Keskustelu:Asevelvollisuus

Mitenköhän tämän artikkelin NPOV mahtaa olla? Jotenkin sitä dominoi faktat siitä miksi asevelvollisuus on huono ja miten muualla ei ole yleistä asevelvollisuutta. --TBone 14. marraskuuta 2004 kello 16:58 (UTC)

Sitoutuminen vs joutuminen. Eikös "joutuminen" ole melko kantaaottava sanavalinta. Joutuminen on aina "vasten tahtoa pakottamista" eikä se varmasti KAIKKIEN kohdalla ole näin. Ehkä "velvollisuus" olisi parempi sana? Samalla tavalla kuin on velvollisuus maksaa veroa jne. --Timo Aho 15. marraskuuta 2004 kello 15:41 (UTC)

Asevelvollisuus muka samanlainen velvollisuus kuin veron maksu? Kerropas yksikin vero, jonka joudut maksamaan sukupuolesi perusteella ilman että suoritat minkäännäköistä yhteiskunnallista toimintaa? Kaikki verot ovat johonkin toimintaan / suoritukseen liittyviä: voit suhteellisen helposti olla veroja makselematta, ja nekin verot maksat vain silloin, jos esimerkiksi yhteiskuntaa käytät esimerkiksi elinkeinon hankkimiseen. --Ioooi 11. maaliskuuta 2011 kello 00.48 (EET)

Lainaus artikkelista: "Kriisitilanteita lukuun ottamatta Yhdysvalloilla ja suurimmalla osalla Euroopan maista on käytäntönä tukeutua vapaaehtoiseen tai ammattiarmeijaan yleisen asevelvollisuuden sijaan." Tässä Eurooppa on linkitetty hakusanaan, joka määrittelee maanosan ensi sijassa maantieteellisesti. Onko tosiaan jo niin suuri osa entisen neuvostoblokin maista luopunut asevelvollisuudesta, että lainauksen väittämä pitää paikkansa? Vai pitäisikö väittämän Eurooppa korvata Euroopan unionilla? -- Jippe kirjautumattomana 10. tammikuuta 2006 klo 14.15

Yleisen asevelvollisuuden kritiikki on aina väistämättä POV. Sen poistaminen on SENSUURIA, joka puolestaan on Wikipedian periaatteiden vastaista. Joku asevelvollisuuden puolustaja lisätköön omasta puolestaan asevelvollisuutta puolustavia argumentteja. Kommentin jätti 194.89.192.24 (keskustelu – muokkaukset).

Ei todellakaan ole. Kritiikkiosuudessa pitää kertoa, että ne ovat mielipiteitä, ja kenen mielipiteitä ne ovat. --iirolaiho (kitinää) 2. toukokuuta 2006 kello 13.48 (UTC)

"Asevelvollisuusarmeijan laatua on myös pidetty heikompana kuin palkka-armeijan. Suhteellisen lyhytaikaisessa asepalveluksessa ei ehditä riittävästi kehittää taitoja. Toiseksi, asevelvollisten taistelumoraali voi romahtaa, joka johtaa laadun romahtamiseen aliupseerien joutuessa keskittymään moraaliongelmien ratkaisemiseen..."

Joku osaava voisi vaihtaa tuon moraali-sanan tilalle taistelutahdon. Tainnut tulla jollekulle kämmi suomentaessa jotain tekstiä: moral-moraali, morale-taistelutahto. Taistelumoraali liittyy varmaankin siihen, että tekeekö oikein vai väärin taistellessaan.

Laitoin asevelvollsuuden kritiikkiin asiaa--Blang 23. maaliskuuta 2007 kello 19.40 (UTC)

Kuva Vaihdoin kuvasta selityksestä asepalveluksen asevelvollisuuteen.--Kommentin jätti Lab-oratory (keskustelu – muokkaukset). Sni 21. toukokuuta 2008 kello 19.16 (UTC)

Minkäköhän ihmeen takia YK:n K&P-oikeuksien sopimuksen asevelvollisuuden orjuuskiellon päivänselvää taustaa ei saa todeta kohdassa, jonka otsikko on "Asevelvollisuus on orjuutta" ?? Mikäs siinä oli ML:n mielestä muka ihmeellistä? Se nyt on lähes päivänselvä asia, muttei niin päivänselvä, etteikö sitä kannattaisi erikseen wikipediassa mainita? Ja jos kerran wikipedia-artikkelissa saa väittää asevelvollisuuden olevan orjuutta, niin miksi ei saa esittää syitä sille, miksi valtiot ovat katsoneet erikseen tarpeelliseksi mainita, että orjuudella emme tarkoita asevelvollisuutta? (Kyseinen maininta nyt lähes suoraan todistaa sen, että jopa sopimusosapuolten mielestä asevelvollisuus kaikilta osiltaan täysin vastaa orjuutta.)--Ioooi 11. maaliskuuta 2011 kello 00.57 (EET)

Suomessahan on valikoiva asevelvollisuus. Kommentin jätti 84.249.124.12 (keskustelu) 13. syyskuuta 2011

Lisäsin Wikipedian itsensä tietojen pohjalta nipun maita, joissa on laaja asevelvollisuus. Kommentin jätti 85.76.6.19 (keskustelu) 2. marraskuuta 2011 kello 15.09

Artikkelissa olevat höpöhöpö-puolustelut mainittiin Hesarin kolumnissa: [1]. --ML 31. joulukuuta 2011 kello 14.01 (EET)

Velvollisuus vai ei?

Eikö velvollisuus ole olemassa riippumatta siitä, seuraako sen suorittamatta jättämisestä rangaistus vai ei? Rikoskin on rikos, vaikka sen tekemisestä ei aina rangaista. Kannattaako artikkelissa ylikorostaa sitä, että valikoiva asevelvollisuus on "nimellinen" velvollisuus?--Vesahjr (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 11.54 (EET)

Maanpuolustusvelvollisuus on eri asia kuin asevelvollisuus. Suomessa maanpuolustusvelvollisuus on miehillä, naisilla ja sivareilla. Suomessa asevelvollisuus on vain miehillä, ja siksi kutsuntoihin kutsutaan vain miehet. Artikkelia tulisi korjata. Johdannossa käsitellään selvästi maanpuolustusvelvollisuutta eikä asevelvollisuutta. --Hartz (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 12.17 (EET)

Velvollisuus on olemassa riippumatta siitä seuraako siitä rangaistus. Rangaistuksilla vain tehostetaan sitä, että velvollisuutta tulisi noudatettua. Siis tarvitaan keppiä, koska ei ole porkkanaa. --Hartz (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 12.19 (EET)

Velvollisuus tarkoittaa asiaa, joka täytyy tehdä. Jos velvollisuuden tekemättä jättämisestä ei seuraa rangaistusta, kyseessä ei ole velvollisuus. Jos armeijasta kieltäytymisestä ei jossain maassa seuraa rangaistusta, ei kyseisessä maassa ole asevelvollisuutta. Vastaavasti myös rikos on teko, josta seuraa laisssa säädetty rangaistus.--Roopeluhtala (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 14.12 (EET)

Täytyy muistaa myös se, että sota-aikana esim. Norjassa asepalveluksesta kieltäytymisestä todennäköisesti seuraa rangaistus tai vähintäänkin velvollisuus siviilipalvelukseen. Rauhan aikana kieltäytymisestä jätetään rankaisematta, vähän samaan tapaan kuin Suomessakin voi rikoksesta seurata syyttämättäjättämispäätös rikoksen vähäisyyden vuoksi.--Vesahjr (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 19.33 (EET)

Meillä ei ole tietoa siitä, mitä Norjassa tulee tapahtumaan sota-aikana. Artikkelin täytyy kuvata tämänhetkistä tilannetta. Jos Norjassa tällä hetkellä ei pakoteta armeijaan rangaistuksen uhalla, siellä ei ole asevelvollisuutta.--Roopeluhtala (keskustelu) 15. huhtikuuta 2015 kello 07.56 (EEST)

Joka tapauksessa tietosanakirjan tulee käyttää sitä nimitystä, joka on virallisin tai yleisin, esimerkiksi puolustusvoimien käyttämä. Valikoiva asevelvollisuus ja sukupuolineutraali asevelvollisuus ovat minusta tällaisia nimityksiä.--Vesahjr (keskustelu) 15. huhtikuuta 2015 kello 18.58 (EEST)

Asevelvollisuus-termiä tulee käyttää vain jos kyseessä on todella velvollisuus. Jos pakkoa ei ole, tulee käyttää asepalvelus-termiä.--Roopeluhtala (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 10.06 (EEST)

En aio inttää enempää, minusta artikkeli on suurinpiirtein kunnossa. Velvollisuus-sanan määrittelyä Wikipediassa: velvollisuus (filosofia), velvollisuus (oikeustiede)--Vesahjr (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 20.29 (EEST)

Palvelukseen kutsuminen vs. velvoittaminen

Artikkelin "Valikoivassa asevelvollisuudessa palvelukseen velvoitetaan huomattavasti pienempi osa ikäluokasta kuin yleisen asevelvollisuuden tapauksessa." -lauseen kohdalla on ollut erimielisyyttä siitä, pitäisikö velvoitetaan-termin sijasta käyttää kutsutaan-termiä.

Velvoitetaan on kuitenkin oikea termi, sillä kutsuminen tarkoittaa sanakirjan mukaan pyytämistä johonkin. Ei asevelvollisia pyydetä palvelukseen, vaan heidän on pakko mennä. Oikea termi on siis velvoitetaan tai pakotetaan.

Vastaavasti verottaja ei "suosittele" maksamaan veroja, vaan verot täytyy maksaa verovelvollisuuden mukaisesti. Suosittelun sijasta asia tulee ilmaista esim. että verottaja vaatii maksamaan verot.

Kutsunnat eivät vaikuta asiaan. Kutsunnat ovat jo itsessään harhaanjohtava termi, sillä ne ovat myös pakolliset. Tämä harhaanjohtavuus ei kuitenkaan korjaudu sillä, että kutsua-termiä aletaan käyttää väärin muuallakin. --Roopeluhtala (keskustelu) 1. syyskuuta 2016 kello 13.59 (EEST)

Tässä on nyt ymmärretty kutsua-sanan merkitys väärin. Ei se edellytä, että kutsun noudattaminen olisi vapaaehtoista. Sana on vakiintunut käyttöön myös hyvinkin virallis-velvoittavissa yhteyksissä. Kielitoimiston sanakirja antaa tällaisia esimerkkejä: Velvollisuudet kutsuvat. Hänet kutsuttiin oikeuteen todistajaksi. Kutsua jku vastaamaan asiassa. Sot. Kutsua palvelukseen, aseisiin. Näissä on kaikissa vahva pakon tai velvollisuuden elementti läsnä. --Jmk (keskustelu) 1. syyskuuta 2016 kello 14.15 (EEST)

Sanakirjan mukaan kutsua tarkoittaa samaa kuin "pyytää saapumaan johonkin tilaisuuteen, esimerkiksi juhliin, tai tulemaan kylään. Esim. minut kutsuttiin juhannushäihin." [2] Se, että kutsumista käytetään joissain yhteyksissä harhaanjohtavasti, ei kumoa sanakirjan antamaa määritelmää. Kielitoimiston määritelmä ei ota kantaa siihen, onko (ase)palvelus vapaaehtoinen. Jos se on, sinne voi tietenkin kutsua. --Roopeluhtala (keskustelu) 1. syyskuuta 2016 kello 16.00 (EEST)

Wiktionaryyn on turha vedota, koska sinne voi kuka tahansa kirjoittaa mitä haluaa. Katso oikeasta sanakirjasta. Oikeuteen kun kutsutaan todistajaksi, niin ei se lähtökohtaisesti mitään vapaaehtoista ole. --Jmk (keskustelu) 1. syyskuuta 2016 kello 16.28 (EEST)

"Velvoittaminen" voi olla artikkelissa parempikin, jotta ei asiaa tuntemattomalle voisi tulla väärinkäsitystä. Kutsua-sanalla on kuitenkin monenlaisia merkityksiä. Kutsun noudattaminen voi olla vapaaehtoista tai pakollista tai jotakin siltä väliltä riippuen tilanteesta. Pakollisen kutsumisen merkityksessä on perinteisesti puhuttu tässä asiayhteydessä "kutsumisesta" ja "kutsunnoista". Asepalvelukseen kutsumisesta puhuu ihan lakitekstikin. --Aulis Eskola (keskustelu) 1. syyskuuta 2016 kello 17.43 (EEST)

Kannatan myös velvoittaminen-termiä. Kutsuminen antaa joillekin väärän käsityksen siitä mitä asevelvollisuus tarkoittaa, enkä ymmärrä miksi helposti väärinymmärrettävää termiä pitäisi käyttää. Jos kutsu oikeuteen tarkoittaa sitä, että saapuminen ei ole vapaaehtoista, on tämä hyvä selventää erikseen. Samoin jos pakolliseen asepalvelukseen kutsutaan, tämä vaatisi lisäselvennyksen, että kutsuminen ei tarkoita, että saapuminen olisi vapaaehtoista. Helpoiten lisäselvennys käy käyttämällä velvoittaminen-termiä. --Roopeluhtala (keskustelu) 1. syyskuuta 2016 kello 22.06 (EEST)

Käyttäjän Htm muokkaukset

Käyttäjä:Htm kumosi äsken seuraavat kolme artikkeliin tekemääni muokkausta[3]:

- Seloste "Kutsunnat käytössä" kumottu aiempaan muotoon "Asevelvollisuus kirjattu lakiin". Aiheesta on keskusteltu Commonsin puolella[4], ja kuten sieltä voi lukea, "Asevelvollisuus kirjattu lakiin" -muotoilun perusteella myös Yhdysvallat tulisi esittää violettina. "Kutsunnat käytössä" -muoto esiintyy myös englanninkielisessä Wikipediassa[5] muodossa "Active draft system".

- Ilmaus "pakkoon perustuvaa värväämistä valtion palvelukseen, useimmiten varusmiespalvelukseen" kumottu takaisin aiempaan muotoon "valtion määrittelemää kansalaisen velvollisuutta osallistua maan puolustukseen ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen takaamiseen. Asevelvollisuuden merkittävin rauhanajan velvoite on varusmiespalveluksen suorittaminen". Jälkimmäinen muoto poikkeaa englanninkielisen Wikipedian määritelmästä "compulsory enlistment of people in a national service, most often a military service.", ja on Suomi-keskeinen, sillä laillisen yhteiskuntajärjestyksen takaaminen on otettu Suomen asevelvollisuuslaista[6]. Asevelvollisuus-artikkelia ei tulisi kirjoittaa Suomi-näkökulmasta vaan yleismaailmallisesta näkökulmasta.[7]

- Termi "asevelvollisuuden" vaihdettu takaisin virheelliseen muotoon "asepalveluksen", vaikka asepalvelusta ei voi määritelmän mukaan suorittaa siviilipalveluksena, vain asevelvollisuuden voi suorittaa siviilipalveluksena. Siviilipalvelus on vaihtoehto asepalvelukselle[8], ei yksi asepalveluksen suoritustapa.

Käyttäjä Htm perusteli kumoamistaan lauseella "antaa enn-wikin kirjoitella". Hieman paremmalle perustelulle olisi mielestäni tarvetta. Kumoan käyttäjän Htm tekemän muutoksen, ja pyydän kommentoimaan tänne. --Roopeluhtala (keskustelu) 21. joulukuuta 2016 kello 07.11 (EET)

Mikä saa sinut kuvittelemaan, että en-wiki on jokin yleismaailmallinen standardi ja auktoriteetti, jonka perusteella voidaan määritellä mitä tahansa missä tahansa?--Htm (keskustelu) 21. joulukuuta 2016 kello 07.29 (EET)

Samaa asiaa ei voida määritellä eri lailla englanninkielisessä Wikipediassa ja suomenkielisessä, vaan tällöin jommassa kummassa on virheellistä tietoa. Englanninkielisessä Wikipediassa on lähdeviite asevelvollisuuden määritelmälle, mutta sinä yritit silti ensin palauttaa suomenkielisen sivun määritelmää vanhaan Suomi-keskeiseen ja virheelliseen muotoon, ja tämän jälkeen poistit määritelmän kokonaan. Wikipedian muokkaajien tulisi pyrkiä siihen, että eri kieliversioissa esitetään totuudenmukaista ja yhtenevää tietoa. --Roopeluhtala (keskustelu) 21. joulukuuta 2016 kello 07.39 (EET)

Kenen totuutta tässä nyt haet? Eivät eri kieliversioiden artikkelit ole käännöksiä toisistaan eikä missään ole päätetty, että esitettävän tiedon tulee olla "yhtenevää" läpi kaikkien esimerkiksi tästä aiheesta olevien 40 kieliversion. Artikkeleista ainoastaan farsinkielinen on arvioitu hyväksi.--Htm (keskustelu) 21. joulukuuta 2016 kello 07.58 (EET)

En sanonut, että artikkeleiden täytyy olla käännöksiä toisistaan, mutta niissä täytyy käyttää samoja määritelmiä. Jos englanninkielisessä versiossa on annettu lähdeviite siellä käytetylle määritelmälle, ei suomenkielisessä olevaa määritelmää tule muokata tästä poikkeavaksi. --Roopeluhtala (keskustelu) 21. joulukuuta 2016 kello 08.02 (EET)

Saman asian voi määritellä usealla eri tavalla eri kielisillä Wikipedia-sivuilla, koska useimmille asioille ei ole olemassa mitään ainoaa oikeaa määritelmää, vaan määritelmät perustuvat eri ihmisten näkemyksiin asioista. Apinanaivot (keskustelu) 28. joulukuuta 2016 kello 11.31 (EET)

NPOV argumentit puolesta ja vastaan

Onko neutraalin näkökulman mukaista, että artikkelissa esitetään 2 argumenttia puolesta ja 8 argumenttia vastaan? Vastaan argumentteja on siis nelinkertaisesti. Minulla ei ole tähän juuta eikä jaata, kunhan kysyn että onko artikkelin nykytila ok. --Hartz (keskustelu) 21. syyskuuta 2017 kello 20.37 (EEST)

Puolustusvoimien työntekijöiden tekemät muokkaukset

Asevelvollisuus Suomessa -artikkelia on muokattu aiemmin useampaan kertaan asevelvollisuudelle myönteisemmäksi ilmeisesti Puolustusvoimien työntekijöiden toimesta [9]. Nyt tälle artikkelille on mahdollisesti käynyt samoin. Muokkaukset eivät olleet tälläkään kertaa kovin laadukkaita eivätkä perustuneet tutkimustietoon. Wikipediaa ei tulisi käyttää viranomaistahon edunvalvontaan. --Roopeluhtala (keskustelu) 27. kesäkuuta 2018 kello 11.34 (EEST)

Itselleni ei ole ilmeistä, että asevelvolliisuuden kannattamisen takana on nimenomaan Puolustusvoimat, tai muut sinun mukaasi rahallisesti hyötyvät tahot. Koska tällainen käyttäjien motiivien arvailu ei muistaakseni ole Wikipediassa korrektia, en edes lähde miettimään, mitä Luhtala mahdollisesti hyötyy tekemisistään täällä. Parempi antaa lähteistettyjen argumenttien puhua puolestaan. --J. Sketter (keskustelu) 29. kesäkuuta 2018 kello 20.37 (EEST)

Vaikka olisi tiedossa, kuka PV:n työntekijä muokkauksia on tehnyt, Wikipedia:Eturistiriita -mielipidekirjoituksen mukaan henkilöllisyyttä ei saa paljastaa: "Muokkaajien mahdollisuus tehdä muokkauksia nimettömästi on Wikipediassa tärkeää. Älä paljasta muokkaajan henkilöllisyyttä vastoin hänen tahtoaan." Sama kirjoitus ohjeistaa huomauttamaan kohteliaasti, jos jonkun tahon tekemät muokkaukset luovat vaikutelman, että kyseessä on eturistiriita. --Roopeluhtala (keskustelu) 29. kesäkuuta 2018 kello 23.20 (EEST)

Asevelvollisuus vähentää korkeakoulutusta

"Kolmen professorin teoreettisen mallin perusteella asevelvollisuus vähentää korkeakoulutusta. Empiirinen data OECD-maista 1960-2000 vahvisti johtopäätöksen.[43]"

Siis artikkelin tekijät arvelivat syistä ja seurauksista. Melko vapaasti hypotetisoiden. Ja väittivät löytäneensä negatiivisen korrellaation asevelvollisuuden laajuuden ja korkeakoulutetun väestön osuuden välillä. En itse kuitenkaan näe artikkelissa todisteita syy-seuraus -suhteen todistamisesta, vaan näyttää siltä että tekijät yrittävät todistaa oman hypoteesinsa lähinnä omalla mallillaan heti, kun vähäinen korrellatio on (väitetysti) ilmaantunut. Kyseessä siis on ns. keskustelua herättävä artikkeli, eikä mikään vertaisarvioitu tutkimus. --J. Sketter (keskustelu) 29. kesäkuuta 2018 kello 20.58 (EEST)

Ei tutkimusta voi ihan pötynä teilata, sillä naiset korkeammin kuin miehet korkeakoulutuksessa edustettuina. Lisäksi tutkimuksen lopussa sanotaan että jakson pituutta lyhentämällä ja värvättyä kansanosuutta pienentämällä saadaan plussaa. --Hartz (keskustelu) 29. kesäkuuta 2018 kello 21.30 (EEST)

Pitäisi kai alkaa kyselemään mitä hyötyä niistä lukemattomista maistereista on, mutta pitkä koulutus otettiin tässä itseisarvoksi. Kyselen sen sijaan edelleen sen syyn ja seurauksen todistamisen perään. Johtopäätöksistä: "We measure the impact of conscription by a dummy variable, by the share of conscripts in the labor force, and by the duration of conscription service." Se "dummy variable" on muuten ihan vaan muotoa onko maassa asevelvollisuus vai ei. K/E 1/0", eikä sillä todisteta kuin korrellaatiota. Eli viitaan edelleen edelliseen postaukseeni. --J. Sketter (keskustelu) 29. kesäkuuta 2018 kello 21.47 (EEST)

Koulutustaso korreloi useamman tekijän kanssa, kuten mm. työttömyysasteen ja bruttokansantuotteen. Kyseisessä tutkimuksessa nämä muut tekijät oli otettu huomioon, jonka jälkeen saadaan selville koulutustason korrelaatio asevelvollisuuden kanssa. Koska kouluttautuminen tapahtuu yleensä asepalveluksen suorittamisen jälkeen, matala koulutustaso ei voi aiheuttaa asevelvollisuutta, kuten myöskään flunssa ei voi aiheuttaa sitä edeltänyttä kylmettymistä, vaikka kylmettyminen ja sen jälkeinen flunssa korreloisivat. Eli tutkimuksen lopputulos, jonka mukaan asevelvollisuus aiheuttaa matalampaa koulutustasoa, on näinollen luotettava. --Roopeluhtala (keskustelu) 30. kesäkuuta 2018 kello 01.06 (EEST)

Asevelvollisuuden vaikutus talouskasvuun

Mielestäni artikkeliin voisi palauttaa käyttäjän Käyttäjä:J._Sketter poistaman kohdan [10] Alankomaissa ja OECD-maissa tehdyistä tutkimuksista. Kummatkin olivat empiirisiä tutkimuksia, joten niiden tuottama tieto on arvokasta. Alankomaissa tapahtui harvinainen tilanne, sillä yksi ikäluokka vapautettiin kokonaan palveluksesta. Näin saatiin vertailukelpoinen testiryhmä, jonka urakehitystä oli mahdollista verrata palvelukseen pakotettuihin ikäluokkiin. Samoin OECD-maiden tutkimus on laadukkaasti tehty, tässä linkki kyseiseen tutkimukseen: [11] --Roopeluhtala (keskustelu) 29. kesäkuuta 2018 kello 23.38 (EEST)

Mielestäni tutkimuksista mainitseminen mahtuu artikkeliin. Tilaa riittää artikkelissa. Tietenkään kyse ei tarvitse olla suomalaisesta asevelvollisuudesta, vaan asevelvollisuudesta ylipäätään. Se että Alankomaissa tai jossakin OECD-maassa on saatu selville jotakin, ei tarkoita että se koskisi aivan satavarmasti Suomea. Kaikki tutkimustulokset eivät ole siirrettävissä maasta toiseen. Siten jokaisen tutkimuksen kohdalla täytyy kertoa mitä maata on nimenomaisesti tutkittu. --Hartz (keskustelu) 30. kesäkuuta 2018 kello 18.32 (EEST)

Lisäsin myös Alankomaissa tehdyn tutkimuksen artikkeliin. Tutkimus ei varsinaisesti ole Alankomaa-keskeinen siinä mielessä, etteivätkö sen tulokset olisi yleistettävissä muihin maihin. Artikkeliin aiemmin lisätyt asevelvollisuutta kannattavat argumentit taas olivat Suomi-keskeisiä siinä mielessä, ettei niitä voinut yleistää muihin maihin. --Roopeluhtala (keskustelu) 2. heinäkuuta 2018 kello 01.12 (EEST)

Siinä missä Suomi on vain yksi esimerkki pinta-alaltaan laajasta maasta, jossa katsotaan asevelvollisuuden olevan hyvä tapa järjestää maanpuolustus, niin Alankomaita koskeva tutkimus koskee vain Alankomaita. Väität tutkimuksen olevan yleistetävissä joten tarjonnet väitteellesi lähteistetyn tuen. Toistaiseksi poistan palautuksesi, koska olet selvästi epäjohdonmukainen muokkauksissasi. --J. Sketter (keskustelu) 3. heinäkuuta 2018 kello 20.22 (EEST)

Alankomaalainen tutkimus on yleistettävissä, sillä kuten tutkimuksessa todetaan, Angrist (1990) oli omassa tutkimuksessaan päätynyt samansuuntaiseen tulokseen Vietnamin sotaan osallistuneiden elinkaariansioiden suhteen. Sinänsä asevelvollisuutta kansainvälisesti käsittelevässä artikkelissa on ihan suotavaa siteerata eri maiden tutkimustuloksia, kunhan ne ovat yleistettävissä muihin maihin. Mitä tulee kahteen aiemmin poistamaani Suomen-keskeiseen argumenttiin, niin suomalaisten kansalaismielipide ja joidenkin suomalaisten päättäjien näkemys väestöntiheyden käänteisestä korrelaatiosta asevelvollisuuden tehokkuuteen puolustusjärjestelmänä eivät ole relevantteja argumentteja asevelvollisuutta kansainvälisesti käsittelevässä artikkelissa. Suomalaisten päättäjien väestöntiheys-argumentti on sitäpaitsi ristiriidassa tutkimustiedon kanssa, Birchenall ja Koch nimittäin tutkivat asevelvollisuuden tehokkuutta erilaisilla koulutusmäärillä suhteessa ikäluokkaan, ja havaitsivat, että asevelvollisuus on sitä tehottomampi, mitä suurempi osa ikäluokasta halutaan kouluttaa. [12] Lainaus: "Conventional wisdom suggests that, by lowering the budgetary cost of the military, a draft reduces distortionary taxation, especially when military needs are large. We find that this intuition is misguided. When income taxes are set optimally, voluntary enlistments lead to less distortionary taxation than a draft, because the tax base left behind by a volunteer army tends to be more productive than that after a draft. For reasonable parameter values, drafts are more distortionary (and less socially desirable) when military needs are large." Jos näet muokkauksissani edelleen jotain epäjohdonmukaisuutta, pyydän selventämään tätä tarkemmin. --Roopeluhtala (keskustelu) 3. heinäkuuta 2018 kello 20.58 (EEST)

Toki olisi hyvä, jos kykenisit yleistämään asian itse artikkelissa. En ole ollenkaan sitä vastaan, sillä raha ratkaisee -ajattelu johtaa loogisesti kaikkien varustelumenojen nollaamiseen; ja silloin päästään esittämään vasta-argumentteja siltä perustalta, miksi me ylipäätään uhraamme resursseja maanpuolustukseen. Sum: artikkeliteksti ei edelleenkään täytä edes sinun itsesi luomia kriteerejä (maaspesifisyys). Mutta jos kohta täyttää niin se on hyvä, koska osapuolten perustelut kuitenkin lähtevät eri lähtökohdista.

Rautalangasta vääntäen: kun puhutaan asevoimien taloudellisesta tehokkuudesta, ei lasketa pelkästään päitä per euro, vaan puhutaan myös joukkojen laadusta, reservin vaaditusta koosta jne. Jos jaksan, niin etsin yhden idoleistasi (Uusitalo?) lausahduksen, jossa todetaan reservin pienuuden voivan olla ongelma siinä tapauksessa, että Suomi joutuu sotaan. Muuten hänen mielestään vapaaehtoisuus toimisi vallan loistavasti. Mitäs minä sitä epäilemään. --J. Sketter (keskustelu) 4. heinäkuuta 2018 kello 18.54 (EEST)

En ihan ymmärrä näitä argumentteja. Moni pitää maanpuolustusta tärkeänä julkishyödykkeenä, joka ylläpitää kansallista turvallisuutta. Rahalla siis ostetaan turvallisuutta, enkä oikein näe miten taloudellinen ajattelu johtaisi loogisesti kaikkien varustelumenojen nollaamiseen. Muutkin argumentit vaikuttavat hieman kieli poskessa kirjoitetuilta. Tein muokkaussodasta ilmoituksen ylläpitäjien ilmoitustaululle, ehkäpä sieltä saadaan uusia näkökulmia: [13] --Roopeluhtala (keskustelu) 5. heinäkuuta 2018 kello 15.11 (EEST)