikkelissa esitetyt syyt voivat olla korkeaan hintaan vaikuttavia (itse ehkä tosin esiin joitain muita), mutta "hintakuplan" muodostuminen on kai nimenomaan yksi vapaiden markkinoiden "normaaleja" ilmiöitä. Vertaa esim. pörssikuplat. Taustalla kai se että markkinat eivät todellisuudessa ole niin yksioikoisen laskelmoivan rationaalisia kuin taloustieteilijät usein esittävät, vaan niihin vaikuttaa monimutkaisemmat sosiaalipsykologiset ilmiöt.

Ravelre 15:32 heinä 14, 2004 (UTC)

Oho. Olin tulossa kirjoittamaan kommenttia artikkelista - ja huomaankin täällä lähes vuoden vanhan kommentin samasta aiheesta, josta itse meinasin kirjoittaa. Onko asiasta tutkimuksia, ettei tarvitse alkaa omasta päästä kirjoittaa? :) Onko Suomessa ollut muita asuntokuplia kuin vuoden 1990? Tämän hetkisestä asuntojen hintojen kohoamisesta ei vielä tiedä, onko kyse kuplasta vai ei. --Samulili 21. kesäkuuta 2005 kello 20:56:12 (UTC)

Tilastokeskuksen kaavion mukaan 1980-luvun lopun ja nykyisen kuplan lisäksi muita merkittäviä asuntokuplia ei ole ollut Suomessa. --Hartz 26. syyskuuta 2008 kello 20.08 (EEST)

Kysymyksessä on Vanhojen kerrostaloasuntojen reaalihintaindeksi. Vuodesta 1970 alkavaa kaaviota tuskin voi kovin luotettavasti käyttää lähteenä sille oliko esim. 1920- ja 1930-luvun asuntojen hintamuutoksissa kysymys asuntokuplasta vai markkinoiden perustekijöiden muutoksen mukaisista hintamuutoksista. Ei tämä kaavio kyllä itsenään todista asuntokuplien olemassaolosta 1970-luvun jälkeenkään oikein mitään, sillä tuloksesta poistettu yleinen kuluttajahintojen kehitys ei ole välttämättä sama kuin rakennusmarkkinoihin liittyvien kustannusten kehitys. Näin jälkiviisaana muun tiedon valossa voi tietysti sanoa että kyllähän se komeasti kuvaa 1980-luvun loppupuolen kuplaa - tuohon päätelmään tarvitaan kuitenkin muitakin lähteitä ja tietoja. Nykymenon mahdollisesta kuplasta tämän perusteella on parempi olla lausumatta muuta kuin että kuluttajahintojen muuhun kehitykseen verrattuna vanhojen asuntojen keskimääräinen reaalihinta on noussut neljännesvuosittain tarkasteltuna. Mistä nousu johtuu ei ilmene tästä. Itselläni tulee mieleen useampikin täysin asuntokupliin liittymätön syy. Terv. --Riisipuuro 26. syyskuuta 2008 kello 22.53 (EEST)--

Kommenttini oli hyvin lyhyt ja jätti paljon selvennettävää, kuten tarkoitetun ajanjakson. Asuntokuplat ovat hyvin hankala aihe. Kaavio ei ole paras mahdollinen, mutta se siitä huolimatta antaa yleiskuvan (vanhojen kerrostaloasuntojen) hintakehityksestä ja siinä näkyvät hyvin kuplille tyypilliset huiput ja rotkot. Jos kupla on merkittävä, se tavallisesti tarkoittaa erikoisen korkeaa huippua. Nyt artikkelissa on vastaava kaavio Briteistä.

Löytyisiköhän jostain tutkimusta/tilastoja Suomea koskien mahdollisesti 1900-luvun alustä lähtien? --Hartz 27. syyskuuta 2008 kello 01.28 (EEST)

Saattaisi olla hyvä jättää tämä artikeli käsittelemään hintakuplia talouspolitiikan teorian näkökulmasta, ja lisätä reaalikokemukset Suomessa artikkeliiin Asuntomarkkinoiden romahdus Suomessa 1990. Terv. --Riisipuuro 27. syyskuuta 2008 kello 02.24 (EEST)--

Samaa mieltä. Eri asuntokuplia eri puolilta maailmaa voidaan esitellä artikkelissa lyhyesti, pääartikkeleissa sitten laajemmin. --Hartz 27. syyskuuta 2008 kello 14.37 (EEST)

Lainarahan merkitys

Artikkelissa voisi käsitellä lainarahan merkitystä asuntokuplien muodostumisessa. Miten "huutokaupan käyminen lainarahalla", erittäin matalat korot, helppo lainan saatavuus ja uudehkona ilmiönä yli 20 vuoden laina-ajat vaikuttavat asuntojen hintoihin. Myös kuplan puhkeamiseen vaikuttavia syitä voisi tuoda esille. --Hartz 26. syyskuuta 2008 kello 20.08 (EEST)

Hyviä huomioita. Hyvä yhteenvetoa vetävä lähde olisi kullanarvoinen asia. Varmasti jotain esim. lainanannosta löytyy 90-lukua koskien, silloinhan lainahanoissa oli nupit kaakossa nykypäivään verrattuna. Pitkistä lainoista voisi löytyä jotain juttua esim. vertailuissa muiohin Pohjoismaihin. Yleensähän niitä on pidetty rakennuspuolella hintavaihteluja leikkaavina tekijänä. Täytyy itsekin etsiskellä, joskin oma talouspolitiikan lähteiden tuntemiseni on kyllä heikkoa. Terv. --Riisipuuro 27. syyskuuta 2008 kello 00.52 (EEST)--