Keskustelu:Angiografia

Tänne voisi joku asiasta tietävä lisätä tietoa nykyisin paljon käytetystä kollageenipaikkausmenetelmästä (Angio-Seal).Kommentin jätti 217.140.232.71 (keskustelu – muokkaukset)

Tuohon voisi korjata myös sen että angiografian jälkeen (varsinkin jos on reidestä menty sisään) ei todellakaan pääse samana päivänä kotiin, tämä perustuu useampaan omakohtaiseen kokemukseen sekä oman että läheisen tutkimuksen parusteella.Kommentin jätti 84.249.214.230 (keskustelu – muokkaukset) _{--Nro92 4. huhtikuuta 2010 kello 22.47 (EEST)}

Todellakin pääsee samana päivänä kotiin, jos verisuoni sulkeutuu nätisti. Ja haulipussien painot ovat faktoina esitetty, vaikka vaihtelevat, samoin painamisajat jne jne jne. Eli tyypilliseen wikitapaan ei lähteitä, ei varmistettu tietoja jne. Ja väki luottaa sitten tähän. --Kommentin jätti 88.112.210.240 (keskustelu)

Artikkelin kuva, tietokonetomografia-angiografia tutkimus ei ole angiografiatutkimus vaan tietokonetomografiatutkimus. Angiografiassa varjoaineta ruiskutetaan suoraan valtimoon puudutuksessa ja tutkimus kuvataan läpivalaisulaitteella. Kuvan tutkimuksessa varjoaine on annettu laskimoon ja tutkimus on kuvattu TT (CT) laitteella. Ruiskutuksen jälkeen TT-angiografioissa varjoaine siirtyy laskimoista sydämeen ja normaalia reittiä valtimoihin.--R.Jussi 7. kesäkuuta 2011 kello 09.58 (EEST)

Artikkeli kaipaisi muutenkin huomiota, ei pelkästään Jälkihoito kappaleeseen. Ei ole mitenkään tavatonta että angiografia tehdään potilaalle, jolla on todettu jodiallergia. Aikaisemmat jodivarjoaineet ovat olleet suuri osmolaalisia ja siksi aiheuttaneet varjoainereaktioita, joita esim. iso-osmolaalisilla (sama osmolaalisuus kuin verellä) ei välttämättä esiinny. Lisäksi joskus vaan on pakko kuvata, jos tutkimuksessa saatava informaatio on esimerki niin tärkeä että saattaa pelastaa potilaan hengen.--R.Jussi 7. kesäkuuta 2011 kello 10.37 (EEST)