Keskustelu:Ari Lahdenmäki

Oppiarvo gonzojournalismin tohtori on mainittu useissa julkisissa lähteissä alkaen ilmoituksissa eri tilaisuuksista, joissa Lahdenmäki on ollut puhujana tai opettajana, ja päättyen tuoreimpaan artikkeliin kansalaisaktivismia ja vappuhulinoita käsittelevässä julkaisussa "Prekaariruoska? Portfoliopolvi, perustulo ja kansalaistoiminta" (VR:n makasiinien vappumellakoita selvittänyt työryhmä, 2006). Joten älkääpä poistelko. Kommentin jätti 195.255.96.244 (keskustelu – muokkaukset).

Ei se silti ole oppiarvo (vrt. "yhteiskuntatieteiden tohtori"), joten poistin. Jos tämä nimitys on erityisen tärkeä mainita, sen voi mainita toisessa kohtaa lähdeviittein. Nikke 13:22, 4 elokuu 2006 (UTC)

Ja mitenkä oppiarvon määritelmä liittyy siihen, onko L. gonz.tri vai ei ja mainitaanko se artikkelissa vai ei? Ei mitenkään. Palautettava! Kommentin jätti 195.255.96.244 (keskustelu – muokkaukset).

Tuomio tuli

Muistattehan mainita myös tuomiosta, jonka mies sai kesällä 2017?  –Kommentin jätti 88.86.147.75 (keskustelu) 21. heinäkuuta 2017 kello 23:27:28‎

Wikipedian punavihreä ylläpitotiimi on suojannut artikkelin muutoksilta, jotta kiusallinen raiskausuutinen ei vain ilmaannu palkitun ja Wikipedian kannalta oikeaa mielipidettä edustavan toimittajan artikkeliin. Poliittisten tarkoitusperien ajaminen Wikipedian välityksellä ei ole tämän tietosanakirjan perusteiden mukaista, mutta Suomi-Wikipedia ei tästä ole ennenkään välittänyt. Jutun, jossa olevaa tietoa ei saa lisätä artikkeliin voi lukea täältä. Siitä saisi henkilölle myös lähteistetyn syntymäajan oikeuden pöytäkirjan kopiosta. --203.150.225.114 22. heinäkuuta 2017 kello 16.35 (EEST)

Tämä on aika mielenkiintoinen tapaus. Tuomiotahan käsiteltiin lehdissä aika laajasti ja yksityiskohtaisesti, mutta nimeä ei valtamediassa missään julkaistu. Ilmeisesti liittyy jotenkin journalistin ohjeisiin uhrin suojelemisesta tai sitten rajana on (ohjeisiin kirjaamaton) 2 vuoden tuomio. "Sattumalta" tuomio nyt oli 1 v 11 kuukautta, kun 2 vuotta olisi johtanut ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

MV-lehti on kyllä tapansa mukaan julkaissut kuvakaappaukset tuomiolauselmasta, joita voi kyllä pitää luotettavina. Lisäksi nimen ovat mainineet mm. jotkut poliitikot Facebook-päivityksissään. Onko tämä nyt jokin julkinen salaisuus jota ei saa ääneen mainita, vaikka kaikki tietävät. --Mikko Paananen (keskustelu) 10. lokakuuta 2017 kello 08.43 (EEST)

Vaikka tuomio on julkinen se ei ole julkaisu, MV-lehti taas tunnetusti on ei-luotettava lähde, jota ei Wikipediassa voi käyttää lähteenä. Jos arvostetut punavihreät tai vaikka vaaleanpunaiset julkaisut eivät julkaise tuomiolauselman kohteen nimeä (oli se mikä tahansa, en tiedä, en ole nähnyt tuomiolauselmaa), ei sitä julkaise Wikipediakaan. Punavihreä, sinipunainen, sininen, punainen ja vihreä Wikipedian kirjoittamatiimi hylkää kaikki epäasialliset lisäykset. Noudatamme journalismin ohjeita (mitä ne on?) --Teakoo (keskustelu) 23. lokakuuta 2017 kello 14.39 (EEST)

Missä muuten Wikipedia on päättänyt, että MV-lehti on ”ei-luotettava lähde”? Nythän esim. tässä tapauksessa MV-lehti raportoi asiasta kaikista tiedotusvälineistä tarkimmin ja vähiten vääristyneesti julkaisemalla tekijän nimen ja kopion tuomiolauselmasta. --Sumafi (keskustelu) 24. lokakuuta 2017 kello 02.45 (EEST)

Ja nyt MV-lehti raportoi asiaan liittyvästi, että tiedon poistajat (joihin minäkin äsken liityin) ovat raiskareita tai punakaartilaisia. Onko kyseessä Sumafin mielestä luotettava, tarkka ja vääristelemätön fakta? --Otrfan (keskustelu) 24. lokakuuta 2017 kello 04.10 (EEST)

"Raiskari" oli yksikkömuodossa, ja sillä viitataan Ari Lahdenmäkeen, kuten tekstistä hyvin käy ilmi. Minä ymmärrän ”punakaartilaisen” tuossa kuvaannolliseksi ilmaisuksi, jolla viitataan laajalti esitettyihin näkemyksiin suomalaisen Wikipedian mahdollisesta politisoitumisesta. Mutta et vastannut kysymykseeni: missä Wikipedian kanta siihen, että MV-lehti ei kelpaa lähteeksi on muodostettu? Kyseessä on kuitenkin yksi suurimmista tiedotusvälineistämme. Ja lähteiksi on täällä aiemmin kelvannut hyvinkin monenkirjava julkaisu. --Sumafi (keskustelu) 24. lokakuuta 2017 kello 04.39 (EEST)

Olen ehkä vanhempi kuin wikipedistit noin keskimäärin, mutten sentään ihan punakaartilaisiässä. Enkä ole osallistunut edes Kiinan kulttuurivallankumokseen.--Htm (keskustelu) 24. lokakuuta 2017 kello 07.24 (EEST)

Jep, mutta missä Wikipedian kanta siihen, että MV-lehti ei kelpaa lähteeksi on muodostettu? --Sumafi (keskustelu) 24. lokakuuta 2017 kello 17.04 (EEST)

Ei mv-lehden suhteen ole tarvinnut muodostaa erikseen kantaa, yleinen käytäntö riittää: Wikipedia:Tarkistettavuus#Epäilyttävät lähteet.--Htm (keskustelu) 24. lokakuuta 2017 kello 17.59 (EEST)

Harvoin MV-lehti on jäänyt kiinni virheellisen tiedon välittämisestä. Tyylikysymykset ovat sitten asia erikseen, mutta se ei saa olla hylkäämisperuste. Ehdotan, että ryhdymme jatkossa hyväksymään MV-lehden lähteeksi harkiten: silloin kun siihen on hyvä syy (kuten tässä), ja nimenomaista viitattua artikkelia ei ole syytä epäillä tiedoiltaan vääristyneeksi (kuten esim. tässä, jossa artikkeli on referaatti tarkistettavissa olevasta julkisesta asiakirjasta). MV ohitti jo Uuden Suomen ja jatkaa kasvuaan. Wikipedian neutraaliusväitteille nauretaan jo nyt. Jatkossa Wikipedian asema muuttuu hyvin noloksi, jos kategorisesti suljemme ulkopuolelle yhden suurimmista tiedotusvälineistämme vain siksi, että se julkaisee establishmentille epämieluisia uutisia ja käyttää räväkkää kieltä. --Sumafi (keskustelu) 24. lokakuuta 2017 kello 18.47 (EEST)

Jos MV:ssä nauretaan Wikipedialle, se ei Wikipediaa hetkauta. Wikipedian perusta on asialliset ja luotettavat lähteet, niiden lukijamääristä riippumatta. --Teakoo (keskustelu) 24. lokakuuta 2017 kello 19.04 (EEST)

En tiedä nauretaanko MV:ssä Wikipedialle vai ei, mutta netissä ja IRL yleisesti nähdään Wikipedian neutraalius kyseenalaisena ja toimituskunta politisoituneena. Mutta jos tämän parempaa vasta-argumenttia ei ehdotukseeni tule, pidän asiaa sovittuna. --Sumafi (keskustelu) 24. lokakuuta 2017 kello 19.12 (EEST)

No annapas linkkejä niihin naureskeluihin, niin katsotaan. Asiallisissa julkaisuissa en ole nähnyt pahempaa naureskelua, ainakaan sen suhteen, että tekijät olisivat politisoituneita. Onhan täällä tietenkin monenlaisia kirjoittajia, ja minun puolestani jotkin aihealueet voisi poistaakin, eikä Wikipedia siitä kärsisi. --Teakoo (keskustelu) 24. lokakuuta 2017 kello 19.17 (EEST)

Wikipedian "politisoitumisesta" sen verran, että itse lisäsin Suomen Vastarintaliikettä käsittelevään artikkeliin maininnan järjestön jäsenen kuukausi sitten tekemästä henkirikoksesta. Se poistettiin, koska "ei liity järjestöön". Eli se siitä "politisoitumisesta". --Joe K. (keskustelu) 25. lokakuuta 2017 kello 00.19 (EEST)

Liittyykö tapaus sitten sinun mielestäsi järjestöön? Esim. Kokoomuksen jäseniä on syyllistynyt henkirikokseen. Mainitaanko tämä Kokoomusta käsittelevässä artikkelissa? Kuuluisiko mielestäsi mainita? --Sumafi (keskustelu) 25. lokakuuta 2017 kello 00.29 (EEST)

Nyt sinä vertaat 34 000 jäsenen poliittista puoluetta muutaman kymmenen aktiivin uusnatsijärjestöön. Suomi Ensin -artikkelissa ei myöskään mainita järjestön johtajan raiskauspidätystä tai sitä, että tänään tuomiolla ollut Helsingin yliajaja oli sen aktiivi. Joten väitteesi "politisoituneesta" Wikipediasta ovat täyttä puppua. --Joe K. (keskustelu) 25. lokakuuta 2017 kello 00.39 (EEST)

Ei jäsenmäärällä ole tässä mitään merkitystä. Henkirikosta ei kummassakaan tapauksessa tehnyt järjestö. Tällaiset asiat kuuluvat henkilöartikkeliin. Emme me Lahdenmäen tapaustakaan Long Playn artikkelissa käsittele, tai missä ikinä hän onkaan töissä. --Sumafi (keskustelu) 25. lokakuuta 2017 kello 00.54 (EEST)

Onko tuomio lainvoimainen? Siitä ei ole kukaan puhunut halaistua sanaa.--Htm (keskustelu) 24. lokakuuta 2017 kello 23.37 (EEST)

Nämä lehdet ja verkkosivustot eivät siis yhdenkään artikkelin osalta kelpaa Wikipediaan lähteeksi, koska ovat epäluotettavia? Mutta esimerkiksi Iltalehden saamat JSN:n tuomiot täysin puuta heinää olevista jutuista eivät tee lehdestä epäluotettavaa lähdettä?

• MV-lehti: https://mvlehti.net/2017/07/21/valokuvia-palkitusta-toimittajasta-ari-lahdenmaki-tuomittiin-vakivaltaisesta-raiskauksesta/
• Suomen Vastarintaliike: https://www.vastarinta.com/monikulttuuria-kannattava-toimittaja-tuomittiin-raiskauksesta/
• Uutismaailma: http://uutismaailma.com/raiskaustuomion-saanut-palkittu-toimittaja-tyoskennellyt-myos-ylen-a-studiossa/

Tässä sama uutinen ilman tuomitun nimeä parista ensin tulleesta lehdestä, jotka ovat kelvanneet Wikipediaan lähteeksi muissa yhteyksissä. Suomi on sen verran pieni maa, että kahta vastaavaa ei vain voi tapahtua kahdelle samanikäiselle palkitulle toimittajalle. Lisäksi asian ovat tuoneet ilmi muun muassa Facebookissa monet tunnetut poliitikkot. Ari Lahdenmäki olisi kiistänyt tapahtuneen, jos ei olisi kyseinen tuomittu vaan joku random-henkilö. Tässä tapauksessa vaikeneminen on myöntymisen merkki.

• Ilta-sanomat: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005298637.html
• Seiska: https://www.seiska.fi/Uutiset/Arvostettu-ja-palkittu-toimittaja-tuomittiin-raiskauksesta-ankesi-naisen-kotiin-ja-pakotti

Miksi Wikipedia suojelee äärivasemmistoa edustavaa toimittajaa ja väittää kaiken huipuksi kuvankaappausta oikeudenkäyntiasiakirjasta mahdollisesti väärennökseksi, jos se kerran on poliittisesti sitoutumaton tietosanakirja? Asian voi kysyä ilmaiseksi sähköpostilla kyseisestä oikeudesta missä rikostuomio on annettu. Koko tuomiolauselman lähettäminen maksaa erikseen, mutta henkilön ja tuomion nimen saa sieltä. Wikipediassa on lähteinä käytetty maksullisiakin sivustoja, joten käräjäoikeus primäärilähteenä on huomattavasti parempi kuin joku sekundäärilähteenä käytetty media. Tieteellisessä julkaisemisessakin pitää käyttää aina primäärilähdettä jos se on saatavilla. --185.87.111.28 24. lokakuuta 2017 kello 12.34 (EEST)

Mihin perustuu väite kyseisen toimittajan "äärivasemmistolaisuudesta"? --Joe K. (keskustelu) 25. lokakuuta 2017 kello 00.27 (EEST)

Esimerkiksi tällaisia juttuja Vasemmistoliiton menestyksestä eivät kirjoittele muut kuin vannoutuneet äärivasemmistolaiset. http://www.kulttuurivihkot.fi/jutut/080306arh.html --185.87.111.28 25. lokakuuta 2017 kello 12.45 (EEST)

Tuossa puhutaan äärivasemmistoa vastaan. Alussa todetaan pilkallisesti, että vasemmistoliiton vanhoilla äänestäjillä on vuosikymmenet ollut kommunistisen puolueen jäsenkirja ja he liikkuvat ainoastaan yhdeen suuntaan eli hautaan. Lisäksi mainitaan, että jos tällainen valitaan puolueen puheenjohtajaksi (vuonna 2006), niin tulevaisudessa nuoriso radikalisoituu ja siirtyy äärivasemmistoon puoluepolitiikan ulkopuolelle. Tuon perusteella Lahdenmäki nimenomaan ei ole äärivasemmistolainen. --Joe K. (keskustelu) 25. lokakuuta 2017 kello 16.42 (EEST)

Ei kukaan äärivasemmistosta oikealle oleva halua vanhan kommunistipuolueen raunioille luodun Vasemmistoliiton menestyvän. Tai sitten äärioikeiston käsitettä pitää supistaa koskemaan vain niitä 30:tä SVR/SVL/mikäsenytoli natsia. Nythän mediassa kaikki perussuomalaisten kannattajat ja Itävallassa 60%:ia äänestäjistä edustaa äärioikeistoa.--185.87.111.118 25. lokakuuta 2017 kello 21.44 (EEST)

Vasemmistoliittoa ei luotu raunioille. SKDL oli perustamisen aikaan hyvissä voimissa 10% kannatuksella ja SKP ajautui konkurssiin vasta 2 vuotta myöhemmin. Vasemmistoliitto ei myöskään ole äärivasemmistolainen, koska se ei pyri sosialismiin tai kommunismiin. Periaateohjelmassa tavoitteena on markkinatalouden kehittäminen "ekologisesti, sosiaalisesti ja inhimillisesti kestävämmäksi". Kommunismiin pyrkivää nykyistä SKP:tä voidaan pitää äärivasemmistolaisena puolueena. Varsinainen äärivasemmisto toimii kuitenkin parlamentaarisen vaikuttamisen ulkopuolella, kuten erilaiset anarkistiset ja autonomiset liikkeet tekevät. --Joe K. (keskustelu) 25. lokakuuta 2017 kello 22.28 (EEST)

Deva-sekoilu unohtui tuossa pois, jonka jäseninä olleet SKDL:stä ja SKP:stä erotetut kommunistit olivat perustamassa Vasemmistoliittoa. Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen perinteinen oikeisto-vasemmisto -ajattelu on muutenkin muuttunut. Arhinmäki toi puheenjohtajakaudellaan anarkistit mukaan Vasemmistoliittoon ja Li muita hörhöjä. Jo nämä tekevät tuosta nykypäivän ääärivasemmiston. (Minulla on sellainen tunne, että tästä olisi keskusteltu muuallakin ja tämä ei ehkä ole paras paikka jatkaa.) --185.18.77.102 26. lokakuuta 2017 kello 00.08 (EEST)

<poistettu henkilöön käyvä kommentti> Sangen huvittavaa myös, että luotettavaksi lähteeksi tarjotaan tahoa, joka mm. kiistää juutalaisten joukkotuhon. –Kommentin jätti 85.76.2.119 (keskustelu)

Mielenkiintoinen näkökanta. Kaikki lehden entiset ja tulevat artikkelit muuttuvat faktasisällöltään roskaksi, jos siinä asetetaan kyseenalaiseksi lopullisesti todistettu fakta eli vähintään 6 miljoonan juutalaisen holokausti? --185.87.111.28 25. lokakuuta 2017 kello 12.45 (EEST)

Kyseessä ei ole mikään lehti, vaan natsien verkkosivu, jossa julkaistaan heidän propagandaansa. --Joe K. (keskustelu) 25. lokakuuta 2017 kello 16.46 (EEST)

Voi se sitäkin tehdä, mutta siellä on ainakin täysin paikkaansa pitäviä juttuja. Esimerkiksi Jyväskylän kirjastotappelun oikeudenkäynnin kuvaus vastasi sitä mitä itse salissa näin. (Niin ja luen myös Kansan uutisia ja vihreää lankaa, sekä Kirkkoa & Kaupunkia, ettei tule väärinkäsitystä siitä, että mediapintani olisi kovin yksipuolinen.)--185.87.111.118 25. lokakuuta 2017 kello 21.44 (EEST)

Artikkeliin tuputettavasta tuomiosta

Artikkeliin yritetään toistuvasti tuputtaa mainintaa tuomiosta. Lisäykset on kumottu vetoamalla siihen ettei voi käyttää primäärilähteitä. Käräjäoikeuden tuomiolauselma ei ole hyväksytty lähde, sillä kyseessä on primäärilähde. Sitenpä mainintaa ei voi artikkeliin lisätä viittaamalla (suoraan) tuomiolauselmaan.

Sitten jos silti haluaa lisätä maininnan, pitäisi katsella sekundäärilähteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi netissä ja painettuina ilmestyvät luotettavat uutissivustot ja sanomalehdet, jotka kertoisivat tuomiosta. Googlauksen perusteella löytyy tapaukseen sopivia lähteitä, mutta niiden sisällöt eivät täsmää artikkeliin lisätyn kanssa. Artikkeliin lisätyssä sanottiin syyskuu 2015, nettilähteissä syksy (ei syyskuu). Nettilähteissä puhutaan viime talvesta (eli enemmänkin hetkestä ennen vuodenvaihdetta) eli arvatenkin vuodesta 2016, ei vuodesta 2015. Näiden ristiriitaisuuksien vuoksi nettilähteet saattavat liittyä johonkin toiseen tapaukseen, eikä niitä kannata käyttää.

Nettilähteissä on myös jätetty mainitsematta tekijän nimi, jolloin lähteen käyttö on epävarmaa. Jää aina se mahdollisuus että nettilähde kertoo eri henkilöstä. Näiden seikkojen vuoksi mainintaa tuomiosta ei näillä näkymin voi lisätä artikkeliin. Maininnan voi lisätä jos sekundäärilähteessä mainitaan 1) tekijän nimi ja 2) ristiriitaisuuksia tuomiolauselman ja sekundäärilähteen sisältämällä tekstillä ei ole.

Artikkeleita elävistä henkilöistä koskee https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Artikkelit_elävistä_henkilöistä --Hartz (keskustelu) 23. lokakuuta 2017 kello 13.28 (EEST)

Niin, ohje kehottaa välttämään primäärilähteiden käyttöä. Nyt vaan on niin, että koska media suojelee omiaan, eikä siksi ole tekijää identifioinut, ja koska taas asiasta raportoineet kuplan ulkopuolella olevat tiedotusvälineet (MV-lehti) on juuri tästä syystä leimattu ”epäluotettaviksi”, primäärilähteen käyttöä ei nähdäkseni voi tässä välttää. Itse tietohan ei ole kiistanalainen, kyse on vain Wikipedian toimitustapaan liittyvästä muotoseikasta. --Sumafi (keskustelu) 24. lokakuuta 2017 kello 16.55 (EEST)

Miksi sensuroitte totuuden???

Mikä vittu siinä on ettei kyseisen toimittelijan raiskausuutisesta saa kertoa? Vitun luotettava tää wikipedia joo... Anteeks v-sanat mut nyt hatuttaa. –Kommentin jätti 2001:14BA:1FF9:9A00:C57:4EBF:7873:81FD (keskustelu)

En usko että jankuttamisella pystyt edistämään asiaasi joten yhtä hyvin voit lopettaa. Asiaton sanankäyttö ja syyttely ja nimittely eivät myöskään paranna asiaa. --Teakoo (keskustelu) 24. lokakuuta 2017 kello 18.00 (EEST)

Sensuuri on sensuuria eikä mitään muuta. Harmi että alkuperäinen idealismi on kaapattu. Surullinen juttu oikeastaan. –Kommentin jätti 84.250.235.76 (keskustelu)

Hyvää päivää sentään! Mikä hemmetin diktaattori tämä nimimerkki Teakoo oikein on? Alkaa olla jo melkoista northkorea-meininkiä tämä Suomen Wikipedian toiminta. Suosittelen tutustumaan varoittaviin esimerkkeihin sensuurista lähihistoriassa. Elämme sentään 2000-lukua. –Kommentin jätti 185.217.0.38 (keskustelu)

Ei ole kyse sensuurista. Normaalimaailma vain toimii eri tavalla kuin Ylilaudan, MV:n yms. kuplassa elävät ovat tottuneet. Ja mitä olen esimerkiksi MV-julkaisua seurannut, niin siellä on aika tehokas "sensuuri" sellaisissa tapauksissa, joissa rikostuomio kalahtaa kannattajakunnan omaan nilkkaan. Silloin ei jostain kumman syystä ole kohuotsikoita.  –Kommentin jätti 85.76.2.119 (keskustelu – muokkaukset)

Edelleen kysyn

Miksi sensuroitte? Kaikki kun tietää totuuden.  –Kommentin jätti 2001:14ba:1ff9:9a00:c8f4:3f12:8bc5:b81 (keskustelu)

"Kaikki" ei ole luotettava sekundäärilähde. Ei tässä muusta ole kyse. --MiPe ^(wikinät) 24. lokakuuta 2017 kello 22.46 (EEST)

WP:n toimituspolitiikasta lue Wikipedia:Artikkelit elävistä henkilöistä. --Aulis Eskola (keskustelu) 24. lokakuuta 2017 kello 23.15 (EEST)

Linkkaamaasi toimituspoliittista ohjesääntöä käsiteltiin jo yllä. Primäärilähteiden käyttöä tulee välttää, mutta tämä kuuluu niihin tapauksiin, jossa siihen viittaaminen on perusteltua. Joka tapauksessa tässä on nyt syytä käyttää useampaa lähdettä (esim. primäärilähde, MV ja IS). --Sumafi (keskustelu) 25. lokakuuta 2017 kello 00.12 (EEST)

Rautalankana vielä: pitäs olla ainakin lehtijuttu nimellä ja lainvoimaisesta tuomiosta. (Siis josko tästä vielä tuomiota on hovista, hovissa käsiteltäväksi kai tulossa). --Aulis Eskola (keskustelu) 25. lokakuuta 2017 kello 08.44 (EEST)

MV:tä ei käytetä. --MiPe ^(wikinät) 25. lokakuuta 2017 kello 08.51 (EEST)

Wikipedia on monesti aiemminkin raportoinut käräjäoikeuden päätöksistä, jotka eivät ole lainvoimaisia (esim. joidenkin persujen, Torniaisen, ym. kohdalla). Ei edes tarvittaisi lehtijuttua nimellä, kun on tuomiolauselma lisälähteenä. Mutta, kuten yllä jo todettu, sellainenkin löytyy: [1] --Sumafi (keskustelu) 25. lokakuuta 2017 kello 17.40 (EEST)

MV ei ole lehti. Se on blogi. MV ei ole Sanomalehtien Liiton tai Aikakauslehtien liiton jäsen, eikä myöskään ole sitoutunut Julkisen sanan neuvoston journalistisiin ohjeisiin. Nimessä esiintyvä lehti-sana ei tee siitä oikeaa lehteä.  –Kommentin jätti 85.76.160.114 (keskustelu)

Viitsitkö allekirjoittaa kommenttisi neljällä tildellä (~~~~) --Tpe1 (keskustelu) 25. lokakuuta 2017 kello 18.19 (EEST)

Ei lähteeltä edellytetä mitään noista asioista. Tässä tapauksessa MV on joka tapauksessa tarkin toissijainen lähde. --Sumafi (keskustelu) 25. lokakuuta 2017 kello 18.36 (EEST)

Puutteet tekevät MV:stä lehden sijaan blogin. Blogit eivät käsittääkseni käy Wikipediassa lähteeksi. Jutun kirjoittaja ei jostain syystä käytä edes omaa nimeään, vaan esiintyy nimimerkillä, jonka kontaktina on ilmaispalvelun sähköpostiosoite. Vastaavan päätoimittajan nimeä ei löydy mistään. Mediakorttia klikatessa tulee 404. Minäkin voin perustaa vaikka MitäHittoa-lehti -nimisen blogin ja uskotella ihmisille, että se on oikea lehti. Ymmärrät varmaan, ettei sekään silti käy lähteeksi.85.76.50.232 25. lokakuuta 2017 kello 21.18 (EEST)

Sanahelinää. Etsi parempi lähde, jos ei miellytä. Minä olen ehdottanut kolmen lähteen käyttöä (primäärilähde, IS ja MV), joista trianguloimalla saa kaiken tarvittavan. Vasta-argumentteja ei ole tullut, joten sillä mennään. --Sumafi (keskustelu) 26. lokakuuta 2017 kello 02.09 (EEST)

Keneen voi ottaa yhteyttä artikkelin sensuurista?

Primaarilähteen käyttöä ei ole kielletty ja sen lisäksi voi laittaa nuo sekundäärilähteet joissa nimeä ei mainita. Tässä tapauksessa niin voisi hyvinkin toimia. Tällainen touhu syö uskottavuutta ja tästä on otettava yhteyttä ylemmälle taholle. 196.52.32.8 3. marraskuuta 2017 kello 22.35 (EET)

Sauli Niinistö, Juha Sipilä tai Korkein oikeus. Nämä ovat varmaan korkeimmat tahot Suomessa. --PtG (keskustelu) 3. marraskuuta 2017 kello 22.41 (EET)

Vaikka huumorilla ehkä kirjoititkin niin tuskin tässä tarkoitettiin Suomen tahoja. 188.67.28.23 4. marraskuuta 2017 kello 20.57 (EET)

Tuskin tarkoitti, mutta en oikein tiedä, mitä tahoja muutenkaan tässä tarkoitettiin. Wikipedia on kuitenkin myös verkkoyhteisö, jossa käytännössä sen käyttäjät päättävät linjat, sekä kirjoittamattomat että kirjoitetut säännöt. Meillä on välityslautakunta, joka tekee päätöksiä kiistoissa, joihin ei muuten löydy ratkaisua, mutta en usko, että tässä on aineksia sinne. Mihin voi valittaa siitä, että joku keskustelufoorumi blokkaa mun näkemykset aiheesta, jotka eivät sovi kyseiselle foorumille. Tämä ei toki ole keskustelukanava, mutta tosiaan samalla tavalla käyttäjät päättävät linjaukset. --PtG (keskustelu) 4. marraskuuta 2017 kello 21.31 (EET)

KauppaSuomi

KauppaSuomi-lehti 46/2017 julkaisi tiedon Ari Lahdenmäen saamasta raiskaustuomiosta. Kelpaako se lähteeksi eli voidaanko tieto raiskaustuomiosta vihdoin julkaista?

Ei kelpaa sillä se on J. Kärkkäisen julkaisema. Tuli juuri postiluukusta, ja ensi kerran nyt sen sisältöön tutustuessani sain konkreettisen tuntuman siitä, mikä se ja J. Kärkkäinen on. Se on siis entinen Magneettimedia eikä se ole hyvämaineinen julkaisu. Jos sinulla on Helsingin Sanomien verkkotunnukset, voit tutustua aiheeseen 22.10 alkaen julkaistusta artikkelikokonaisuudesta [2]. --Teakoo (keskustelu) 16. marraskuuta 2017 kello 09.22 (EET)

OK eli tämä ei olekaan neutraali ja objektiivinen tietosanakirja vaan virallista totuutta edustava julkaisu, jossa vain kavereiden lähteet kelpaavat. Tämä aika tullaan myöhemmin historiankirjoituksessa muistamaan mädännäisyyden aikana. Jännä nähdä minkä nimen tämä aikakausi saa. Olisiko esim. jälkineuvostoaika, sensuurin aikakausi, keisarin uudet vaatteet -aika, euroaika, totuuden aika, suvaitsevaisuuden aika, punaviheraika vai mikä? No, vastausta joudumme vielä odottamaan. Tulevat historiankirjoittajat sitten ratkaisevat. –Kommentin jätti 87.92.13.197 (keskustelu)

Jos olet itse tutustunut kyseiseen HS:n artikkeliin, niin saat kyllä konkreettisen tuntuman siitä, mikä toimittaja Tommi Heinonen on miehiään ja mikä on HS:n oma ideologinen agenda. Miksi tällainen biasoitunut julkaisu sitten kelpaa lähteeksi? –Kommentin jätti 87.92.13.197 (keskustelu)

Allekirjoittaisitko ystävällisesti kommenttisi seuraavan kerran itse. Toivoo mädännäinen sinipunavihermusta sensuroija Teakoo (keskustelu) 16. marraskuuta 2017 kello 10.26 (EET)

KauppaSuomi on mm. julkaisut "Työ ja talous" -osastossaan artikkelin, jonka mukaan juutalaisten pedagogien homolobbaus on syynä suomalaisen varhaiskasvatuksen alennustilaan. Vaikuttaa siis täysin huuhaa-julkaisulta. Päätoimittajakin on edelleen sama. --Joe K. (keskustelu) 16. marraskuuta 2017 kello 11.51 (EET)

Tuomiolauselma on julkinen asiakirja

Pyysin julkisuuslakiin perustuen eilen Espoon käräjäoikeudelta tuomiolauselman kyseisen henkilön oikeudenkäynnistä. Sain sen tänään. Kyseessä on palkittu toimittaja ja näin ollen merkittävässä asemassa yhteiskunnassamme. Mikä estää julkaisemasta tiedon tässä mediassa? Olutkori (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 14.01 (EET) "Wikipedia, vapaa tietosanakirja" On tainnut vallankumous syödä omat lapsensa. Olutkori (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 14.54 (EET)

Wikipedia ei ole siinä mielessä vapaa että jokainen saisi kirjoittaa tänne mitä haluaa.Ei, vaan yhteisö päättää mikä kelpaa. --Weird1e (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 15.01 (EET)

Jaa, kyseessä on ihan selkeä fakta, josta on viranomaisen päätös, joka on julkinen asiakirja. Mutta eihän tämä ainoa paikka ole, missä näyttää sensuuri toimivan niissä asioissa, joissa yhteisö kokee sen yhteisölle edulliseksi jostain syystä. Hyvä veli/sisko -järjestöjä on aina ollut ja tulee olemaan, muodosa tai toisessa. En ole kirjoittanut "mitä haluan", vaan sitä mikä kuuluu tämänkaltaiseen mediaan. Olutkori (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 15.26 (EET)

Itse asiassa perusteena on Wikipedian käytäntö Wikipedia:Artikkelit elävistä henkilöistä#Primäärilähteiden käyttö. Oikeuden pöytäkirjat primäärilähteinä mainitaan siellä nimenomaisesti. Se on ollut siellä jo vuosikaudet, ehkä jopa aivan alusta asti.--Urjanhai (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 15.42 (EET)

Sivuhuomauksena mainittakoon että primäärilähde on fi.Wikipedissa käsitetty täysin väärin. Primäärilähde on informaatiotutkimuksissa alkuperäismateriaali kuten "aikakauslehdet, erityistutkimukset, tutkimusraportit, konferenssijulkaisut, lait, patentit, standardit, tohtorinväitöskirjat, päivälehdet." Sekundäärilähteet ovat listoja tietyn aiheen primäärilähteistä. [3].

Käytäntö on ymmärtänyt "primäärilähteen" historiatutkimuksen ja arkeologian määritelmän mukaan, jossa se tarkoittaa lähdettä, joka todistaa jonkun henkilön tai tapahtuman olemassaolosta. --Mikko Paananen (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 16.11 (EET)

Wikipedia on määritellyt itse, mikä on sen näkökulmasta primäärilähde ja mikä ei. Wikipedia ei ole tutkimusta, ei informaatio- tai muutakaan omaa tutkimusta. Voisin antaa ja annankin ystävällisen ja hyväätarkoittavan neuvon: älä kuvittele saavasi muita haukkumalla tai vihjailevasti ikävään sävyyn muista puhumalla tukea omalle kannallesi.--Htm (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 19.59 (EET)

Kelpaako sekundäärilähteeksi?

https://keskustelu.suomi24.fi/t/14936231/toimittaja-ari-lahdenmaki-tuomittu-raiskauksesta#comment-91858221 Olutkori (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 15.22 (EET)

Ei. --MiPe ^(wikinät) 17. marraskuuta 2017 kello 15.23 (EET)

Ilmeisesti Kauppasuomi -julkaisun nettiartikkeli tai paperilehti ei myöskään sekundäärilähteeksi? Kummassakin on maininta asiasta. Miten on Olutkori (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 15.29 (EET)

Ai tämä vai? Ei tietenkään kelpaa. Sen sijaan Voima-lehti tai Vihreä lanka kelpaisi. Jos niissä ei ole mainintaa, niin rikosta ei ole tapahtunut. --Sumafi (keskustelu) 28. marraskuuta 2017 kello 20.41 (EET)

Kauppasuomi = Magneettimedia = epäluotettava lähde. --Tpe1 (keskustelu) 28. marraskuuta 2017 kello 23.02 (EET)

riittääkö hovioikeuden tuomio lähteeksi?

Niiin asiahan(kaikki tietää mikä) ei ole vielä lainvoimainen, siitähän valitettiin ja hovioikeus käsitteli asiaa 20.9.2018 ja antaa tuomion tästä noin kuukauden päästä. jos hommaa tämän hovioikeuden tuomion tuomiolauselman niin hyväksyykö wikipedia liittettäväksi hänen tietoihinsa että hän on tuomittu raiskauksesta? –Kommentin jätti 83.245.236.102 (keskustelu)

Ei. Kuten yllä on moneen kertaan todettu. Vertailukohta löytyy erään isänmaallisen muusikon artikkelista. Sielläkään ei mainita hänen saamaansa tuomiota, koska nimeä ei ole lehdissä kerrottu. –Kommentin jätti 85.76.107.31 (keskustelu)

Mutta siellä on lähteeksi mainittu tälläinen nettiaviisi kuin iltamakasiini?! kuinka luotettava tämä aviisi sitten on? –Kommentin jätti 83.245.236.102 (keskustelu)

Iltamakasiini on Helsingin pörssissä listatun mediatalo Keskisuomalaisen omistama. Sivustolla on nimetty vastaava päätoimittaja ja se kertoo sitoutuneensa vastuulliseen journalismiin. –Kommentin jätti 109.240.203.84 (keskustelu)

NO NYT ON UUTINEN!!!

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005891396.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=1&utm_source=tf-other&share=6f0d84dd4d1947515f7e70ad1eff9db3

"PALKITTU toimittaja Ari Lahdenmäki tuomittiin keskiviikkona kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen pakottamisesta seksuaaliseen tekoon. Helsingin käräjäoikeus antoi päätöksensä asiassa keskiviikkona.

Kyseessä oli jo toinen seksuaalirikostuomio samana päivänä. Aiemmin keskiviikkona Helsingin hovioikeus tuomitsi Lahdenmäen raiskauksesta"

Nyt ei liene estettä lisätä tätä asiaa artikkeliin.

Jep, samaa mieltä, tätä keskustelua sivusta seuranneena, tämä tuli mieleen ensimmäisenä kun näin hesarin uutisoinnin. Itse edustan muuten luultavasti kaikkea, mitä tämän keskustelusivun MV:tä lähteenä ehdottelevat sankarit inhoavat. Mutta Hesari julkaisi creepyfaijan nimen ==> maininta tuomioista olisi aiheellista lisätä artikkeliin. Also, fuck this guy and the horse he rode in on. apecat (keskustelu) 7. marraskuuta 2018 kello 14.53 (EET)

Nostetaanpa artikkelin laatua

Tein tänään kaksi editointia artikkeliin. Nyt artikkelissa on selkeästi kaksi osiota sekä Lahdenmäelle laitettu kaksi yhteiskunnallista roolia, niissä asioissa joista hänet tunnetaan: toimittaja ja seksuaalirikollinen.

Ennen editointia toimittajan ura ja seksuaalirikokset olivat "samassa kasassa". Nyt ne on eriytetty toisistaan.

Toimittajan ura -luvun alkuun voisi mielestäni tehdä yhden kappaleen joka alkaisi tuolla, mistä journalismista Lahdenmäki on tullut tunnetuksi. Siihen perään voisi laittaa muutaman hyvän esimerkin niistä artikkeleiesta. Sitten seuraava kappale käsittelisi tuota kirjaa. Ja kolmas kuten nyttenkin. Näin artikkelista tulisi laadukkaampi.

Yleisesti ottaen on tärkeää neutraliteetin kannalta tiedostaa, että Lahdenmäki on tunnustettu toimittaja ja yhteiskunnallisesti tunnettu tätä ennen. Tämän takia toimittajaosuus on syytä kirjoittaa kunnolla auki, eli toi mun ehdotus tossa yllä. En vaan jaksa nyt kaivaa mitään viitattavia artikkeleita. Rikokset-kohta taitaa olla nyt ihan okei, jos ei siihen tarvitse mitään täsmennyksiä.

188.238.41.94 7. marraskuuta 2018 kello 22.50 (EET)