Keskustelu:Asevelvollisuus Suomessa/Arkisto 1

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

• Tarkennus: Tällä sivulla ovat artikkelista käydyt keskustelut vuosilta 2004–2012.

---

13kk sivari edelleen voimassa

On virheellisesti päätelty, että reilussa vuodessa 13kk miehet katoasisivat olemasta. Laki on selvä ja tulisi olla myös tiedossa, että sivareita voi hyvinkin olla parin-kolmen vuoden lykkäyksellä myös palveluksen jo alettua. (Ymmärtääkseni usein siinä missä heikosti sopeutuva varusmies vapautetaan, sivarille laitetaan mieluummin pitkä lykkäys ja kutsutaan uudestaan). Lykkäyksiä on siis varsin todennäköisesti voimassa ja 13kk miehiä mahdollisesti vielä ensi vuonnakin. Lykkäystä voi saada kunnes täyttää 28. Palvelukseenastumiserissä on tavallista, että mukana on 28 vuotiaita, jotka ovat lykänneet.

Tätä hieman pelkstämällä saamme yksinkertaisen kaavan laskea kuinka pitkään maininta 13kk palveluksesta tulee säilyttää: 28 v - 18 v + 13 kk, eli vielä 10 vuotta.

Maininnan voi tietysti poistaa, jos viranomaislähteestä (Lapinjärven siviilipalveluskeskus) saadaan tieto, että palveuksen aikaisemmin aloittaneita ei enää ole palvelusvelvollisina. (Tai maininnan voi poistaa jos lakia muutetaan tältä osin uudelleen.) Muuta faktoihin perutuvaa syytä ei nähdäkseni voi olla kohtuullisen pitkään aikaan.Simohell

YK

Asevelvollinen, joka kieltäytyy sekä asepalveluksesta että siviilipalveluksesta, tuomitaan kuudeksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Tätä rangaistusta, joka myös katsotaan velvollisuuden suorittamiseksi, kutsutaan totaalikieltäytymiseksi. Amnesty International pitää suomalaisia totaalikieltäytyjiä mielipidevankeina ja vaatinut heidän vapauttamistaan. YK:n ihmisoikeussopimusten mukaan näin ei ole.

Minä en ymmärrä mitä tämä lisäys tarkoittaa. Väitetäänkö tässä, että "YK:n ihmisoikeussopimukset" (joilla varmaankin tarkoitetaan lähinnä Kansalais- ja poliittisten oikeuksien sopimusta, Covenant on Civil and Political Rights, tullut voimaan Suomessa 1976) sisältävät jonkinlaisen määritelmän mielipidevangista, ja että totaalikieltäytyjät eivät täytä tätä määritelmää?

Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuskomissio on sitä mieltä, että oikeus aseistakieltäytymiseen seuraa suoraan Kansalais- ja polittisten oikeuksien sopimuksen 18. artiklasta, erityisesti:

In resolution 1993/84, the Commission reminded States that they were to refrain from subjecting conscientious objectors to imprisonment and emphasized that "alternative service should be of a non-combatant or civilian character, in the public interest and not of a punitive nature."

Edelleen sekä Amnesty että YK:n ihmisoikeuskomissio ovat sitä mieltä, että siviilipalvelus Suomessa on rangaistuksenomainen. Miten tästä voi päätyä mihinkään muuhun tulokseen kuin siihen, että totaalikieltäytyjät on vangittu 18. artiklan mielipiteenvapauden harjoittamisesta, ja että he siten ovat mielipidevankeja?

--MikkoM (♫)  14. marraskuuta 2004 kello 14:39 (UTC)

No, näin saman sopimuksen suomeksi ja lisäsin sen 8 artiklan, 3 kohdan vuoksi

a) Ketään ei saa vaatia suorittamaan pakkotyötä tai muuta pakollista työntekoa;

c) Tämän kohdan mukaisella pakkotyöllä ei tarkoiteta:

ii) mitään asepalvelun luonteista palvelusta ja maissa, joissa tunnustetaan kieltäytyminen asepalveluksesta omantunnonsyistä, palvelua, joka lain mukaan vaaditaan omantunnonsyistä kieltäytyjältä;

Kahkonen 14. marraskuuta 2004 kello 16:20 (UTC)

Niin, tuo tarkoittaa sitä että varusmiespalvelus ja siviilipalvelus ei ole pakkotyötä. Pakkotyöstähän ei tässä ole kyse, vaan mielipiteenvapaudesta (18. artikla), joka johtaa tuohon mielipidevankeuteen. --MikkoM (♫)  14. marraskuuta 2004 kello 16:44 (UTC)

otsikointi yleensäkin oli sekavaa. jehovista lopussa ollut teksti samoin, siitä sai kuvan, että jehovat joutu lopulta armeijaan, ja näinhän ei ole. sivareista syytä olla lyhyesti tässäkin, artikkelit ovat itsenäisiä, linkit vain bonusta. korjatkaa 'ns. tavallinen varusmiespalvelus' jollakin paremmalla termillä. amnesty-juttuunkin hieman tarkennusta. vaihtoehtoiset palvelusmuodot ooli huono termi. t. iglu

Poistit artikkelista paljon asiallista materiaalia, mm. kokonaan esitetyn kriitikin, joka kylläkin kuuluu artikkeliin kunhan se pidetään erillään faktasisällöstä. Palautin poistojasi. Siviilipalvelus on itsessään niin laaja aihe että se on eriytetty omaksi artikkelikseen. Toki lyhyesti siitäkin voi mainita tässä artikkelissa. Voit allekirjoittaa kommenttisi keskustelusivuilla kirjoittamalla --~~~~ --MikkoM (♫) 26. joulukuuta 2004 kello 23:31 (UTC)

En nyt oikein käsitä. Minkä kritiikin poistin? Ja tuosta otsikoinnista. Ei nyt pahalla, mutta sinä et oikein ymmärrä otsikoinnin yleisiä sääntöjä. Tällä hetkellä artikkelissa on otsikko 1, 'Varusmiespalvelus'. Otsikot 1.1 ja 1.2 ovat tämän otsikon tasavertaisia alaotsikoita. Otsikointi nyt ei vaan voi olla noin... Eikös aseeton palvelus ole varusmiespalvelus siinä missä aseellinenkin? Ns. tavanomainen, aseellinen varusmiespalvelus, pitää myös otsikoinnissa olla tasavertainen aseettoman palveluksen kanssa. Niillä pitää keksiä järkevä yläotsikko, mitä pitää sisällään ne molemmat. Ymmärrätkös? Pääotsikon alla olevan tekstin (siis otsikon 1.1 alla oleva teksti) tulee koskea kaikkia alaotsikoita jollakin tapaa. Otsikointi nyt vain menee niin, jos sen tekee oikein. Tuo reservipalvelus on hieman hankala juttu, en tiedä, onko se osa varusmiespalvelusta, vai aivan oma juttunsa. Hyväksyn muutoksen, että siviilipalvelukseen vain linkki. Sen sijaan amnesty-juttua olin TARKENTANUT, sinä poistit tarkennuksen. Totaalikieltäytyjiä on kahdenlaisia, toiset kieltäytyvät koko velvollisuuden suorittamisesta, toiset kieltäytyvät siviilipalveluksesta. Jos kieltäytyy siviilipalveluksesta, adoptoi amnesty hänet mielipidevangiksi, koska siviilipalvelus katsotaan rangaistuksen omaiseksi pituutensa tähden [1]. T. iglu

Pahoittelen virhettäni, et poistanut kritiikkiä vaan erilliset osiot Jehovan todistajista ja totaalikieltäytyjistä näissä muokkauksissasi, ja lisäsit niistä lyhyen maininnan aikaisemmin tekstiin. Poistit myös linkin siviilipalvelus-artikkeliin, johon itse asiassa on siirretty asiaa tästä artikkelista.

Otsikoinnissa ei tällä hetkellä ole mitään vikaa, osio 1 käsittelee varusmiespalvelusta, ja osion alaotsikot 1.1 ja 1.2 käsittelevät erityisiä aiheita varusmiespalveluksen sisällä. Otsikoinnin ei tarvitse sisältää omia otsikkoja kaikille vaihtoehdoille, vain niille joista on jotain erityistä sanottavaa. On hieman huvittavaa että syytät minua otsikoiden ymmärtämättömyydestä kun itse poistit artikkelista melkein kaikki otsikot ja korvasit ne lihavoinnilla, mikä on sekä syntaktisesti että ulkoasullisesti väärin.

Mitä tulee totaalikieltäytymiseen, voi toki tulla tuomituksi joko asevelvollisuudesta kieltäytymisestä tai siviilipalvelusrikoksesta, mutta tämä ei ole olennaista Amnestyn tai mielipidevankeuden kanssa, kysymys on vain siitä, missä vaiheessa kieltäytyy. Olisi täysin absurdia väittää, että ne totaalikieltäytyjät, jotka eivät aloita mitään palvelusta (asevelvollisuudesta kieltäytyminen) ansaitsisivat mielipidevangin statuksen toisin kuin ne, jotka keskeyttävät sivarinsa ja ryhtyvät totaalikieltäytyjiksi (siviilipalvelusrikos). Molemmat tavat ovat juridisesti ja tosiasiallisesti suunnilleen samankaltaisia. Ja voit allekirjoittaa kommenttisi.

--MikkoM (♫) 2. tammikuuta 2005 kello 16:41 (UTC)

Mm. maanpuolustuartikkeleja kirjoittava käyttäjä MPorciusCato poisti 21. syyskuuta 2007 kello 08.42 faktan sivarilain syrjivyydestä väittäen, että perustuslakivaliokunta olisi todennut sivarilain ihmisoikeussopimusten ("io-velvoitteiden") mukaiseksi. Omien tietojeni mukaan perustuslakivaliokunta ei ole tarkastellut asiaa. Lisäksi komitea on korkein auktoriteetti, joka tulkitsee aseitakieltäytymisoikeuden toteutumista. 128.214.198.127 3. lokakuuta 2007 kello 16.31 (UTC)

Kirjoitan kyllä maanpuolustukseen liittyviä artikkeleja, mutta se ei tee mielestäni minusta jääviä tässä asiassa. Onhan siviilipalveluskin eräs tapa suorittaa lain mukainen maanpuolustusvelvollisuus. Jos tutkit tarkemmin kirjoittamiani tekstejä, huomaat, etten ole aikaillut ottaa esille myös rauhanasiaa ajavien järjestöjen näkemyksiä. Näin esim. artikkelissa Suomen maakuntajoukot on varmaan internetin laajin yhtenäinen maakuntajoukkoihin kohdistunutta kritiikkiä käsittelevä esitys. Juuri eilen loin luokan Luokka:Pasifismi ja artikkelin Suomen Rauhanliitto – YK-yhdistys. Tässä artikkelissa olen keskittynyt mm. osioon Sodan aikana asevelvollisuudesta vapautetut ryhmät, mutta tehnyt muun muassa tämän muokkauksen. En siis mielestäni ole pyrkinyt mitenkään erityisesti tuomaan Wikipediassa esille ideologisia kantojani. Wikipediaa ei pidä muokata minkään yksittäisen näkökannan mukaiseksi. Sen sijaan kaikki näkemykset tuodaan tasapuolisesti esille.

Tuossa yllä oiotaan mutkia suoriksi nimitettäessä siviilipalvelusta maanpuolustukseksi. Aseistakieltäytymisoikeus kyllä juontuu perustuslain 127 § toisesta momentista: "Oikeudesta saada vakaumuksen perusteella vapautus osallistumisesta sotilaalliseen maanpuolustukseen säädetään lailla." Ei sivaria ole tarkoitettu maanpuolustukseksi vaan yhteiskuntaa hyödyttäväksi työksi. Suutari pysyköön lestissään. --62.236.30.110 15. lokakuuta 2007 kello 16.09 (UTC)

Jos luet vuonna 2006 tehtyä komiteamietintöä siviilipalveluslainsäädännön kehittämisestä, löydät sivulta 12 yksiselitteisen toteamuksen, jonka mukaan siviilipalvelus on eräs tapa suorittaa maanpuolustusvelvollisuus. Molemmat tavat ovat yhdenvertaisia ja yhtä arvokkaita. Mietinnöstä voidaan myös havaita, että siviilipalvelusta käsitellään eräänä maanpuolustuksen muotona. Suomen laki ei tunnusta kenellekään oikeutta kieltäytyä maanpuolustuksesta, joka on erittäin laaja käsite. Se käsittää kaiken aluevalvonnasta terveydenhuoltoon. Sotilaallinen maanpuolustus on vain yksi osa tätä kenttää. Minun tiedossani ei ole mitään sellaista virallista mielipidettä, jonka mukaan siviilipalvelus olisi tarkoitettu ainoastaan korvaavaksi, sinänsä maanpuolustuksellisesti arvottomaksi työpalvelukseksi. --M. Porcius Cato 15. lokakuuta 2007 kello 16.31 (UTC)

Kyse on vain komiteamietinnöstä ei perustuslain tulkinnasta. Siviilipalveluslain 2 § "Siviilipalveluksen sisältö - Siviilipalveluksen sisältönä on yhteiskunnalle hyödyllinen työ. Siviilipalvelukseen sisältyy koulutus, jonka tarkoituksena on antaa perusteet työpalvelun suorittamiselle ja tukea yleistä kansalaiskasvatusta." Sivarilaissa ei mainita sillä olevan maanpuolustuksellisia tarkoituksia. Kommentin jätti 62.236.30.110 (keskustelu – muokkaukset).

Meillä on varmaan eri käsitys siitä, mikä on maanpuolustusta. Minä ymmärtäisin, että kokonaismaanpuolustusta on kaikki rehellinen työ yhteiskunnan hyväksi, sillä se vahvistaa kansan kykyä selvitä kriiseistä. Maanpuolustaja on siis niin sairaanhoitaja vanhainkodin vuodeosastolla kuin Nokialla kännykän antennia suunnitteleva insinöörikin. Sinun näkemyksesi maanpuolustuksesta on kapeampi. Artikkeliin en ole mielipidettäni laittamassa, joten tuskinpa aiheesta kannattaa enempää keskustella. --M. Porcius Cato 16. lokakuuta 2007 kello 14.36 (UTC)

Ok. Lisään vielä, että nyt asevelvollisuuslain käsittelyn yhteydessä suunnitellaan varusmiesten "määräämistä tehtäviin, jotka eivät perustu yksinomaan maanpuolustusvelvollisuuteen." Sitaatti Uutispäivä Demarista maanantai 15.10.2007. --62.236.30.110 17. lokakuuta 2007 kello 09.11 (UTC)

Eikä sivari ole ainoastaan maanpuolustusvelvollinen, vaan myös asevelvollinen. tms siviilipalveluslaki ei vapauta asevelvollisuudesta vaan pelkästään varusmiespalveluksesta. : Siviilipalveluslaki: "Asevelvollinen, joka vakuuttaa uskonnolliseen tai eettiseen vakaumukseen perustuvien vakavien omantunnonsyiden estävän häntä suorittamasta asevelvollisuuslaissa (452/50) säädettyä palvelusta, vapautetaan sen suorittamisesta rauhan aikana ja määrätään suorittamaan siviilipalvelusta niin kuin tässä laissa säädetään." --Zache 15. lokakuuta 2007 kello 17.16 (UTC)

Niin, tosiaan myös naiset ovat maanpuolustusvelvollisia, mikä ei vielä merkitse sitä, että siviilipalvelus olisi maanpuolustusta. Tuosta asevelvollisuudesta päästään, kun YK:n ihmisoikeuskomitean huomautuksien myötä oikeus kieltäytyä aseista myös sodan aikana lisätään lainsäädäntöön. Kommentin jätti 62.236.30.110 (keskustelu – muokkaukset).

Tässä asiassa on vain eräs näkemys, että Suomen kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet vaatisivat lyhyempää siviilipalvelusta. Perustuslakivaliokunta katsoi mietinnössään PeVL 10/1985, että siviili- ja asepalveluksen kokonaisrasittavuutta on tarkasteltava kokonaistyöaikaa tutkien. Vuonna 2000 eduskunta piti asiaa niin selvänä, ettei se pyytänyt lausuntoa perustusvaliokunnalta vaan sovelsi hallituksen esitystä 160/2000 Työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnanmietinnän 12/2000 pohjalta käsitellessään samaa perustetta arvioida siviilipalveluksen pituutta. Tällöin se päätti toimia mietintöön sisältyneen, perustuslakivaliokunnan mietinnön mukaista periaatetta korostaneen vastalauseen 1 pohjalta ja jätti siviilipalvelusajan entiselleen. Eduskunta siis katsoi tuolloin, etteivät Suomen kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet estä nykyistä siviilipalvelusajan pituutta.

Koska asiasta on kaksi eri näkemystä, molemmat näkemykset on tuotava niiden painoarvon mukaisesti esille. Ei ole olemassa "korkeinta auktoriteettia", joka voisi määritellä sen, mikä on Wikipediassa faktaa. --M. Porcius Cato 3. lokakuuta 2007 kello 17.57 (UTC)

Tämähän on täysin absurdia. Jo Kansalais- ja poliittisten oikeuksien sopimuksessa itsessään sen nimenomaisen sopimuksen tulkitsijaksi on asetettu Ihmisoikeuskomitea. Tämä komitea on todennut Suomen siviilipalveluksen syrjiväksi. Koska Suomen valtio on ratifioinut sopimukset se on luopunut oikeudesta tulkita YK:n ihmisoikeussopimuksia yli sopimuksissa määriteltyjen toimielinten tulkintojen. On siis yksinkertainen fakta että kans. ja pol. oik. sop. velvoittaa Suomea tasaamaan palvelusajat. Komitean työskentely kulkee niin, että Suomen valtio laati komitealle raportin, komitea keskusteli tarkentavasti Suomen vation edustajien kanssa ja laati päätelmänsä. Komitea lausui "14. Komitea pahoittelee sitä, että oikeus kieltäytyä aseista tunnustetaan vain rauhan aikana ja että siviilipalvelus vaihtoehtona asepalvelukselle on rankaisevan pitkä. Komitea toistaa huolestuneisuutensa siitä, että Jehovan todistajille myönnettyä suosituimmuuskohtelua ei ole laajennettu koskemaan muita aseistakieltäytyjäryhmiä. Sopimusvaltion olisi täysimääräisesti tunnustettava oikeus kieltäytyä aseista ja näin ollen taata tämä oikeus sekä sodan että rauhan aikana; sopimusvaltion tulisi myös lopettaa vaihtoehtoisen siviilipalveluksen kestosta aiheutuva syrjintä sekä tiettyjä luokkia hyödyttävä jaottelu (yleissopimuksen 18 ja 26 artikla)."

Näin ollen voidaan keskustella siitä pitäisikö Suomen erota YK:sta tai sen Kans. ja pol. oik. sopimuksesta, mutta ei voida keskustella siitä onko Suomen siviilipalvelusaika sopimuksen puitteissa syrjivä. Asia on täysin yksiselitteinen.Simohell 16. lokakuuta 2007 kello 06.53 (UTC)

Itse asiassa ei katsonut. Pikemminkin voisi sanoa, että se jätti kv. ihmisoikeusvelvoiteet tarkastelunsa ulkopuolelle, kuten kävi puolustusvaliokunnan lausunnossa PuVL 8/2000 sekä yllämainittussa mietintöön 12/2000 jätetyssä vastalauseessa, joiden mukaisen päätöksen eduskunta palvelusajan suhteen tuolloin lopulta teki verraten tiukan äänestyksen jälkeen. Tietysti täytyy muistaa myös, että YK:n ihmisoikeuskomitea totesi siviilipalveluksen pituuden kp-sopimuksen vastaiseksi vasta vuonna 2004, siis nelisen vuotta sen jälkeen kun siviilipalveluksen pituutta viimeksi käsiteltiin eduskunnassa. Kohtahan sitä käsiteltäneen siellä uudelleen, osaksi juuri ihmisoikeuskomitean lausunnon johdosta.

Vuonna 2000 hallitus esitti siviilipalveluksen lyhentämistä kuukaudella, mikä lienee yksi syy siihen, mikseivät lyhennystä kannattaneet kansanedustajat katsoneet tarpeelliseksi pyytää pevl:n lausuntoa. Minun tehtäväni taas ei ole esittää epäilyksiä, mikseivät lyhentämistä vastustaneet kansanedustajat halunneet niin tehdä.

Joka tapauksessa perustuslakivaliokunta on käsitellyt siviilipalveluksen pituutta viimeksi todellakin vuonna 1985. Ko. mietinnössä ei oteta kantaa kansainvälisiin velvoitteisiin; tuohon aikaan Suomi ei ollut vielä liittynyt Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja kp-sopimuksen merkityksestä siviilipalvelukselle oli vasta alettu keskustella. Itse asiassa Suomen nykyinen perustuslakikin tuli voimaan vasta paljon myöhemmin. Kokonaisuutena on siis pikkuisen erikoista tulkita tätä 22 vuotta vanhaa kantaa niin, että nykyinen siviilipalveluslaki (sekin on muuttunut tässä välissä jo pari kertaa) sen perusteella olisi "io-velvoitteiden" mukainen. Toivottavasti pian alkavan eduskuntakäsittelyn aikana saadaan tuoreempi lausunto. Terv. K. Raninen --62.236.30.110 16. lokakuuta 2007 kello 15.09 (UTC)

Kuten edellä totesin, eduskunta on tulkinnut asiaa toisin. On järjetöntä väittää, että eduskunta olisi tarkoituksellisesti rikkonut Suomen perustuslakia ja kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita. Sen täytyy siis hyvässä uskossa väittää, että Suomen siviilipalvelus ei ole pituudeltaan syrjivä. Meille ei kuulu, onko eduskunta oikeassa. Kun asiasta on olemassa useita mielipiteitä, molemmat on tuotava esiin puolueettomasti ja myötätuntoisesti. --M. Porcius Cato 16. lokakuuta 2007 kello 08.30 (UTC)

Ylläoleva on siis vastaus myös tähän kommenttiin... KR--62.236.30.110 16. lokakuuta 2007 kello 15.18 (UTC)

Lisäksi, vaikka kannatankin lämpimästi ihmisoikeusvelvoitteitamme ja erityisesti Euroopan ihmisoikeussopimusta ja -tuomioistuinta, on tulkintasi kv. ihmisoikeuskomitean toimivallasta liioiteltu. Kv. ihmisoikeussopimus ei anna komitealle oikeastaan mitään pakottavaa toimivaltaa. Sen ainoana oikeutena on antaa valtioille suosituksia sekä tarjota välityspalveluita, jotka eivät ole oikeudellisesti sitovia. Suomea kohtaan komitea ei ole tietääkseni missään vaiheessa käynnistänyt 41 artiklan tai lisäpöytäkirjan 5 artiklan mukaista välitysmenettelyä, joka päättyisi siihen, että komita "antaisi näkemyksensä" tiedoksi Suomelle. Sen sijaan Suomea on moitittu 40 artiklan mukaisessa vuosiraporttien kommentointimenettelyssä, joka ei ole millään tavoin sitova. Itse asiassa kv. ihmisoikeussopimus on liiankin heikko; se ei tarjoa mitään sitovia menettelyjä. Myöskään EN:n ihmisoikeusvaltuutetun mielipiteillä ei ole oikeudellista painoa. Vasta Euroopan ihmisoikeustuomioistuin voi antaa asiassa Suomea sitovan ratkaisun. Valitettavasti toistaiseksi asiasta ei ole oikeuskäytäntöä. Ranisen tapaus vuodelta 1997 käsittelee vanhaa lainsäädäntöämme, jota on sen jälkeen muutettu. --M. Porcius Cato 16. lokakuuta 2007 kello 09.14 (UTC)

Eihän tässä kuitenkaan ole kyse pelkästä oikeudellisesta sitovuudesta. Voihan naapurin Penakin muodostaa asiasta oman erillisen mielipiteensä ;-) Mutta joo, ehkä "painoarvon mukaisesti", eli Penan mielipide omaan arvoonsa ja kv-oikeutta vähemmän tuntevien kansanedustajien oman syyttömyytensä todistelu selvästi pienemmällä painoarvolla kuin komitea. Oliko tuossa muuten laista vastaavan TM:n aikoinaan palkkaaman OTT selvitysmiehen, Jukka Kekkosen tulkintaa mainittu? Kommentin jätti Simohell (keskustelu – muokkaukset).

Kysymyksessä on erillaisten instanssien tulkinnat laista, asetuksista ja ihmisoikeussopimuksista. Sekä varusmies että siviilipalvelukset vaihtelevat pituuksiltaan ja sisällöiltään Euroopan maissa. Joissakin maissa varusmiespalvelus on esim 8 tuntia vuorokaudessa ja varusmiehet kuskataan kotiin palvelusajan päätyttyä päivittäin. Ei ole kovin hedelmällistä kiistellä tulkinnoista vaan löytää yhteiset nimittäjät ko. asiassa ja rakentaa dialogia siitä. Jklak 19. lokakuuta 2007 kello 08.32 (UTC)

Uusi otsikointi ym.

Otsikoin tekstin nyt uusiksi. Tarkensin sitä, ja hieman sisältöäkin. Tietosanakirjassa ei ole samantekevää, onko termit hieman sinne päin. Ja lisäsin jotain liittyen jehoviin (Mikko et paljon piitannut asiallisesta kommentoinnistani kyseistä kohtaa kohtaan) ja totaaleihin. Toivon, että tekstiä ei taas palauteta ennalleen ilman fiksuja perusteita. T. Iglu

Faktojen pitää olla kohdallaan, ja ne ovat edelleen väärin. Yritän paksumpaa rautalankaa:

• Henkilö, joka kieltäytyy siviilipalveluksesta (ts. ei hae sinne) tuomitaan asevelvollisuudesta kieltäytymisestä.
• Henkilö, joka kieltäytyy siviilipalveluksesta palveluksen aikana tuomitaan siviilipalvelusrikoksesta.

Huomaat varmaan, että kumpikin vaihtoehto tarkoittaa siviilipalveluksesta kieltäytymistä. Virke Siviilipalveluksesta kieltäytyvät tuomitaan "siviilipalvelusrikoksesta", armeijasta kieltäytyvät taas "asevelvollisuudesta kieltäytymisestä" on siis virheellinen, sillä armeijasta kieltäytyminen sisältyy kumpaankin vaihtoehtoon, samoin sivarista kieltäytyminen.

--MikkoM (♫) 2. tammikuuta 2005 kello 16:52 (UTC)

No ei se nyt ihan noinkaan mene. Tavallaan toki, mutta kuitenkaan ei. Meidän pitäs vissiin mennä tappeleen johki irkkiin, tää alkaa oleen ihan turhaa puuhaa... :)

Kyllä se taitaa niin mennä, mutta jos olet yhä eri mieltä, kuulen mielelläni perusteluja. Aluksi voit vaikka vielä vilkaista siviilipalveluslakiin, 6. lukuun ja asevelvollisuuslakiin, 9. lukuun. --MikkoM (♫) 2. tammikuuta 2005 kello 17:09 (UTC)

Muutto ulkomaille

Jos muuttaa ulkomaille ennen asevelvollisuuden suorittamista joutuuko palaamaan Suomeen suorittaan sen, vai?

Joutuu. Kutsunnat hoidetaan suurlähetystössä ja niihin voi osallistua asiamiehen välityksellä. Valtio maksaa matkan (halvinta maa- tai lentoreittiä) palveluspaikkaan ja takaisin. Lomamatkoja saa 1–4 riippuen palvelusajasta ja kotimatkan pituudesta. --M. Porcius Cato 23. elokuuta 2006 kello 12.13 (UTC)

Nimilistat

Ovatko ne välttämättömiä juuri tässä artikkelissa? Pitäisikö myös listata asepalveluksensa suorittaneita? -tKahkonen 15. maaliskuuta 2006 kello 19.27 (UTC)

En itsekään ymmärrä mitä ne tekevät artikkelissa 'Asevelvollisuus Suomessa'. Parempi artikkeli voisi olla 'Lista asevelvollisuudesta vapautetuista Suomessa'. Oma kantani on ylipäänsä noita listoja vastaan. Jos wikipediassa päätetään nuo listat pitää ja sille ei ole mitään juridista estettä, eikö näin yleisellä tasolla toimiva artikkeli ole hiukan väärä paikka listalle? Jos nuo listat halutaan välttämättä pitää, ehdotan, että noista olisi oma artikkeli, johon viitattaisiin tässä artikkelissa. --Jacofin 11. kesäkuuta 2006 kello 20.10 (UTC)

Listat on poistettava! --Ammattitoimittaja Kommentin jätti 195.255.96.244 (keskustelu – muokkaukset).

Tässä keskustelussa listat eivät ole saaneet kannatusta. Pitäisikö ne siis poistaa? -tKahkonen 23. elokuuta 2006 kello 10.59 (UTC)

Olisi hyvä saada jonkun ammatti-ihmisen mielipide asiaan. Esimerkiksi se, että onko listojen julkaiseminen internetissä edes henkilötietolain (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523) mukaan sallittua? --Jacofin 23. elokuuta 2006 kello 12.00 (UTC)

Periaatteessa tällainen lista käsittelee mielestäni arkaluontoista henkilötietoa, eli henkilön terveydentilaa tai vakaumusta. Julkisuuden henkilöiden alentunut yksityisyyden suoja kuitenkin antaa mielestäni oikeuden kirjoittaa tällaisen listan. Ketään, josta ei voisi kirjoittaa omaa artikkeliaan, ei mielestäni saa tänne listata. Sinänsä olisi mielenkiintoista listata myös asepalveluksensa suorittaneita, mutta tällainen lista kävisi aivan liian pitkäksi. Asepalveluksen normaali suorittaminen on kuitenkin normi, josta poikkeaminen on maininnan arvoista. Yhtä hyvin voisi alkaa listaamaan henkilöitä, joilla ei ole todettu eturauhassyöpää. ;-) --M. Porcius Cato 23. elokuuta 2006 kello 12.18 (UTC)

Listat kannattaisi minunkin mielestäni poistaa tuollaisinaan ja korvata mahdollisesti muutamalla merkittävällä esimerkillä (esim. Arndt Pekurinen). Count 7. syyskuuta 2006 kello 18.32 (UTC)

Poistettu. Toivon että ennen mahdollista palautusta asiasta keskustellaan. Salainen poliisi 30. heinäkuuta 2007 kello 11.26 (UTC)

Artikkelin sisältö

Tällä hetkellä artikkeli käsittelee enemmän siviilipalvelusta ja muita "vaihtoehtoja" kuin asepalvelusta

Lisäksi asevelvollisuuden historia melkeinpä puuttuu. Eiköhän avata uusi artikkeli Aseistakieltäytyminen? Pieni mutta sisukas Suomi ei ole ainoa jota asia koskee.. Crash 3. toukokuuta 2006 kello 13.30 (UTC)

"Vallitsevan asevelvollisuusjärjestelmän kannatus oli eri mielipidemittausten mukaan 2010-luvulle tultaessa muutaman vuoden aikana laskenut aikaisemmasta noin 80 prosentista 50 prosenttiin. Asevelvollisuudella on vuonna 2012 vahva kansalaisten tuki. Yleistä asevelvollisuutta kannattaa nyt 72% suomalaisista. Kasvua vuoteen 2011 on tapahtunut 9 %. Asevelvollisuuden kannatus on palannut näin vuoden 2009 tasolle"

Tuossa oli kappaleen sisäinen epäloogisuus, myös vasta jälkimmäiset virkkeet viittasivat lähteeseen. Poistettiin ensimmäinen virke eli jäi: "Asevelvollisuudella on vuonna 2012 vahva kansalaisten tuki. Yleistä asevelvollisuutta kannattaa nyt 72% suomalaisista. Kasvua vuoteen 2011 on tapahtunut 9 %. Asevelvollisuuden kannatus on palannut näin vuoden 2009 tasolle"

Totaalikieltäytyminen

Totaalikieltäytyminen vaatisi oman artikkelin, uudelleenohjaus tälle sivulle on minusta väärin.--Jacofin 21. huhtikuuta 2006 kello 14.00 (UTC)

Olen samaa mieltä. --ML 21. huhtikuuta 2006 kello 14.24 (UTC)

Naiset

Artikkelissa: "Monet armeijaan menneet naiset ovat jättäneet palveluksen kesken, jolloin heidän on täytynyt siirtyä siviilipalvelukseen."
Minulle on kyllä jäänyt kuva, ettei naisilla ole missään kohtaa mahdollisuutta olla siviilipalveluksessa, ei edes varusmiespalveluksen keskeytettyään... --Jacofin 23. huhtikuuta 2006 kello 22.25 (UTC)

Ei pidä paikkaansa. Naisia koskee sama asevelvollisuus muistaakseni valan vannomisen jälkeen. --ML 24. huhtikuuta 2006 kello 10.19 (UTC)

Onko valalla oikeasti mitään juridista merkitystä? -tKahkonen 24. huhtikuuta 2006 kello 17.21 (UTC)

Onko jollakin tarjota mustaa valkoisella, että naisilla olisi missään vaiheessa edes mahdollisuutta siviilipalvelukseen? Minulle jäi Lapinjärvellä muistikuva, ettei se olisi edes naisille mahdollista. Yhtään siviilipalveluksen suorittanutta tai siviilipalveluksessa ollutta naista en tiedä/tunne. --Jacofin 3. toukokuuta 2006 kello 05.39 (UTC)

Naisilla on armeijaan mennessään muistaakseni kuukauden mittainen "katumisaika", jolloin he voivat jättää palveluksen kesken. Tämän kuukauden jälkeen heitä käsitellään kuin ketä tahansa varusmiehiä ja he periaatteessa voivat kieltäytyä asepalveluksesta joko uskonnollisista tai eettisistä syistä, jolloin heidän tulee suorittaa jäljelle jäänyt aika (kertoimella 1,5 muistaakseni) siviilipalveluksessa (tai totaalikieltäytymisen tapauksessa vankilassa). Toinen mahdollinen tapaus on reserviin siirretyn naisvarusmiehen kieltäytyminen edellä mainituista syistä kertausharjoituskutsun yhteydessä, jolloin hänet läheteään Lapinjärvelle muutamaksi päiväksi "täydennyskoulutukseen". Juridiikka menee minun käsitykseni mukaan näin. En ole kuullut yhdestäkään käytännön tapauksesta, jossa tämä olisi ollut ajankohtainen. --Joonas (kerro) 3. toukokuuta 2006 kello 05.43 (UTC)

Mikä tämä Lapinjärven täydennyskoulutus on? -tKahkonen 3. toukokuuta 2006 kello 10.21 (UTC)

Lapinjärven koulutuskeskus eli LKK on paikka jossa kaikki siviilipalvelusmiehet käyvät kuukauden koulutusjakson ennen varsinaiseen palveluspaikkaan menemistä. Täydennyskoulutus (en ole varma oliko tuo juuri oikea termi) on siis palvelus, jonka joutuu suorittamaan jos kieltäytyy kertausharjoituksista eettisistä tai uskonnollisista syistä, ts. siirtyy "sivariin" kertausharjoitusten vuoksi. --Joonas (kerro) 3. toukokuuta 2006 kello 10.33 (UTC)

Asia on juuri niin kuin Joonas kirjoitti. Muistan kuulleeni Lapinjärvellä, että yksi naisvarusmies olisi kieltäytynyt "katuma-aikansa" jälkeen ja olisi lakiteknisesti joutunut joko sivariin tai linnaan, mutta ilmeisesti hänet armahdettiin tms. Olen siinä käsityksessä että tämä on samanlainen kuollut lainpykälä kuin ahvenanmaalaisten palvelus. Elrith 3. toukokuuta 2006 kello 10.47 (UTC)

Poistin artikkelista väitteen, että naiset olisivat suorittaneet siviilipalveluksen, kunnes sille löytyy jokin lähde. Elrith 3. toukokuuta 2006 kello 12.30 (UTC)

Kyllä niitä muutamia on ollut. Palautan lähde-vaatimuksen kanssa. --ML 3. toukokuuta 2006 kello 12.32 (UTC)

Lähteet

Lähdeviitteiden numerot ovat sekaisin, koska ulkoisia lähdejuttuja on myöhemmin lisätty artikkeliin --128.214.205.4 3. toukokuuta 2006 kello 12.34 (UTC)

Määritelmässä käsitesotku

Asevelvollisuus ei ole mikään "aikajakso", kuten aiempi määritelmä väitti, vaan nimensä mukaisesti velvollisuus. Se että ko. velvollisuus on voimassa tiettynä aikajaksona, on ihan toinen asia. Kolmas asia on, onko määritelmä vieläkään hyvä. --ML 3. kesäkuuta 2006 kello 12.41 (UTC)

Artikkelissa on sekoitettu käsitteet asevelvollisuus ja asepalvelus. Lisäksi artikkeli asevelvollisuus on päällekkäinen tämän kanssa. Pitäisi karsia/korjata. Asevelvollisuuslain ensimmäisen pykälän lukemisesta voisi aloittaa. --Mikko Paananen 3. kesäkuuta 2006 kello 12.45 (UTC)

Perustelu Joonaksen tekemän poiston palautukselle

Palautin tekstin: "Näin ajattelevien mielestä asevelvollisuusarmeijasta palkka-armeijaan siirryttäessä veroja voitaisiin korottaa palkka-armeijan kustantamiseksi siirrettäessä maanpuolustuksen aiheuttama rasitus kokonaan julkisen sektorin kannettavaksi", ja lisäsin sen perään toteamuksen siitä, että myös palkka-armeija nykyisellä puolustusbudjetilla olisi mahdollinen. Ainakin minun käsittääkseni Markus Jansson on ehdottanut palkka-armeijaa ja entistä tuntuvasti suurempaa puolustusbudjettia. Lienee tosiseikka, että nykyisellä puolustusbudjetilla voitaisiin ylläpitää n. 30 000 miehen armeijaa, jos miehistölle maksettaisiin todella heikosti. Ottaen huomioon, että lähialueillemme on sijoitettu rauhankin aikana yli 160 000 venäläistä maavoimien sotilasta, on aiheellista nostaa artikkelissa esille se, että palkka-armeijaan siirtymisen yhteydessä olisi päätettävä sen koosta ja puolustusbudjetista. Jos halutaan palkka-armeija, joka kykenee tuottamaan uskottavan vastapainon Venäjän armeijalle, on puolustusbudjettia aivan pakko nostaa tuntuvasti. Jos taas uskotaan, ettei Suomeen kohdistu tai tule kohdistumaan sotilaallista uhkaa, ja halutaan ryhtyä yksipuoliseen aseriisuntaan, voidaan puolustusbudjettia jopa laskea. (Nato ei muuta tätä kuviota, sillä se edellyttää jäseniltään kyvyn osallistua yhteiseen puolustukseen.)

Sinänsä olisi käsittääkseni mahdollista nostaa veroja, jos palkka-armeijaan siirryttäisiin. Poistuisihan tällöin asevelvollisuuden tuottama kätketty kansantaloudellinen rasite, joka siirtyisi näkyväksi veroksi. Joka tapauksessa problematiikka on nostettava artikkelissa esille. --M. Porcius Cato 26. kesäkuuta 2006 kello 10.34 (UTC)

Siviilipalvelus

Siviilipalvelushan muuttuu vuoden 2008 alussa, näin olen ymmärtänyt. Pitäisikö siitä olla jo maininta tässä osiossa? Itse en ole asiaan tarkasti perehtynyt, mutta nähdäkseni se korjaa monet osion kolmessa viimeisessä kappaleessa mainitut ongelmat. Muutenkaan näissä kappaleissa ei ole mitään oleellista tai arvokasta tietoa, joka liittyisi artikkelin otsikkoon "Asevelvollisuus Suomessa". Erilaisten ihmisoikeuselinten ym. lausunnoista kiinnostuneet saavat tietoa yllin kyllin mm. Lapinjärvellä, koulutusjakso on melkoista sivaripropagandaa (itse olin tämän vuoden tammikuussa, näin ollen voinen asiasta puhua). Tavallinen tallaaja ei sen sijaan liene kovin kiinnostunut Amnestyn tai vastaavien tahojen stereotyyppisistä lausunnoista. Pekka Toivanen 28. marraskuuta 2007 kello 09.15 (UTC)

Kyllähän tuo Amnestyn mielipidevangiksi adoptoinnit jms. on oleellinen ja asevelvollisuuteen kiinteästi liittyvä tieto, jota on käsitelty melko paljon mediassakin. --ML 28. marraskuuta 2007 kello 09.30 (UTC)

Tarkoitin lähinnä sitä, että siviilipalveluksesta tietoa etsivä saanee tästä vääristyneen kuvan siviilipalveluksesta. Osion painotus on selvästi sivarin epäkohtien esittelemisessä, itse siviilipalveluksesta ei ole paljoakaan tietoa. Valtaosa sivareista ei oman kokemukseni mukaan ole sotajalalla asevelvollisuuslakia vastaan, kyse on pikemmin kovaa ääntä pitävästä marginaaliryhmästä, joka on myös saanut media-aikaa kiitettävästi. Mielestäni tällaista vastakkainasettelua ei olisi syytä lietsoa enempää tällaisessa, neutraalia tietoa levittävässä systeemissä kuin Wikipedia.

No, minkäs teet jos esim. YK:n kaltainen marginaaliryhmä haluaa lietsoa vastakkainasettelua. On kai kuitenkin aika olennainen neutraali tieto, jos sen mielestä siviilipalvelusta säätelevä laki on ollut ihmisoikeussopimusten vastainen. Erityisesti sen jälkeen, kun Suomen eduskuntakin on tämän tunnustanut lyhentämällä palvelusaikaa yksimielisesti.

Siviilipalveluslaki tosiaan muuttuu vuoden 2008 alussa, ja sitä koskeva informaatio lienee syytä päivittää täälläkin. Uuden lain mukaan aseistakieltäytymisoikeus tunnustetaan myös kriisin aikana, joten tämä epäkohta katoaa. Palvelusaika lyhenee 362 vrk:en. Toistaiseksi ei ole selvää, riittääkö tämä lyhennys YK:n ihmisoikeuskomitealle, Amnesty International on jo käsittääkseni ilmoittanut että sille se ei riitä, vaan järjestö pitää totaalikieltäytyjiä jatkossakin mielipidevankeina. yst. terv. K. Raninen, AKL

Oma ehdotukseni olisi kaikkien yksittäisten ihmisoikeuslausuntojen mainitsemisen sijaan linkki omaan artikkeliin, jossa nämä lausunnot käydään läpi yksityiskohtaisemmin. Jos tällaista artikkelia ei vielä ole olemassa, äkkiäkös joku Aseistakieltäytyjäliiton aktiivi sellaisen kirjoittaa.Pekka Toivanen 28. marraskuuta 2007 kello 09.44 (UTC)

Jonkun pitäisi joskus laskea tuo erotus tunteina eikä vuorokausina ja katsoa sen jälkeen onko eroa ollenkaan. Kuitenkin tätä aikaahan voitaisiin lyhentää pidentämällä sivarien tuntimäärää / vrk. Eli Jos sivareiden päivän mitta kasvatettaisiin 10 tuntiin per vrk niin sivarin mittaa alusta loppuun voitaisiin tiputtaa ~2kk.

Minua vain ihmetyttää tälläinen ajan kanssa pelleily, armeijassa kuluu tunteina aikaa joka vuorokausi (poislukien lomat) ainakin 4h enempi palveluksessa(kuin sivarissa) ja rajoitetuissa oloissa. Yleensä aikaa kuluu huomattavasti enemmän ja palvelusta voi olla myös unien kustannuksella öisin. Eli mitä yritän tässä sanoa niin on se ihmeellistä, että tälläisessä rangaistuksenomaisessa tapauksessa ei mittakaluna voida käyttää muuta kuin alun ja lopun erotusta vuorokausina. Ja jos näin myönnetään olevan, niin voitaisiinko vuorokauden palvelua pidentää ja siten muokata sivarista sellainen ettei se enää olekkaan rangaistuksenomainen. Kaikki tämä siten, ettei aika, joka on kulutettu palvelussa, lyhene yhtään.

En itse vastusta sivarin lyhennystä varsinaisesti, mutta mielestäni argumentit sen puolesta pitäisi saada kuntoon. Tälläinen suorastaan valheellinen asian esitys ajan suhteen saa vain veren kiehumaan.

Mitä tämä siis tarkoittaa artikkelin suhteen, niin sinne voisi lisätä jonkinmoisen maininnan siitä miten palvelukset korreloivat / vrk. Vaikka vasta-argumentteina siihen että se olisi varsinaisesti rangaistuksenomainen. Kommentoikaa niin katsotaan mitä lisäillään. -MM 8.7.2006 12:50 (UTC+3)

Wikipediassa tehtävämme ei ole hioa argumentteja, tai keskustella edes asiakysymyksistä, vaan ainoastaan antaa hyvä yleiskuva keskustelusta, eli kertoa, millaisia argumentteja jotkut lähtein ilmaistavissa olevat tahot ovat esittäneet. Näiden argumenttien hyvyys/huonous on varsin irrelevanttia wikipedian kannalta. Täytyy vain valita esiintuodut jutut niin, että ne antavat hyvän kuvan keskustelusta (Jos mennään itse asiaan, niin armeijassa monet paikat on kyllä ihan lööbäystä. Säähavaintomiehet lähinnä pelailee pleikkarilla jne. jne. mikä vaikuttaa tässä vähän.) --80.221.29.88 8. heinäkuuta 2006 kello 09.59 (UTC)

En ajatellutkaan että olisi, artikkelissa on kommentoitu asiaa vain toisesta suunnasta. Eli miksi vaaditaan muutosta (pidetään rangaistuksenomaisena), miksei argumentteja ole toiselta puolelta. Artikkelissa todettiin että nykyisen hallituksen aikana muutosta ei tehdä, mutta perustelut sille ja ylipäätään miksi muutosta ei ole aiemmin tehty puuttuvat. --MM 8.7.2006 23:03 (UTC+3)

Eduskunnassa muutosesitystä vastaan äänestäneet varmaan olivat sitä mieltä, että sivari ei ole rangaistuksenomainen pituudeltaan. Tarvitaanko tarkemmat argumentit? En usko, että moni ajatteli itsekään tämän pidemmälle --80.221.29.88 8. heinäkuuta 2006 kello 20.07 (UTC)

Nimiluettelot artikkelissa

Ovatko artikkelin nimiluettelot esim. totaalikieltäytyjät ja palveluksesta vapautetut aiheellisia ja asiallisia? Itseäni hieman kummastuttaa tällainen listaaminen... No niin, asiastahan onkin jo keskustelua ylempänä. Jotenkin ei vain ottanut äsken silmään. --Elo 21. heinäkuuta 2006 kello 08.44 (UTC)

"Fyysisen ongelman takia"

Mielestäni tarkennukset "fyysisen ongelman takia" pitäisi vapautuksen saaneiden kohdalla poistaa. Ne nimittäin vihjaavat vähän turhan ilmeisesti siihen, että kaikki joilta tarkennus puuttuu, on vapautettu psyykkisen ongelman takia. Se vaatisi jo vähän paremmat lähdeviitteet, eivät varmasti pidä noiden kaikkien kohdalla paikkaansa. --ML 23. elokuuta 2006 kello 10.10 (UTC)

Aseistakieltäytyminen

"Vuosittain noin 2500 henkilöä käyttää ihmisoikeuksiin lukeutuvaa oikeutta kieltäytyä aseista [1] eli hakeutuu siviilipalvelukseen."

Tässä on täysin unohdettu aseeton palvelus. -tKahkonen 23. elokuuta 2006 kello 12.34 (UTC)

Aseeton palvelus ei ole mahdollisuus saada vakaumuksen perusteella vapautus osallistumisesta sotilaalliseen maanpuolustukseen.

Asevelvollisuutta vastaan/puolesta

Osio on jokseenkin turha asettaessaan nykyjärjestelmää vastaan olkiukon, palkka-armeijan jota mikään merkittävä taho ei tiettävästi ole Suomeen kannattanut. Todellisempi kysymyksenasettelu menee nykyisen kaltaisen kansainvälisesti poikkeuksellisen laajan asevelvollisuuden ja Ruotsin tyyppisen valikoivamman asevelvollisuuden välillä. --ML 9. lokakuuta 2006 kello 18.19 (UTC)

Nimitykset

Mmh, minusta nuo slanginimitykset intille/harmaiden pukemiseen eivät todellakaan kuulu tänne Wikipedian puolelle, meillähän on jo wikisanakirjassa sivu armeijaslangista. --Stonda 27. lokakuuta 2006 kello 20.08 (UTC)

OK. Mielestäni rajatapaus. En siis ole henkeen ja vereen sitä mieltä että osio pitäisi säilyttää. En tiennyt tästä erillisestä armeijaslangi-sivusta. Kallistuisin siitä huolimatta piirun verran sille puolelle, että kuuluu artikkeliin. Myös esim Emätinpieru artikkelissa todetaan "Puhekielessä emätinpieruja kutsutaan usein nimillä, kuten pillupieru ja pimppipieru." Myös asepalveluksesta puhutaan yleisemmin inttinä tai ainakin armeijana. --Luhtahuitti - porzana porzana 27. lokakuuta 2006 kello 20.37 (UTC)

Tottahan toki siitä inttinä tai armeijana puhutaan, mutta kuitenkin omana käsityksenä on edelleenkin ettei Wikipedia ole slangisanakirja. Sen kyllä myönnän, ettei puhekielessä tai saati sitten varusmiesten kesken asiaa käsiteltäessä puhuta asevelvollisuudesta vaan käytetään juuri slangi-ilmauksia. Kuitenkin sen nimellinen merkittävyys riittänee ehkäpä linkitykseen artikkeliin armeijaslangi, jossa tuo wikisanakirjan aineisto alun perin sijaitsi. --Stonda 27. lokakuuta 2006 kello 23.24 (UTC)

Juu ainakin voisi olla linkitys tuolle armeijslangisivulla tai miksei oikeastaan suoraan wikisanakirjan artikkeliin. Juu argumenttini ei sinällään ollut se, että pitäisi ottaa wikipediaan koska slanginimitys on kirjakielistä yleisemmin käytössä, vaan halusin tuoda esiin sitä asiaa että emätinpieru - pillupieru parissa, missä pillupieru myös ymmärtääkseni yleisemmin käytössä, ollaan tehty ratkaisu jota nyt ehdotan tänne: eli artikkelin nimeksi "kirjakielinen" nimitys ja artikkeliin maininta yleisemmästä nimityksestä. --Luhtahuitti - porzana porzana 28. lokakuuta 2006 kello 11.21 (UTC)

Sodanaikainen siviilipalvelus

Lakiuudistuksen myötä sivarin voi suorittaa myös sodan aikaan. Tämä pitäisi korjata.Lisätietoja [2]J.A.K. 22. marraskuuta 2006 kello 14.38 (UTC)

Asiasta on vasta uudistusta pohtineen työryhmän mietintö. Olet kuitenkin ymmärtänyt asian hieman liian kapeasti. Kuten juuri äsken muokkasin artikkeliin Siviilipalvelus Suomessa, työryhmä ehdottaa, että siviilipalvelusmiehet kutsuttaisiin sota-aikana palvelukseen väestönsuojelu- ja pelastustehtäviin. Kertauskoulutuksella heidän tähän valmistavia taitojaan pidettäisiin yllä. Tämä on aivan järkevä ehdotus, sillä nykylainsäädännön nojalla siviilipalvelusmiehet jäisivät kriisitilanteessa kotiin. Kukaan ei vakavissaan kuvittele, että siviilipalvelusmiehiä alettaisiin pakolla viedä rintamalle, sillä reserviä on muutenkin tarpeeksi. --M. Porcius Cato 22. marraskuuta 2006 kello 14.44 (UTC)

Intti

Mistä tuo sana on peräisin? Selittäkää myös artikkelissa --128.214.205.4 24. marraskuuta 2006 kello 11.18 (UTC)

Se tulee lyhenteesä SA int, jollainen leima oli joskus miekka ja kirves varusteissa ja joka tarkoitti Suomen armeijan intendentuuri-osastoa, jota ei ole ollut aikoihin. Moni luulee edelleen, että Suomen armeijan jollain tavalla virallinen lyhenne olisi "SA Int". --ML 24. marraskuuta 2006 kello 11.24 (UTC)

28:n vuoden jälkeen?

"Kutsuntojen kautta henkilökohtaisten syiden vuoksi varusmies- tai siviilipalveluksen suorittamisen lykkäystä voi anoa aina sen vuoden loppuun asti, jona täyttää kaksikymmentäkahdeksan vuotta." On tuossa artikkelin johdannon lopussa. Tämä kohta vaatii mielestäni tarkennuksen, nimittäin mitä tapahtuu kun on täyttänyt 28v? Asia jää ainakin minulle epäselväksi. Pitääkö sitten mennä heti seuraavassa erässä sisään vai?

Asevelvollisuuslaki 5 luku 27 §: "...Velvollisuus suorittaa varusmiespalvelusta rauhan aikana päättyy sen vuoden lopussa, jona asevelvollinen täyttää 30 vuotta." Lykkäyksestä mainitaan 3 luku 14 §: "Lykkäystä vakinaisen palveluksen suorittamisesta myönnetään rauhan aikana – – ei kuitenkaan pitemmälle kuin sen vuoden loppuun, jona hän täyttää kaksikymmentäkahdeksan vuotta." (Lähde: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1950/19500452) Eli sen jälkeen kun on täyttänyt 28 ei voi anoa lykkäystä, ja palvelukseen on astuttava ennen kuin täyttää 30v, ellei saa vapautusta palveluksesta. Kyllähän nämä tarkennukset voisi artikkeliin lisätä viitteineen, itse en juuri nyt ehdi paneutua asiaan syvällisemmin mutta ehkä myöhemmin jos joku ei sitä ennen ehdi. --Kimmo Laine 18. toukokuuta 2007 kello 14.43 (UTC)

Historia

Puuttuu edelleen. --Alphaios 9. kesäkuuta 2007 kello 02.51 (UTC)

Historia

"Vuoden 2007 Suomen asevelvollisuuslain ensimmäistä kertaa määrittelee asepalveluksessa olevalle ja reserviläiselle velvoitteen Suomen solmiman kansainvälisen sopimuksen perusteella velvollisuuden palvella ulkomailla enintään puoli vuotta ilman, että Suomen tasavalta on julistettu poikkeustilaan tai sotatilaan." Asevelvollisuuslaista en kyllä tällaista ulkomaanpalvelukseen velvoittavaa kohtaa löytänyt. Ulkomaanpalvelusta käsittelevissä pykälissä painotetaan vapaaehtoista suostumusta ja tehtävän pituus mainitaan "lyhytaikaiseksi".Kommentin jätti 91.152.114.18 (keskustelu – muokkaukset).

ASEVEVOLLISUUTTA käsittelevät sivut epätasapainossa ja epäasiallisia

Asevelvollisuus -sivuilla on lähes puolet sivari yms toiminnasta, jopa totaalikieltäytyjien nimet. Miten ne kuuluvat asevelvollisuuteen? Ne kuuluvat siviilipalveluksesta, totaalikieltäytymisestä tms kertoville sivuille. Noista vaihtoehdoista voi olla maininta otsikkotasolla ASEVELVOLLISUUS- sivuilla, mutta ne kuuluvat asiallisesti toisaalle.

Ehdotankin että ns. vaihtoehdot asevelvollisuudelle siirretään omalle sivustoilleen.

Ei kai tarkoitus ole mainostaa asevelvollisuuden vaihtoehtoja täällä Kommentin jätti EskoVee (keskustelu – muokkaukset).

Siviilipalvelus on tapa suorittaa maanpuolustusvelvollisuus ja totaalikieltäytyminen on elimellisesti asevelvollisuuteen liittyvä ilmiö. Wikipedian tarkoitus ei ole mainostaa tai olla mainostamatta asioita vaan kertoa erilaiset asiaan liittyvät näkökannat. --Joonasl (kerro) 5. maaliskuuta 2009 kello 15.20 (EET)

Totaalikieltäytyminen on samanlainen marginaali-ilmiö asevelvollisuudessa kuin mikä muu tahansa rikollisuus asevellisuuden aikana. Suomen asevollisuuteen ei kuulu luetteloida totaalikieltäytyjien nimiä, vaan ne kuuluvat totaalikieltäytyjien sivuille. Siviilipalvelua käsitteleviltä sivuilta on myös poistettu totaalikieltäytyjien nimet. Poistan siis samalla perusteella myös ne asevelvollisuus-sivuilta. (EskoVee 8. maaliskuuta 2009 kello 19.05 (EET))

Jos totaalikieltäytymisestä olisi oma artikkeli, nimet voisi siirtää siihen, mutta koska totaalikieltäytyminen on pelkkä uudelleenohjaus tänne, nimillä ei ole muuta paikkaa. --ML 8. maaliskuuta 2009 kello 19.15 (EET)

Ehdotan totaalikieltäymiselle omaa artikkelia, koska se on selkeästi oma yhteiskunnallainen ilmiönsä.(EskoVee 12. maaliskuuta 2009 kello 10.05 (EET))

Olen kyllä eri mieltä totaalikieltäytymisen suhteen (vaikka oma artikkeli voisikin olla paikallaan). Mahdollinen "muu rikollisuus" asvelvollisuuden aikana ei ole toimintaa, jossa kyseenalaistetaan asevelvollisuus periaatteellisella tasolla, sen sijaan totaalikieläytyminen on täydellisesti asevelvollisuuteen kytkeytyvä asia. Toisin sanoa, ilman asevelvollisuutta olisi edelleen olemassa esim. pahoinpitelyjä (vaikka varusmiehet joskus syyllistyvätin pahoinpitelyyn), mutta totaalikieltäytymistä ei olisi. --Joonasl (kerro) 9. maaliskuuta 2009 kello 11.53 (EET)

Huomaan että keskustelemassa ovat armeijaa käymättömät tms asiasta mitään tietämättömät henkilöt. Asevelvollisuus rikoksia ovat myös esimerkiksi esimiehen käskyn noudattamatta jättäminen. Se voi vain syntyä asevelvollisuuden aikana. On järjetöntä asevelvollisuutta vastustavien tahojen toimia täällä asevelvollisuudesta kertovilla sivuilla mainostaa. Asevelvollisuudesta kertoville sivuille olisi saatava asevellvollisuuden aikana tehdyistä merkittävimmistä teoista ja maineikkaista suorituiksista esimerkkejä nimineen, eikä vastustavien tahojen. Näihin merkittäviin asevollisten tekojen tekijöihin kuuluvat myös rintamamiehistä suurin osa. Eihän Suomestakaan kertovilla sivuilla ole Suomea vastustavien tahojen tietoja ja nimiä, esim. Terijoen hallituksen kokoonpanoa tms. tai 60- ja 70-luvun radikaalien tuomioita maanpetturuudesta ja niiden nimiä, ja varmasti nekin olivat periaatteellisia asioita. Eikä urheilu-sivuilla ole urheilun vastustajien nimiä ja tekoja yms. Varmasti nekin ovat periaatteellisia tekoja. On täysin vääräpaikka totaalikieltäytyjille moinen esittäytyminen, "asevelvollisuuden vaihtoehdot "-sivut pystyyn, jonne siviilipalvelus ja totaalikieltäytyminen yms. Ainoastaan linkki asevelvolisuus sivuilta. Onko muuten siviilipalvelus-sivuilla kritiikkiä siviilipalveluksesta? Ei taida löytyä. Taitaa tämä wiki-yhteisö karata kohta kokonaan näiden sivarien yms käsiin. (EskoVee 10. maaliskuuta 2009 kello 14.20 (EET))

Itse ylempänä käytit ilmaisua "..kuin mikä muu tahansa rikollisuus asevellisuuden aikana". On mahdotonta arvata mitä tarkoitat, jos käytät epätarkkoja ja harhaanjohtavia ilmaisuja. Sivulla ei olla ymmärtääkseni mainostettu mitään. Wikipedian neutraalin näkökulman mukaisesti ilmiöstä esitellään erilaiset näkökulmat, ei vain "yhtä oikeaa". Ennen keskustelun jatkamista suosittelisin tutustumaan edellä mainittuun Wikipedian käytäntöön. Tämä tietosanakirja ei ole tarkoitettu yhtään enempää "isänmaallisen" kuin "epäisänmaallisenkaan" propagandan levittämiseen. Mikä havaitset puutteita urheilu tai siviilipalvelusaiheisissa artikkeleissa olet tervetullut lisäämään tarkistettavissa olevia näkökulmia niihin. --Joonasl (kerro) 10. maaliskuuta 2009 kello 14.35 (EET)

Ok, ymmärrän nyt. Tuli kärjistettyä asiaani, mutta hyvä että asia selkeni. (EskoVee 12. maaliskuuta 2009 kello 10.05 (EET))

Jostain syystä et itse ymmärrä asevelvollisuuden käsitettä, vaikka se opetetaan varmaan armeijan ensimmäisellä oppitunnilla. 30-vuotiaana tehty pankkiryöstökin on "asevelvollisuuden aikana tehty rikos", mutta sillä ei ole mitään tekemistä asevelvollisuuden kanssa. Totaalikieltäytymisellä sen sijaan on.--ML 10. maaliskuuta 2009 kello 15.22 (EET)

Tietosanakirjoissa kirjoitetaan aiheesta ilmiönä, ja erityisesti Wikipedian tyyppisissä kertovissa artikkeliopuksissa suhteellisen laveasti. On lähes itsestään selvää että nimen omaan asevelvollisuus-artikkelissa kuvataan tähän ilmiöön elimellisesti liittyvä asevelvollisuudesta kieltäytyminen. Jos löytyy jokin erityinen asevelvollisuuteen tavalla tai toisella vaikuttanut henkilö tai asevelvollisuutta eteenpäin ajanut aate tai taho, on siitä myös mainittava artikkelissa. Asevelvollisuus-artikkelissa kuitenkin kerrotaan asevelvollisuudesta, ei esimerkiksi sotahistoriasta.

Aiheen yksityiskohtien mukaan ottoa voi punnita esimerkiksi niiden yleisen merkittävyyden kannalta. Asevelvollisuudesta kieltäytymisellä on yleistä, yhteiskunnallista merkittävyyttä, mitä taas esimerkiksi esimiehen vastustamisella ei nykyisellään ole - jos esimiehen vastustamisesta kasvaisi jonkinlainen yhteiskunnallinen liike asia olisi toinen. Yksi Wikipedian kannalta oleellinen vertailu on muu media: onko aihetta käsitelty useinkin ja monessa mediassa. Totaalikieltäytymisen osalta näin on, sotilasrikosten osalta näin ei ole. Oleellinen ero näiden välillä on että totaalikieltäytyjä vastustaa asevelvollisuutta ja esimerkiksi esimiehen vastustaja esimiestään. Toisaalta mikäli esimerkiksi siviilipalvelusta tai jotain urheilulajia ryhdyttäisiin vastustamaan jollakin vastaavalla tavalla, joka johtaisi suhteelliseen pitkiin vankilatuomioihin, olisi tämä syytä ottaa yhtä lailla mukaan kyseisiin artikkeleihin.

Mitä tulee kritiikkiosioihin artikkeleissa (mitä totaalikieltäytymistä kertominen asevelvollisuus-artikkelissa ei ole), niin mikäli löytyy jokin kriittinen tutkimus, järjestö tai aiheen suhteen merkittävä henkilö, on ne syytä ottaa artikkeliin. Siviilipalvelusartikkelin osalta tilanne lienee että varsinaista järjestelmälllistä kritiikkiä on esitetty lähinnä erilaisten rauhanjärjestöjen taholta. Terv. --Riisipuuro 10. maaliskuuta 2009 kello 15.31 (EET)--

Ok.. (EskoVee 12. maaliskuuta 2009 kello 10.05 (EET))

Lisään linkkeihin tai aihetta muihin käsiteltäviin linkin Asevelvollisuuden yhteiskunnallisista vaikutuksista tutkimusraportista, joka on julkinen. Täytyypä ottaa harkintaa se, että pitäisiköhän siitä ottaa jokin kommenttikin artikkeliinkin. (EskoVee 12. maaliskuuta 2009 kello 10.05 (EET))

Kysymyksessä Puolustusministeriön teettämän arvionnin raportti. Käy lähteeksi oikein hyvin. Terv. --Riisipuuro 12. maaliskuuta 2009 kello 12.24 (EET)--

Nyt kun katsoin, niin artikkelissa on tosiaan paljon siihen kuulumatonta. Osiot "Reservipalvelus" ja "Rauhanturvaaja" käsittelevät oikeastaan kokonaan asevelvollisuuteen liittymättömiä asioita. --ML 17. maaliskuuta 2009 kello 00.03 (EET)

Kyseessä on reserviläistoiminta, joka liittyy artikkeliin olennaisesti. Rauhanturvatehtäviin puolestaan on mahdollisuus päästä joko hakeutumalla varusmiespalvelukseen Suomen Kansainväliseen Valmiusjoukkoon (Finnish Rapid Deployment Force) tai lähettämällä hakemus rauhanturvatehtäviin varusmiespalveluksen jälkeen ja edellytys rauhanturvaajaksi pääsemiseen on asevelvollisuuden suorittaminen. Tiedot ovat mielestäni artikkelin kannalta olennaisia enkä näe syytä poistaa niitä. Artikkelin otsikoiden ja sanamuotojen hiomista voi kyllä miettiä niin että asepalvelus, johon kuuluu elimellisesti myös reserviläistoiminta, vapaaehtoinen maanpuolustus jne ja niiden yhteys asevelvollisuuteen voidaan käsitellä artikkelissa selkeämmin. --Klassikkomies 17. maaliskuuta 2009 kello 00.23 (EET)

Mikään toiminta, johon haetaan vapaaehtoisesti, ei kuulu asevelvollisuuteen. Lue artikkelin määritelmä. --ML 17. maaliskuuta 2009 kello 00.31 (EET)

Asepalvelusta Suomessa on mahdotonta käsitellä ilman siihen elimellisenä osana liittyvää reserviläistoimintaa ja muuta toimintaa. Mikäli reserviläistoiminnan käsitteleminen tämän artikkelin yhteydessä koetaan ongelmalliseksi ehdotan, että artikkeli jaetaan ala-artikkeleiksi esim. nimillä Asepalvelus Suomessa, Siviilipalvelus Suomessa ja Totaalikieltäytyminen Suomessa, jotta asiat voidaan käsitellä niiden vaatimalla tavalla. Asepalveluksen käsitteleminen käsittelemättä reserviläistoimintaa ei palvele ketään. --Klassikkomies 17. maaliskuuta 2009 kello 00.45 (EET)

ML:n artikkelista poistamat tiedot löytyvät tällä hetkellä artikkelista Suomen puolustusvoimat, johon ne siirsin poistoinnon tieltä. Asepalvelukseen liittyvä reserviläis- ja muu toiminta olisi mielestäni kuitenkin syytä käsitellä myös tässä artikkelissa. On melko epäilyttävää, että artikkelissa luetellaan yksittäisiä totaalikieltäytyjiä, mutta ei käsitellä olennaista osaa asepalveluksesta ja Suomen puolustusvoimien alaisesta Suomen puolustustoiminnasta. --Klassikkomies 17. maaliskuuta 2009 kello 01.19 (EET)

"Asepalvelusta Suomessa on mahdotonta käsitellä.." Niin, mutta tämä artikkeli ei käsittelekään asepalvelusta vaan asevelvollisuutta kuten tarkkanäköisimmät artikkelin otsikosta ovat huomanneet. Vapaaehtoinen maanpuolustus, maakuntajoukot eikä rauhanturvaaminen liity asevelvollisuuteen kuin etäisesti. Artikkelissa on linkit ko. artikkeleihin kohdassa Katso myös ja asian käsittely kuuluu yleisesti esim. artikkeliin Suomen puolustusvoimat.--Joonasl (kerro) 17. maaliskuuta 2009 kello 09.26 (EET)

"Asepalvelusta Suomessa on mahdotonta käsitellä ilman siihen elimellisenä osana liittyvää reserviläistoimintaa ja muuta toimintaa. " Reserviläistoiminnasta ainoastaan pakolliset kertausharjoitukset liittyvät asevelvollisuuteen. Asevelvollisuus koskee jokaista suomalaista miestä, vapaaehtoiset maanpuolustuskurssit, rauhanturvaaminen, Naton nopean toiminnan joukot, Ranskan muukalaislegioona jne. jne. ainoastaan niitä jotka ovat ko. asioista kiinnostuneet. --ML 17. maaliskuuta 2009 kello 09.41 (EET)

Termeistä

Keskustelussa tuntuvat sanat menevän sekaisin... Eikös kuitenkin aseettoman palveluksen ja siviilipalveluksen suorittaneet ole aseVELVOLLISUUDEN suorittaneita, vaikka eivät olekaan asePALVELUSTA suorittaneita. --Aulis Eskola 17. maaliskuuta 2009 kello 20.34 (EET)

80%

Minusta on harhaanjohtavaa, että 80% varusmiehistä suorittaa asevelvollisuutensa armeijassa, tiedot ovat peräisin 1980-1981 (keskellä kylmän sodan). Syy miksi tiedot ovat niin vanhoja johtuu, Armeijan tiedostoiden salassa pidossa 30 vuotta eteenpäin, joten nyky prosenttia saame luultavasti selville vuonna 2041-2042. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että luvun pitäisi olla noin 65% korkeintaan, jos otetaan huomioon "loikkarit" armeijasta, arvioisin, että jopa 50-55% käytännössä suorittaa asepalvelusta. 80%-luku on viimeisin saatavilla oleva luku, huom. että se on peräisin 80-luvulta. --130.232.222.136 27. huhtikuuta 2011 kello 10.49 (EEST)

Artikkelin mukaan prosentti on noin 66.--Nedergard 27. huhtikuuta 2011 kello 12.35 (EEST)

Asepalveluksen kesto

Artikkeli eri kerro asevelvollisuuden kestoa 1917-1950 Suomessa. Eikö se ollut 12/15 kuukautta (ainakin ennen sotia, en tiedä mikä se oli sodan aikana).--Vesahjr (keskustelu) 20. kesäkuuta 2012 kello 11.58 (EEST)

Ja eikö siitä äskettäin leikattu 2 viikkoa pois?--Vesahjr (keskustelu) 22. kesäkuuta 2012 kello 13.13 (EEST)