Keskustelu:Annikki Suviranta
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Merkittävä?
[muokkaa wikitekstiä]Poistoehdotus: Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö ja kodin taloustieteen dosentti. --85.76.44.28 1. helmikuuta 2015 kello 16.28 (EET)
- Mielellään kommentoit käyttäjänimelläsi etkä verkkotunnuksen suojissa, kiitos. Suomen kansallisbiografia: "Annikki Suviranta oli ensimmäinen nainen, joka nimitettiin osastopäällikkötasoiseen virkaan ministeriössä. Johtaessaan sosiaali- ja terveysministeriön tutkimusosastoa hän oli ideoimassa sosiaalipolitiikan keskeisiä kysymyksiä käsitteleviä tutkimushankkeita. Hän kehitti sosiaalimenojen tilastointia, ja hänen johtamansa tutkimushankkeet palvelivat päätöksentekijöitä lainsäädäntötyössä. Varsinkin palkattoman kotityön arvoa koskeva tutkimus on herättänyt laajaa kansainvälistä huomiota." Tasa-arvoasiain neuvoyttelukunta 2008 (http://www.tane.fi/fi/ajankohtaista/sisalto_tilaisuudet/view/7652): "Valtion virkamiesjohtoon nimitettiin ensimmäinen nainen vasta puoli vuosisataa sitten, kun Tyyne Leivo-Larssonista tuli Suomen Oslon suurlähettiläs 1. syyskuuta 1958. Tänä vuonna on myös kulunut 40 vuotta ensimmäisen naisen noususta ministeriön osastopäälliköksi: valtiotieteen tohtori Annikki Suviranta nimitettiin sosiaaliministeriön tutkimusosaston osastopäälliköksi vuonna 1968." Fennica (https://fennica.linneanet.fi/vwebv/search?searchType=7&searchId=595&maxResultsPerPage=10&recCount=10&recPointer=0&resultPointer=1&): 14 julkaisua. Turun Sanomat 2008 (http://www.ts.fi/viihde/1074303942/Vallan+ytimeen+erivapaudella+sukupuolestaan): "Ministeriöiden kansliapäälliköistä naisia on kolme kahdestatoista. 68:n osastopäällikön tai alivaltiosihteerin joukkoon mahtuu 16 naista." Tilastokeskuksen tutkimuksia 252, 2010, s. 172: "Kun sosiaalitutkimuslaitosta ei ollut Suomeen 1960-luvulla komitean esityksestä huolimatta perustettu, muodostettiin sosiaaliministeriöön vuonna 1968 sosiaalipoliittinen tutkimusosasto, jonka osastopäälliköksi nimitettiin Annikki Suviranta." ... Eiköhän tuossa ole ansioita tulla noteeratuksi wikipediassa. --SeppVei (keskustelu) 1. helmikuuta 2015 kello 17.50 (EET)
- En ota vielä kantaa, mutta mikä siinä oli se merkittävyysperuste? Että oli ensimmäinen nainen ministeriön osastopäällikkönä? Mitä ne muut ansiot ovat? Tyyne Leivo-Larsson ei kai kuulu tähän keskusteluun. --Eb2t (keskustelu) 1. helmikuuta 2015 kello 18.04 (EET)
- Alansa edelläkävijä virkanaisena, mainitun uuden perustetun osaston ensimmäinen päällikkö sekä kansainvälisesti tunnettu tutkija ja tutkimustyön johtaja, jonka työn tuloksia hyödynnettiin alan kehittämisessä ja päätöksentekijöiden piirissä - sitähän yhäkin erityisesti kaivataan. Fennicassa listatun 14 julkaisun lisäksi hän tuotti alaltaan muita julkaisuja. Dosenttina hänet voi lukea myös alansa korkeimman opetuksen antajiin. Leivo-Larsson on tuossa lainauksessa, koska en halunnut pätkäistä virkettä keskeltä poikki, ei siinä sen kummempaa yhteyttä Suvirannan asioihin ja ansioihin ole. --SeppVei (keskustelu) 1. helmikuuta 2015 kello 19.44 (EET)
- En jaksa pitää ensimmäisyyttä naisena enkä osastopäällikkönä tärkeänä. Dosentit eivät ole merkittäviä, sen sijaan professorit ovat. Jos dosentit olisivat, täällä olisi tungosta. Jokainen tutkija kirjoittaa artikkeleita, ei se vielä tee merkittäväksi, vai onko tilanne muuttunut? Ainoa mikä saattaa tehdä merkittäväksi on artikkelijulkaisua laajempi "Perheenemännän ansiotyön kannattavuus ja motivointi", jonka on julkaissut WSOY, mutta sitä et ole jostain syystä ottanut esille. Muutenhan tässä henkilössä ei olisi tietosanakirjamerkittävyyttä. --Eb2t (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 10.17 (EET)
- Niinpä tosiaan, no lisäsin sen ja väitöskirjan, joka oli suomenkielinen ja ministeriön julkaisu.--SeppVei (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 10.33 (EET)
- Lisäsit siihen lähteettömän päätelmän. Ei semmoisia. --Eb2t (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 10.39 (EET)
- En kiellä, poistin päätelmät. --SeppVei (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 10.47 (EET)
- Nyt on minun mielestä merkittävä. --Eb2t (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 10.55 (EET)
- En kiellä, poistin päätelmät. --SeppVei (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 10.47 (EET)
- Lisäsit siihen lähteettömän päätelmän. Ei semmoisia. --Eb2t (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 10.39 (EET)
- Niinpä tosiaan, no lisäsin sen ja väitöskirjan, joka oli suomenkielinen ja ministeriön julkaisu.--SeppVei (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 10.33 (EET)
- En jaksa pitää ensimmäisyyttä naisena enkä osastopäällikkönä tärkeänä. Dosentit eivät ole merkittäviä, sen sijaan professorit ovat. Jos dosentit olisivat, täällä olisi tungosta. Jokainen tutkija kirjoittaa artikkeleita, ei se vielä tee merkittäväksi, vai onko tilanne muuttunut? Ainoa mikä saattaa tehdä merkittäväksi on artikkelijulkaisua laajempi "Perheenemännän ansiotyön kannattavuus ja motivointi", jonka on julkaissut WSOY, mutta sitä et ole jostain syystä ottanut esille. Muutenhan tässä henkilössä ei olisi tietosanakirjamerkittävyyttä. --Eb2t (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 10.17 (EET)
- Jos on saanut artikkelin Kansallisbiografiaan, on itsestään selvästi riittävän merkittävä Wikipediaan. Tämän voisi hyvin kirjata suuntaviivoihin. -Ochs (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 00.24 (EET)
- Wikipediassa on itsenäinen päätäntävalta. --Eb2t (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 10.17 (EET)
- Samaa mieltä, tuon voisi hyvin kirjata suuntaviivoihin. Suuntaviivathan eivät estä poistoäänestyksen aloittamista, jos joku on merkittävyydestä eri mieltä. ¬Antilope 2. helmikuuta 2015 kello 17.04 (EET)
- Aihe vaikuttaa merkittävältä. Käsitelty riippumattomissa lähteissä itsenäisenä aiheena. Gopase+f (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 14.44 (EET)
- Kohta saa kirjoittaa spämminä että näillä suurilla virkamiehillä on pirusti valtaa. --Höyhens (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 05.03 (EET)