Keskustelu:Anatis

Merkittävyys

Ei vaikuta saaneen huomattavaa julkisuutta mediassa, ja yhdistys on vasta muutaman vuoden ikäinen. Artikkelista ei myöskään käy muuten ilmi mikä tästä tekee tietosanakirjamerkittävän. --Msaynevirta (k · m) 28. tammikuuta 2017 kello 03.31 (EET)

Onko esim. Turun Yliopiston Kemistit TYK ry saanut julkisuutta mediassa? Tai moni muukaan yhdistys? Anatis on mainittu ainakin Hesarin, Hufvudstadsbladetin, Aamulehden, Satakunnan kansan, Lapin kansan ja Pohjolan Sanomien välissä ja ottanut kantaa koulutuspoliittisiin kysymyksiin paperilehtien välissä. Mielestäni yhdistys on tärkeä opiskelijajärjestö tietosanakirjaan ja puolustan sen lisäämistä. Symbioosi (keskustelu) 28. tammikuuta 2017 kello 08.39 (EET)

Nuo kyseiset lehtileikkeet eivät kyllä hirveästi merkittävyyttä tue, kun niiden sisältöön ei pääse tutustumaan, eikä niistä käy edes ilmi, missä ne on julkaistu. Järjestön ohimennen mainitseva haastattelu ei ole kovin vahvasti merkittävyyttä tukevaa julkisuutta. TYK ry:n tilannetta ie voi myöskään verrata oikein millään tapaa tähän artikkeliin, järjestö on perustettu vuonna 1935, ollen Tutun yliopiston vanhin ainejärjestö. TYK on jo ikänsä puolesta tietosanakirjamerkittävä. --Msaynevirta (k · m) 28. tammikuuta 2017 kello 11.44 (EET)

Ikä sinänsä ei tee aihetta merkittäväksi. Ihmisiäkin on paljon vanhoja ja myös aikaa sitten kuolleita mutta eivät ole merkittäviä, puhumattakaan tosiaan erilaisista, järjestöistä yrityksistä ja muista yhteisöistä, joita on poistettu vanhojakin. Kukaan ei vain ole sattunut kyseenalaistamaan mainittua kemistiyhdistystä. Muutenkin artikkelien säilyminen on sattumanvaraista eli keitä sattuu paikalle kun merkittävyyttä arvioidaan. --Abc10 (keskustelu) 28. tammikuuta 2017 kello 12.06 (EET)

Se onkin huono juttu, koska äänestystulos perustuu sattumanvaraisuuteen. Lisäisikö merkittävyyttä se, että yksi yhdistyksen palkinnoista löytyy kirjattuna Helsingin yliopiston verkkosivuilta? -- Symbioosi (keskustelu) 28. tammikuuta 2017 kello 13.36 (EET)

Tämä ei ole varsinainen äänestys vaan keskustelu. Äänestykseen mennään ellei keskustelu saavuta yksimielisyyttä. Palkinto ei näköjään ole yhdistyksen saama vaan sen myöntämä. Palkintoja voi jaella kuka vain eikä se vielä tee merkittäväksi. --Abc10 (keskustelu) 28. tammikuuta 2017 kello 14.16 (EET)

Tiedän toki, ettei tämä ole äänestys, kommenttini äänestystuloksesta oli yleistä päivittelyä siitä, mitä kerroit, Abc10. Ja kysymys merkittävyyden lisäämisestä oli osoitettu Msaynevirralle. Ja kyllä, palkinto on yhdistyksen myöntämä, mutta koska tässä haettiin yhdistyksen tunnettuutta ja perusteita olemassaololle tietosanakirjassa, tarjosin jälleen yhden perusteen asian puolustamiseksi. Jos yhdistystä ei nähdä tietosanakirjaan sopivana ikänsä puolesta, niin onko Wikipedia-yhteisö ottanut kantaa siihen, että minkä ikäinen sen pitää olla, että sen saa laittaa tänne? Kun Msaynevirta vetoaa yhdistyksen nuoreen ikään. -- Symbioosi (keskustelu) 28. tammikuuta 2017 kello 15.04 (EET)

Ei ole mitään ikää vaan vain merkittävyys lähteiden perusteella. Poistin linkkisi tekijänoikeusrikkomukseen. Voit referoida artikkelia, mikäli siinä kerrotaan yhdistyksestä eikä ole pelkkä maininta. --Abc10 (keskustelu) 28. tammikuuta 2017 kello 18.37 (EET)

Valokuva pöydästä, jonka päällä makaa lehti ei vielä tänä päivänä mene tekijänoikeusrikkomuksen puolelle ;) Artikkelissahan kerrotaan yhdistyksestä ja sen periaatteista. -- Symbioosi (keskustelu) 28. tammikuuta 2017 kello 19.29 (EET)

Wikipediassa ei linkitetä tekijänoikeusrikkomuksiin. --Abc10 (keskustelu) 28. tammikuuta 2017 kello 20.54 (EET)

Kyseessä ei ole tekijänoikeusrikkomus, vaikka sinusta siltä tuntuu. Todenna väitteesi jollain, ennen kuin menet muokkaamaan linkkejäni. - Symbioosi (keskustelu) 28. tammikuuta 2017 kello 21.12 (EET)

Poistin ylempää pari linkkiä johonkin kopioihin. Tekijänoikeuslaki on varmaan oikea osoite jossa voi tutustua rikkomusasioihin. --Takka Jurvonen (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 08.46 (EET)

Kyse oli nuoren merkityksettömyydestä - ei vanhan merkityksellisyydestä. --Aulis Eskola (keskustelu) 1. helmikuuta 2017 kello 22.55 (EET)

Sanoisin että pois vaan. – ComradeUranium (keskustelu) 28. tammikuuta 2017 kello 16.49 (EET)

Perustelut? -- Symbioosi (keskustelu) 28. tammikuuta 2017 kello 16.51 (EET)

Merkittävyys pitää perustella, ei sitä, että artikkeli ei ole merkittävä. --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 30. tammikuuta 2017 kello 19.31 (EET)

Mielestäni deletionistinkin olisi hyvien toimintatapojen mukaisesti perusteltava näkemyksensä. Eihän Wikipediassa voi mennä ympäriinsä ja poistella artikkeleita ilman perusteluja. Symbioosi (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 09.52 (EET)

Jos täällä voisi poistella artikkeleita ilman perusteluja, tämäkin artikkeli olisi jo poistettu merkittävyyden kyseenalaistamisen sijaan. Merkittävyyskäytönnön mukaan aihetta tulee olla käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä. Tässä tapauksessa yhdeksästä lähteestä kaksi on yhdistyksen kotisivulta, eli ne eivät ole aiheesta riippumattomia lähteitä. Kaksi lähdettä on mielipidekirjoituksia, jotka eivät ole luotettavia lähteitä. Yksi lähteenä käytetty HBL:n artikkeli on maksumuurin takana ja Yle Areenan klippi ei ole enää katsottavissa, joten niillä on hankala perustella artikkelin merkittävyyttä. Helsingin yliopiston muuten pätevä lähde on siinä mielessä huono, että mikä tahansa yhdistys saisi palkinnon myöntämällä nimensä tuonne. Jäljelle jäävien lähteiden (tuo ja tuo) perusteella on näe, että aihetta olisi käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä. --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 31. tammikuuta 2017 kello 17.49 (EET)

Hbl on sanomalehtenä luotettava lähde riippumatta siitä pääseekö vai ei sitä lukemaan netissä. Että joku luotettava lähde ei ole netissä, ei ole minkäänlainen peruste merkittävyyskeskustelussa. Toinen riippumaton lähde on studentum joka on usean luotettavan riippumattoman sanomalehden yhteinen liite. Kumpikin uutinen käsitteli käytännössä kokonaisuudessaan yhdistystä henkilöhaastattelun kautta. On siis kaksi luotettavaa riippumatonta lähdettä, joissa aihetta on käsitelty laajasti. Kotisivua voi käyttää luotettavien riippumattomien lähteiden jälkeen tietojen täydentämiseen. Kysymys siis ei ole siitä, että luotettavia, riippumattomia, aihetta laajasti käsitteleviä lähteitä ei olisi. Korkeintaan voidaan keskustella siitä, onko niitä tarpeeksi.--Urjanhai (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 20.24 (EET)

Uusi yhdistys, josta ei löydy netistä oikeastaan mitään tietoa. Jäsenmäärästä ei mitään tietoa. Joitakin lehtimainintoja näyttää olevan, mutta en näe merkittävyyttä tässä vaiheessa. Jos yhdistys lopettaa toimintansa ensi vuonna, niin jälkipolville ei jää mitään kerrottavaa. Tämä ei liity merkittävyyteen, mutta tuollaisten palkintojen ja etenkin negatiivisten palkintojen jakaminen esim. Hesarin mielipidepalstan juttujen perusteella ei anna kovin ammattimaista kuvaa toiminnasta. -kyykaarme (keskustelu) 30. tammikuuta 2017 kello 13.06 (EET)

Selkeästi puolueellinen ja hieman kotisivumainen epämerkittävä artikkeli. --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 30. tammikuuta 2017 kello 19.30 (EET)

Milloin yhdistys on mielestänne merkittävä? Mikä on se lehtiartikkelien määrä, jolloin se voidaan hyväksyä? 80.221.57.106 31. tammikuuta 2017 kello 07.43 (EET)

Pois, Ei ole tehnyt mitään merkittävää josta olisi media uutisoinut. Joku ma. yliopistolehtorille annettu palkinto, joka on sekin epämerkittävä, ei nosta merkittävyyttä. --Takka Jurvonen (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 08.44 (EET)

"pois yleisöosastokirjoitukset lähteinä ja kirjoittajatkin ilmeisesti jotain opiskelijoita tai vastaavia" <--- Mitä ihmettä!? Eikö kirjoittajina saa olla opiskelijoita tai vastaavia? Pitääkö olla maisteri vai mihin haluaisit vetää rajan? Mitä sellaista tuo opiskelijuus, että ei saisi kirjoittaa Wikipediaan? Ja yleisönosastokirjoitukset ovat hyvinkin merkittävässä asemassa lähteinä, sillä tässä haetaan yhdistyksen medianäkyvyyttä. "Pienetkin yhdistykset voivat olla merkittäviä saamansa julkisuuden kautta." 80.221.57.106 31. tammikuuta 2017 kello 09.30 (EET)

Nuo kaksi Hesarissa julkaistua mielipidekirjoitusta eivät liity Anatikseen muuten kuin siten, että yhdistys on antanut niiden kirjoittajille "palkinnot". Ne eivät liity yhdistyksen medianäkyvyyteen mitenkään. -kyykaarme (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 12.14 (EET)

Kyseisiä mielipidekirjoituksia ei voi käyttää merkittävyysperusteina lisäämään aiheen (yhdistys) merkittävyyttä, mutta artikkelin nykymuodossa ne lisäävät tietoa aiheesta. Siksi viitteitä ei kannata poistaa, jos teksti säilytetään. Tosin tietysti jos koko artikkeli poistuu, niin tuokin osuus poistuu sen mukana, ja mahdollista on sekin, että vaikka artikkeli säilytettäisiin, niin tuo osuus poistettaisiin. Jotkut opiskelijajärjestöjen myöntämät palkinnot, kuten Tiiliskivi-palkinto ja Koskenkorva-palkinto ovat saaneet julkisuutta, mutta ei ole tiedossa, onko tämä.--Urjanhai (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 20.42 (EET)

Kuten varmaan ymmärrät kysymys oli mielipidekirjoitusten kirjoittajista. Wikipedian kirjoittajien taustoja ei kysellä. Kirjoitusten pitää olla toimitettujen lehtien (tai vastaavien) toimittajien kirjoittamia juttuja joissa kerrotaan artikkelin aiheesta. --Takka Jurvonen (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 16.47 (EET)

Niin, siis milloin yhdistys on tarpeeksi merkityksellinen Wikipediaan? Antakaa se artikkelimäärä, jonka katsotte olevan tarpeeksi. Mielestäni artikkeli on tarpeellinen, sillä yhdistys on yhteiskunnallisesti merkittävä ja on saanut palstatilaa jo useammassa julkaisussa, vaikka onkin nuori yhdistys (näin näkyviä, sivun tai aukeaman kokoisia juttuja Anatiksen henkilöistä isoissa lehdissä). Nykyäänhän yhdistyksistä ei tehdä sinänsä mitään juttuja, vaan media tekee henkilöhaastatteluja ja -juttuja, joihin verhoaa kiinnostavien yhdistysten juttuja. Symbioosi (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 09.39 (EET)

Jaahas, deletionistit taas vauhdissa. Säilytetään. 130.232.38.22 31. tammikuuta 2017 kello 09.57 (EET)

"Ei löyty mitään tietoa" vaikka ens. lausessa on kolme riippumatonta lähdettä. Yhdistystä koskevat kohdat ao. lähteistä voisi siteerata joko viitteiden perään tai tähän keskusteluun, niin ei tarvitsisi jossitella. Se, että joku lähde ei satu olemaan netissä, ei tee lähteestä kelvotonta.--Urjanhai (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 12.48 (EET)

Tuossahan on kaksi laajaa artikkelia riipumattomissa, laadukkaissa, laajalevikkisissä julkaisuissa, jotka käytännössä uutisoivat tästä yhdistyksestä, so. yhdistys on laajan uutisartikkelin pääaihe valtakunnallisessa mediassa. Silloin väite "yksittäisisträ maininnoista" on epätosi. Kyllä tässä mielestäni "aihetta on käsitelty laajasti luotettavissa lähteissä". Lisäksi ihmisryhmä, jota yhdistys edustaa, on laajahko, eikä ole näyttöä, että yhdistys olisi joku marginaalinen puliveivariporukka, joka vain haluaisi ajaa jotain omaa asiaansa ko. laajan ihmisryhmän nimissä. Ja tätä edustavuutta juuri tukee esiinpääsy laadukkaassa, riippumattomassa, valtakunnallisessa mediassa.--Urjanhai (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 12.56 (EET)

HBL:n juttu: sihteerin haastattelu. Toinen HBL-linkki on yhdistyksen sihteerin mielipidekirjoitus. Tarkoitatko toisella laajalla artikkelilla yhdistyksen puheenjohtajan haastattelua Studentum-liitteessä? -kyykaarme (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 13.45 (EET)

No nehän ne olivat. Tyypillinen tapa tehdä yhdistyksestä juttu näyttää olevan henkilöhaastattelu. Kummankin artikkelin pääsisältö kuitenkin oli selkeästi kertoa yhdistyksestä. --Urjanhai (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 15.28 (EET)

Yleisönosastokirjoitus ei ole artikkeli vaan se on yleisönosastokirjoitus eikä lisää opiskelijayhdistyksen merkittävyyttä. Toinen juttu kertoo yhdistyksen puheenjohtajasta, tosin en pääse sitä lukemaan mutta ilmeisesti siinä ei kerrota yhdistyksestä vaan opiskelusta muulla kuin yo-pohjalla, ainakin otsikon mukaan. Palkinnoilla pyritään yleensä tietenkin saamaan julkisuutta mutta jos jakaja ei ole merkittävä, ei palkinnotkaan ole. Asia toimii päinvastoin. Ei tästä siis ole kerrottu yhdistyksestä laajasti. --Takka Jurvonen (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 16.47 (EET

Takka Jurvonen, pääset lukemaan Studentumin liitteen netissä. Artikkelin verkkoversion linkki löytyy lähteistä. Symbioosi (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 17.01 (EET)

Kumpikin artikkeli käsitteli kokonaisuudessaan yhdistystä henkilöhaastattelun kautta. Siksi ne ovat luotettavia riippumattomia lähteitä, jotka käsittelevät aihetta laajasti.--Urjanhai (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 20.26 (EET)

Jos tätä artikkelia ei voida Wikipediassa pitää, niin täältä saa potkia aika paljon tavaraa pois, aivan ensimmäiseksi ainakin tuo alussa mainittu TYK ry. Ihmettelen tätä vastalauseiden myrskyä vaikka lähteet ovat saatavilla ja vieläpä kunnon lehdissä. Sera (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 17.07 (EET)

WP:OTHERSTUFFEXISTS on aina ollut heikko argumentti merkittävyyskeskusteluissa. Voidaan toki potkia pois muitakin neverheard yhdistyksiä. jni (k) 31. tammikuuta 2017 kello 17.26 (EET)

Mutta ei käy kieltäminen, etteikö olisi varsin validi perustelu. 130.232.38.88 31. tammikuuta 2017 kello 17.34 (EET)

Pois, epämerkittävä opiskelijayhdistys. Monista vastaavista löytyy lehtien täytejuttuja mutta sen kaltainen vähäinen ja ajallisesti lyhytkestoinen julkisuus ei riitä wikimerkittävyyteen. jni (k) 31. tammikuuta 2017 kello 17.26 (EET)

Mikä riittää? Mikä on se merkittävyys, joka kelpaa? 130.232.38.88 31. tammikuuta 2017 kello 17.33 (EET)

Sanoisin, että tämä yhdistys edustaa suurehkoa ja merkittävää opiskelijaryhmää. Siksi aihe on kiinnostava ja tärkeä.--Urjanhai (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 20.29 (EET)

Luin tuon Studentumin koulutusliitteen haastattelun ja se ei kyllä merkittävyyden takeena hirveästi vakuuta. Juttu on yhden henkilön haastattelu ja käsittelee pääasiassa aivan muita asioita, kuin Anatis Ry:tä. Järjestö mainittiin koko jutussa huimat kaksi kertaa. Artikkelin nykytilassa olen edelleen poiston kannalla, palataan asiaan, jos tämä saa huomattavaa julkisuutta jossain. --Msaynevirta (k · m) 31. tammikuuta 2017 kello 20.53 (EET)

Koko artikkelin johdantohan käsittelee yhdistystä, ja yhdistys on syy, että henkilöä haastatellaan, ja henkilöhaastattelun kautta tuodaan esiin yhdistyksen edustaman opiskelijajoukon asioita. --Urjanhai (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 21.00 (EET)

Jep, juuri miten Urjanhai ilmaisi. 130.232.38.88 31. tammikuuta 2017 kello 21.05 (EET)

Onko artikkelin säilyttämisestä nyt menossa äänestys jossain? Aikaraja meni umpeen tänään aamuyöllä. Artikkeli on hyvä ja se kuuluisi säilyttää; ei siinä näytä olevan mitään perustavanlaatuista, että miksi ei säilytettäisi. Lähteet kunnossa ja riippumattomia lehtiä tehnyt yhdistyksestä ja sen keskeisistä teemoista juttuja henkilöhaastattelujen kautta. Joillekin tämäkään ei näyttäisi kelpaavan, mutta toisaalta parille tälläkin sivulla kirjoitelleelle ei kelpaa yleensä yhtään mikään. Sera (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 21.13 (EET)

Merkittävyyteen ei vaikuta mitenkään artikkelin laatu. Poistoäänestystä ei ole aloitettu, mutta sellainen lienee parasta aloittaa, koska merkittävyydestä ei päästy yksimielisyyteen ja artikkelin poistoakin kannatettiin. --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 31. tammikuuta 2017 kello 21.19 (EET)

Aikarajalla ei ole niin väliä, se on vain minimiaika jonka keskustelu kestää, mutta se voi kestää (paljon) kauemminkin, tai sitten voidaan aloittaa äänestys, joka näkyy artikkelissa sitten kun se on aloitettu. Aikarajan umpeutumisen vuoksi artikkeli näkyy pikapoisto-luokassa, mutta se ei tarkoita että artikkelia välttämättä poistettaisiin. Ja jos artikkeli poistettaisiinkin, niin se ei tarkoita etteikö sen kohteesta voisi kirjoittaa artikkelia uudelleen, etenkin jos se saisi enemmän julkisuutta. Mutta jos artikkeli äänestetään pois, niin sen saaminen takaisin on paljon vaikeampaa, koska siitä periaatteessa pitää äänestää uudelleen. Ja esimerkiksi sinä Sera et ole äänioikeutettu, koska sinulla on liian vähän muokkauksia. Lopuksi vielä, ei kannata kommentoida kommentoijia, vaan perustella omia kantojaan. -kyykaarme (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 21.29 (EET)

Noilla perusteilla kannattaisin ennemmin mahdollista poistoa merkittävyyskeskustelulla kuin äänestyksellä, jos poistoon päädyttäisiin (mutta se vaatisi kai selkeähköä konsensusta). Joskus historian hämärissä on säilytetty joitain tilapäisiä yhden asian lobbausyhdistyksiä, jotka oikeastaan saisi äänestyttää uudestaankin (osasta taidettiin äänestääkiin uudestaan). Tämä on kuitenkin suurehkoa ja stabiilia opiskelijaryhmää edustava yhdistys ja sellaisena mielestäni aiheena merkittävä ja saattaa tulevaisuudessa saada enemmämmän julkisuutta jos tähänsastista julkisuutta ei katsota riittäväksi. Saa toki äänestääkin, mutta silloin on tosiaan voimassa se sääntö, että poistoäänestyksessä äänioikeutettuja ovat tunnuksen luoneet käyttäjät, joilla äänestyksen alkaessa on oliko se nyt noin sata artikkelimuokkausta. --Urjanhai (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 21.45 (EET)

Juu, sata muokkausta on tosiaan se äänestykseen riittävä raja ja pitää olla enemmän kuin yhden artikkelin pilkun paikan vaihtoa. Oon iällisesti todella vanha parta, mutta muokkausten vähyyden vuoksi en pääse äänestykseen. Toivottavasti artikkeli säilyy silti. Hyvää keskustelua puolesta ja vastaan. Sera (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 21.56 (EET)

Muistaakseni ennustuksilla ei ole vaikutusta artikkelien säilymiseen vaan aiheen nykymerkittävyydellä, joka tässä vaiheessa on tosiaan vähäisten lähteiden perusteellakatsottuna epämerkittävä. --Takka Jurvonen (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 21.59 (EET)

Sehän varmaan olisi se, mistä äänestettäisiin jos äänestettäisiin, so. ovatko ne nyt niin vähäisiä vai ei. (Huomaa siis, että käytin mahd. tulevaa merkitystä perusteena poistolle merkittävyyskeskustelulla.) Yleensä se kai menee niin, että lähteet ovat sen mielestä vähäisiä, jos ei pidä aihetta merkittävänä, ja lähteet ovat sen mielestä riittäviä, jos pitää aihetta merkittävänä.--Urjanhai (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 22.12 (EET)

Korjaanpa hieman: lähteiden perusteella katsottuna merkittävä. Ja ennustiko joku? Sera (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 22.05 (EET)

En ymmärrä merkittävyyden perustelua sillä, että yhdistys edustaa jotakin oletettua suurta ryhmää. Jäsenistä ei ole mitään tietoa, yhden haastattelun on antanut valtamedialle ja toisen opiskelijoille suunnatulle neljän lehden välissä julkaistulle liitteelle. Mielestäni se ei riitä merkittävyyteen. -kyykaarme (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 22.09 (EET)

Ei se ole mikään "oletettu" vaan olemassaoleva, suurehko ja tarkasti määritelty. Tämä on yksi argumentti merkittävyyden puolesta. Että jäsenmäärä ei käy ilmi, on yksi argumentti mahdollisen ei-merkittävyyden puolesta. Mitään "valtamediaa" ei ole kuin Trumpin jargonissa, on vain luotettavia ja riippumattomiaja ei-luotettavia ja ei-riippumattomia lähteitä, Hbl ja maakuntien ykköslehdet ovat luotettavia ja riippumattomia lähteitä. Näitä argumentteja sitten punnitaan.--Urjanhai (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 22.25 (EET)

Mitkä kumman maakuntien ykköslehdet? Se ei ole lehtien toimituksellista aineistoa vaan Studentumin oma paketti joka (maksusta) on laitettu muutaman lehden väliin. Et kai yritä johtaa harhaan, Urjanhai? --Takka Jurvonen (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 22.38 (EET)

Jaa eikö se ollutkaan lehtien omaa toimituksellista aineistoa. Mutta edelleen: miten Studentum (mikä se sitten onkaan) olisi jotenkin epäluotettava tai "riippuvainen" ko. yhdistyksestä? Et kai yritä johtaa harhaan Takka Jurvonen? --Urjanhai (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 22.43 (EET)

Näköjään kaupallinen toimija. ([1]) Mutta mitä se hyötyisi köyhän, pienen yhdistyksen epätasapuolisesta puffaamisesta? --Urjanhai (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 22.53 (EET)

Julkaisu koostuu näköjään oppilaitosten ilmoituksista ja toimituksellisesta sisällöstä. Mikä tekisi ko. toimituksellisesta sisällöstä epäluotettavaa ja ei-riippumatonta?--Urjanhai (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 22.56 (EET)

Piti kirjoittamani valtakunnallinen media. Oletetulla ryhmällä tarkoitan sitä, että jos perustetaan yhdistys joka on tarkoitettu tietyn ryhmän henkilöille, niin ei pelkästään tuon ryhmän koolla voi sanoa yhdistyksestä mitään. No toiseen suuntaan se voisikin toimia, eli erittäin pienen kohderyhmän yhdistyksen olisi vielä vaikeampi osoittaa merkittävyyttään. Olen lukenut artikkeliin lisätyt lähteet ja tsekannut mikä Studentum on ja sen takia sanoin, että tästä on vain yksi haastattelu valtakunnallisessa mediassa ja yksi opiskelijoille suunnattu liite, olisi pitänyt mainita että kyseessä ei ole lehden oma liite. Ei liite ole epäluotettava, mutta ei se kaksinaan yhden lehtihaastattelun kanssa mielestäni riitä. -kyykaarme (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 23.11 (EET)

Tuohan on juuri se kriittisin pointti, so. yksin kohderyhmän koko ei vielä varmasti kerro, onko yhdistys ottanut tulta tai tuleeko se ottamaan. Eli jää arvioitavaksi (ja jos lisätietoa löytyy, niin se on tervetullutta). Mutta aiheena ja näkökulmana (irl, ottamatta kantaa toteutuneen toiminnan laajuuteen ja merkittävyyteen) kiinnostava.--Urjanhai (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 23.59 (EET)

Osoitteenpaljastus merkittävyyskeskustelun osallistujista?

Onpa jännä että nämä kaksi Symbian-käyttäjää Symbioosi ja Sera putkahtivat molemmat juuri tälle sivulle yhtä aikaa lähes 4 ja 10 vuoden taukojen jälkeen. Sitten tänne tulee IP:eitä komppaamaan näitä kahta. WP:COI ja WP:CANVAS menossa, tai voivathan nämä kaksi olla sama henkilökin. Ja vielä joku tunnetun käyttäjän Jukka Tarvonen nimenväännöskin Takka Jurvonen tänne löysi. Osoitteenpaljastuspyyntö tehtäväksi ehkäpä? jni (k) 31. tammikuuta 2017 kello 22.46 (EET)

No ainakaan Takka Jurvonen ei lobbaa aiheen merkittävyyden puolesta vaan pikemminkin päinvastoin.--Urjanhai (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 22.49 (EET)

Huomasin tuon, mutta ovatko tälläiset selvät nimenvääntelyt käyttäjätunnuskäytännön mukaisia? Käyttäjällä on selvästi muokkauskokemusta ennen ensimmäisiä nykyisellä tunnuksellaan tekemiään edittejä, joten arvailen kuka mahtaa olla kyseessä. jni (k) 31. tammikuuta 2017 kello 22.55 (EET)

Jos kyseessä ei ole Jukka Tarvonen (en huomannut että semmoinenkin käyttäjä on), niin onko tunnus käyttäjätunnuskäytännön mukainen?--Urjanhai (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 22.57 (EET)

Ajattelinkin että tämä voi ehkä näyttää epäilyttävältä IP-lokien mukaan, mutta ollaan opiskelijoita tässä samoilta kulmilta, eri käyttäjiä olemme kyllä :) Osoitteenpyynnön voi tehdä, jos siitä saa mielenrauhan. Sera (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 23.01 (EET)