Keskustelu:Arvonlisävero

Hassusti sanottu

Hassusti sanottu tuossa, "Elintarvikkeiden alv-verot 2006". Arvonlisävero-verot? pitäisiköhän tuo korjata joko muotoon ALV:t, tai ehkä mieluummin arvonlisäverot?

Ilmaisumuoto on korjattu. --Aulis Eskola (keskustelu) 1. syyskuuta 2016 kello 17.50 (EEST)

Käyttöönoton syyt

Öäh, kai se otettiin käyttöön mm. veropohjan laajentamiseksi (ja ehkä progression lieventämiseksi) mutta ei kai niinkään sisämarkkinoiden edistämiseksi..? --Höyhens 16. maaliskuuta 2007 kello 17.52 (UTC)

EU:ssa ja muuallakin arvonlisävero on otettu käyttöön liikevaihtoveron sijasta, jotta tuotanto- ja jakeluketju ei (ilman lisäkustannuksia) vaikuttaisi tuotteen hintaan. Mutta olet myös oikeassa siinä, että arvonslisäveroa on perusteltu myös veropohjan laajentamisella ("laaja veropohja, alemmat verot, vähemmän veronkiertoa"). Samulili 16. maaliskuuta 2007 kello 18.05 (UTC)

Voisitko täsmentää tuon puolen asiasta joteskin artikeliinkin? --Höyhens 16. maaliskuuta 2007 kello 18.22 (UTC)

Vähänkö ois ollu fiksua, jos ois merkinnyt lähteet ylös... Samulili 17. maaliskuuta 2007 kello 21.12 (UTC)

Puolueettomuus kunniaan Wikipediassa

"Arvonlisäveron rasitus kohdistuu erityisesti pienituloisiin, koska heillä kulutuksen osuus käytettävissä olevista tuloista on suuri. Hyvätuloisilla rahaa jää myös säästöön, mistä ei makseta kulutusveroja, kuten arvonlisäveroa"

Sekä rikas että köyhä maksaa täysin saman määrän alv:tä. Kirjoittajan mielestä suurituloinen vain kerää rahaa eikä tee sillä mitään...

Yhtä hyvin voi sanoa että: "Suurituloinen kuluttaa enemmän kuin pienituloinen ja siksi arvonlisäveron rasitus kohdistuu erityisesti suurituloisiin". Kommentin jätti 192.194.252.186 (keskustelu – muokkaukset)

– Väite korjattu neutraaliksi. Kommentin jätti 88.112.175.168 (keskustelu – muokkaukset)

Poistin koko osion lähteettömänä. Mitä tulee pieni- ja suurituloisten kulutukseen, tilastollisesti pienituloiset kuluttavat enemmän kuin ansaitsevat, ja suurituloiset taas kuluttavat vähemmän kuin ansaitsevat, ja näin ollen vaikka hyvätuloiset maksavat absoluuttisesti enemmän arvonlisäveroa, on verojen suhteellinen osuus tuloista pienempi - näin ainakin, jos ei oteta huomioon erilaisten arvonlisäverokantojen ja erilaisten kulutustottumusten vaikutusta yhtälöön. Mutta lisätkää jatkossa vain merkittävien tahojen näkemyksiä lähdeviitteen kera, yksittäisten wikipedistien näkemykset eivät ole tietosanakirjamielessä merkittäviä. -- Piisamson 26. syyskuuta 2011 kello 13.52 (EEST)

Rönsyilyä

Olenko ainoa jonka mielestä teksti on hieman sivuraiteilla, kun arvonlisäveroa käsittelevässä artikkelissa on ainakin kolmen kappaleen verran pohdintaa suomalaisten liikalihavuudesta?--Vaistolämpö 29. heinäkuuta 2011 kello 02.38 (EEST)

Artikkelin otsikko?

Pitäisikö artikkelin nimenä olla arvonlisävero Suomessa, kun siinä käsitellään lähinnä Suomen arvonlisäveroa? Pitäisikö vero pystyä tarkastelemaan vähän yleisemmästä näkökulmasta: historia, soveltaminen ja käyttöönotto eri maissa jne.?? --Isidorus Finn 10. lokakuuta 2011 kello 21.00 (EEST)

Laskenta

Lisäsin laskentayhtälöt ja pari yksinkertaista esimerkkiä. Vaikka tämä nyt ei suurta matemaattista lahjakkuutta vaadikkaan, aiheuttavat nämä laskut liiankin kanssa päänvaivaa tavallisille ihmisille, insinööreistä puhumattakaan =)Eli mielestäni (ei varmaan kaikkien...) hyvää perustietoa. 157.24.26.107 13. joulukuuta 2012 kello 16.04 (EET)MNI

On ihan hyvä selittää esimerkkitilanteita. Mutta selityksiä ei tule ainakaan sotkea otsikoihin kuten edellä oli tapahtunut. Aulis Eskola (keskustelu) 1. maaliskuuta 2024 kello 12.35 (EET)

ALV:n laskennasta

Käsittelen päivittäin laskuja ja tuotteiden hintoja. Tuolla ALV-sivulla on 'hienoja' ;( kaavoja laskentaan. Käytännössä kaksi kaavaa riittää: 100 x 1,24 ja 100 / 1,24.  –Kommentin jätti 81.197.121.178 (keskustelu) 24. kesäkuuta 2013 kello 16.34‎ (EEST)

Arvonlisäveron kritiikki

Artikkeliin oli toinen käyttäjä ehdottanut veron lisäkritiikkiä sanoilla "kritiikistä puuttuu suomenkielinen raju kritiikki". Poistin toiveen artikkelista ja kirjasin sen tähän muistiin. Veroa ei ole artikkelissa nyt juuri perusteltu eikä kritisoitu. Pelkkä kritiikki ei mielestäni ole neutraali käsittelytapa, vaan tulee käsitellä veron sekä hyvät että huonot puolet, mm. pääsyyt veron laajamittaiselle käytölle, veron tuotto ja pääasialliset kielteiset vaikutukset. --Wähäwiisas (keskustelu) 1. joulukuuta 2014 kello 14.00 (EET)

Arvonlisävero ulkomaankaupassa: kohdemaassa vai alkuperämaassa

Onkohan tämä oikein: "Euroopan unionissa ulkomaankaupassa noudatetaan arvonlisäveron kohdemaaperiaatetta. Tavarakaupassa arvonlisäveroa ei peritä vientimaassa vaan kohdemaassa."?

Jos se on oikein niin se on aika epäselväsi kirjoitettu kun verottajan mukaan se menee näin:

"Tavaroiden myynnit kuluttajille EU:n sisämarkkina-alueella verotetaan yleensä myyntimaassa niin sanotun alkuperämaaperiaatteen mukaisesti. "  –Kommentin jätti 194.100.61.5 (keskustelu)

https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Arvonlisaverotus/Kaukomyyntia_koskevat_arvonlisaverosaann(27219)

Edellä viitattu kohta puhuu vain kuluttajille myymisen erikoistapauksesta. Tässä pitäisi erottaa arvonlisäverovelvolliset ja loppukuluttajat: katso esim. oheisen materiaalin kappale 4.2 http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201506121878.pdf --Aulis Eskola (keskustelu) 1. syyskuuta 2016 kello 18.04 (EEST)

Veron tuotto puuttuu

kuinka monta miljardia kerätään vuodessa + taulukko kehityksestä --Hartz (keskustelu) 16. marraskuuta 2018 kello 14.33 (EET)