Keskustelu:Aquincum
Tämä on keskustelusivu, jolla keskustellaan muutoksista artikkeliin Aquincum. | |
|
|
Tämä artikkeli oli esillä Wikipedian Etusivulla Valitut palat -osiossa viikolla 32/2012. |
Ajankohta | Tapahtuma | Tulos | (artikkelin versio) | |
1.4.–15.4.2009 | Ehdolla suositelluksi artikkeliksi | Hyväksytty | (ikilinkki) | |
Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. |
Arkistoitu vertaisarviointi
[muokkaa wikitekstiä]Tällaista olen melkein itsekseni värkännyt: muinainen kaupunki nykyisen Budapestin liepeillä. Käytössä on ollut pari Budapestin historiaa käsittelevää kirjaa, enkä niistä tai nettilähteistä enää saa enempää irti, joten enpä tähän omin voimin enää voi juuri muuta kuin loput linkit sinistää. Ajattelin, että hyväksi voisi yrittää.--Tanár 7. maaliskuuta 2009 kello 23.00 (EET)
- Lisäsin koordinaatit. Aika valmiilta näyttää. --Arla 9. maaliskuuta 2009 kello 15.52 (EET)
Hieno, eipä tuossa mitään suurempia pulmia ole ja mielestäni kelpaisi ihan suositelluksikin. Punaisia linkkejä voisi tietenkin vähentää. Yritän jossain vaiheessa sinistää vähän noita linkkejä. --Barosaurus Lentus 9. maaliskuuta 2009 kello 20.42 (EET)
- Kyllähän tuo päällisin puolin ainakin vaikuttaa jopa suositellulta artikkelilta. Täytyy lukaista vielä läpi. Voin myös auttaa punoittamisen vähentämisessä. Miksei muuten ensimmäinen kuva ole artikkelin alussa? Mielestäni näyttää paremmalta, kun artikkeli ei ala koko näytönlevyiselle tekstillä. --PtG 10. maaliskuuta 2009 kello 22.51 (EET)
- Joo, en ole ajatellut juurikaan noiden kuvien asettelua, kunhan lätkin niitä teksin kannalta sopiviin paikkoihin. Kuvia tästä aiheesta on Commonsissa kyllä ihan kivasti, kun se on turistikohde. Siirsin ekan kuvan ihan alkuun, toivottavasti näyttää paremmalta?--Tanár 11. maaliskuuta 2009 kello 09.27 (EET)
- Jos pilkkua viilataan, niin lähteet voisi olla monipuolisemmat.... Kannattaisin kuitenkin suositelluksi tälläisenään. --Velma 11. maaliskuuta 2009 kello 13.58 (EET)
- Voisivat olla, mutta tässä on kaikki mitä olen saanut käsiini englanniksi tai suomeksi. Unkarinkielisiä lähteitä olisi paljonkin, mutta unkarintaitoni ei riitä niiden kääntämiseen. Tällainen kirja olisi kyllä olemassa, mutta ei löydy kirjastoista: András Mocsy: Pannonia and Upper Moesia: History of the Middle Danube provinces of the Roman Empire (Boston 1974). Jos jollain sattuu olemaan se kirjahyllyssä kannattaa kaivaa nyt esille.--Tanár 11. maaliskuuta 2009 kello 21.20 (EET)
- Google teoshaussa tuo ainakin näyttää olevan. Sieltä kannattaa katsoa, vaikka koko teosta ei pystykkään lukemaan. --Barosaurus Lentus 11. maaliskuuta 2009 kello 22.06 (EET)
- Katsos vaan. Kiitoksia vinkistä!--Tanár 11. maaliskuuta 2009 kello 22.28 (EET)
- Google teoshaussa tuo ainakin näyttää olevan. Sieltä kannattaa katsoa, vaikka koko teosta ei pystykkään lukemaan. --Barosaurus Lentus 11. maaliskuuta 2009 kello 22.06 (EET)
Luin loppuun. Hieman kieli heikkenee loppua kohden. "Kaivaukset ja restaurointi" -osiossa on myös seuraavat virkkeet: "Herkuleksen huvilan raunioita kaivettiin Hajógyársaarella, kun Óbudan telakkaa uudistettiin, vuosina 1950–1956. Herkuleksen huvila löydettiin Meggyfa-kadulta ja sitä tutkittiin vuosina 1964–1967.". Herkulekseen huvilaa kaivettiin jo 50-luvulla, mutta se löydettiin 60-luvulla. Onko tässä joku erhe? Olisiko muuten siinä mitään ideaa, että lopun perintö- ja restaurointiosiot siirrettäisin alkuun muun historian kanssa. Nyt kehitys-osuus loppuu 400-luvulle ja lopusta historiasta saadaan lukea vasta aivan artikkelin lopussa. --PtG 12. maaliskuuta 2009 kello 16.42 (EET)
- Joo, se oli Hadrianuksen huvila jota kaivettiin 50-luvulla. Menee välillä Hadrianukset ja Herkulekset sekaisin. Restaurointiosiota olisi mielestäni vähän hankala siirtää heti historian jälkeen, koska siinä puhutaan tiuhaan Aquincumin eri osista (siviilikaupunki, linnoitus jne.), joiden oletetaan olevan lukijalle jo tuttuja. Mutta perintöluvun voisi kyllä siirtää, niin historia ei lopu ihan töksähtäen. Pitäisiköhän jonkun tehdä kielenhuolto tuohon loppuun ;) --Tanár 12. maaliskuuta 2009 kello 22.20 (EET)
- Totta. Ehkä siihen historiaan voisi laittaa lyhyesti, koska kaupunki löydettiin ja kaivauksia aloiteltiin, ja pidettäisiin tarkempi restaurointi siellä artikkelin lopussa. --PtG 12. maaliskuuta 2009 kello 22.39 (EET)
- Näin tein.--Tanár 12. maaliskuuta 2009 kello 22.59 (EET)
- Nyt näyttää paremmalta. :) --PtG 12. maaliskuuta 2009 kello 23.03 (EET)
- Näin tein.--Tanár 12. maaliskuuta 2009 kello 22.59 (EET)
- Totta. Ehkä siihen historiaan voisi laittaa lyhyesti, koska kaupunki löydettiin ja kaivauksia aloiteltiin, ja pidettäisiin tarkempi restaurointi siellä artikkelin lopussa. --PtG 12. maaliskuuta 2009 kello 22.39 (EET)
Google Booksissa osui käteen The Architecture of Historic Hungary By Dora Wiebenson, József Sisa, Pál Lővei. Siinä näytti olevan asiaa Aquincumin arkkitehtuurista ja kaupunkisuunnittelusta. --Tappinen 15. maaliskuuta 2009 kello 22.07 (EET)
- Artikkelissa lukee ...900-luvun jälkipuoliskolla prinssi Taksony asutti kauppiaita ja lauttamiehiä... tekikö hän tuon prinssinä ollessaan vai sitten kun hänestä tuli valtionpäämies ? Nagyfejedelem oli artikkelin en:Grand Prince of the Hungarians mukaan valtionpäämies, kävisikö suuriruhtinas käännökseksi ? --Tappinen 15. maaliskuuta 2009 kello 23.10 (EET)
- Kiitoksia tuosta Google books -vinkistä, täytyy tsekata sekin. Taksonysta sen verran, että vasta Tapani Pyhää, joka oli siis hänen pojanpoikansa, pidetään Unkari ensimmäisenä kuninkaana. Sitä ennen ei oikein voi puhua Unkarin valtiosta eikä valtionpäämiehestäkään, vaan Taksony oli jonkinlainen löyhästi yhteenliittyneiden heimojen ylin päällikkö. Prinssi on oma käännösvirheeni. Lähteessä on "reigning prince", mikä tarkoittaa samaa kuin tuo en-wikin "Grand prince". Suuriruhtinas olisi sikäli looginen käännös, että nagy tarkoittaa suurta ja sanakirja.orgin mukaan fejedelem on ruhtinas. MuttaÁrpádia kutsutaan suomeksi yleensä ruhtinaaksi, joten eiköhän Taksonyakin olisi parempi nimittää ruhtinaaksi.--Tanár 16. maaliskuuta 2009 kello 20.01 (EET)
Punaiset linkit ovat vähentyneet huimasti, kiitokset siitä kaikille. Aloin täydentään artikkelin tietoja tuon Mócsyn kirjan perusteella josta Saurus vihjaisi yllä. Vielä kun löytyisi sellainen päällikkö, joka piirtäisi tämän uudestaan ja panisi Commonsiin.--Tanár 16. maaliskuuta 2009 kello 21.08 (EET)
- Sinistinköhän väärin: artikkelissa lukee ...unkarilaisten ylimmän uskonnollisen päällikon Kurszánin linnan... mutta se uskonnollisuus ei käy mitenkään ilmi tusta lähteestä eikä muilta wikisivuilta. Olisko tämä eri Kurszán ? Google löytää lähinnä en-wikinsivun kopioita. --Tappinen 16. maaliskuuta 2009 kello 23.09 (EET)
- Kyllä samasta Kurszánista on kysymys, mutta ilmeisestikin noiden muinaisten unkarilaisten päälliköiden työnjaosta on erilaisia käsityksiä. Siinä Gerőn toimittamassa kirjassa, johon viittaan, sanotaan "Kurszán was a paramount religious chief called kende or kündü". Luotan kyllä siihen, koska kirja on historiantutkijoiden kirjoittama, ja kyseisen kohdan kirjoittaja Gábor Ágoston vaikuttaa tämän perusteella pätevältä tyypiltä.--Tanár 16. maaliskuuta 2009 kello 23.28 (EET)
- Ou, taas viisastuin. Pari jotain bloginnäköistä paikkaa mesosi siitä, että joku oli luullut, että Kurtzanin isän nimi oli Kende vaikka se oli hänen tittelinsä. Laajennatko tuota, kun sinulla on kunnon lähteitä ? Harmittaako nää tynkäalut ? QWerk sanoi jossain aiemmassa keskustelussa, että jos punaisiin tekee tynkäalkuja, niitä ei kukaan ikinä laajenna. Itse olen nykyisin pyrkinyt siihen, että jokaisessa on ainakin yksi lähde (..joka ei ole En-wiki eikä sen kopio). --Tappinen 16. maaliskuuta 2009 kello 23.33 (EET)
- Ei noi tyngät minua harmita, ainakaan silloin kun vaihtoehtona on punainen linkki. Itse vain en oikein raaski tynkiä tehdä ja siksi minulla menee helposti ikuisuus jokaisen artikkelin kanssa. Tämä Aquincumkin on itse asiassa vain sivuhaara, joka lähti syntymään siitä että aloin kirjoittaa Budapestin historiasta, päämääränä kirjoittaa suositeltu artikkeli Budapestista. Projekti valmistuu tätä vauhtia n. v. 2999. Ihan hyvä vain että joukossa on aikaansaavampaa porukkaa :) Lähteet sen sijaan olisi mielestäni hyvä olla.--Tanár 17. maaliskuuta 2009 kello 13.35 (EET)
- Ou, taas viisastuin. Pari jotain bloginnäköistä paikkaa mesosi siitä, että joku oli luullut, että Kurtzanin isän nimi oli Kende vaikka se oli hänen tittelinsä. Laajennatko tuota, kun sinulla on kunnon lähteitä ? Harmittaako nää tynkäalut ? QWerk sanoi jossain aiemmassa keskustelussa, että jos punaisiin tekee tynkäalkuja, niitä ei kukaan ikinä laajenna. Itse olen nykyisin pyrkinyt siihen, että jokaisessa on ainakin yksi lähde (..joka ei ole En-wiki eikä sen kopio). --Tappinen 16. maaliskuuta 2009 kello 23.33 (EET)
- Kyllä samasta Kurszánista on kysymys, mutta ilmeisestikin noiden muinaisten unkarilaisten päälliköiden työnjaosta on erilaisia käsityksiä. Siinä Gerőn toimittamassa kirjassa, johon viittaan, sanotaan "Kurszán was a paramount religious chief called kende or kündü". Luotan kyllä siihen, koska kirja on historiantutkijoiden kirjoittama, ja kyseisen kohdan kirjoittaja Gábor Ágoston vaikuttaa tämän perusteella pätevältä tyypiltä.--Tanár 16. maaliskuuta 2009 kello 23.28 (EET)
Nyt olen lisännyt noista Google Booksin kirjoista sen, mikä sieltä löytyi, ja punaiset linkitkin alkaa olla vähissä. Vielä yksi asia, mikä minua askarruttaa, on sanat rekonstruktio, restaurointi ja entisöinti. Mitä pitäisi käyttää raunioiden yhteydessä? Eikö rekonstruktio tarkoita sitä, että rakennus rakennetaan ikään kuin uudestaan, sellaiseksi kuin sen oletetaan olleen? Onko se "ennallistus" suomeksi? Ja tarkoittaako restaurointi sitä, että olemassaoleva rakennus kunnostetaan, mutta ei välttämättä alkuperäiseen asuun. Onko entisöinti sama asia? En oikein tiedä, mitä sanaa pitäisi käyttää silloin kun rauniot kaivetaan esiin mutta niitä ei tuunata sen kummemmin, kunhan yritetään säilyttää siinä asussa missä sattuivat olemaan.--Tanár 21. maaliskuuta 2009 kello 20.09 (EET)
- Katsotaan Wikipediasta :) Artikkeli korjausrakentaminen vahvistaa ainakin rekonstruktion merkityksen, eli se on kopion tuottamista. Entisöinti ja restaurointi tarkoittanee suurin piirtein samaa asiaa, eli niiden avulla pyritään saamaan rakennus alkuperäistä vastaavaan kuntoon. Konservointi puolestaan on toimintaa, joka pyrkii säilyttämään rakennuksen. Toisaalta esimerkiksi Museoviraston sivuilla puhutaan ihan raunioiden korjaamisesta: [1]. --PtG 21. maaliskuuta 2009 kello 21.34 (EET)
Yksi punainen linkki enää, ja sitten on mielestäni valmis ja vertaisarvioinnissa tulleet kommentit otettu huomioon mahdollisuuksien mukaan. Kannattaisiko sittenkin yrittää suositelluksi? Ajattelin ensin, että hyväksi lähinnä lähdepohjan kapeuden takia, mutta nyt on tullut pari lähdettä lisää.--Tanár 29. maaliskuuta 2009 kello 11.31 (EEST)
- Musta tuntuu, että oot nyt hieman liian perfektionistinen :) SS-äänestykseen vaan. --PtG 29. maaliskuuta 2009 kello 12.41 (EEST)