Keskustelu:Alppilan vesitornit

Linnunradan merkittävyyskeskustelu

Mikä tekee tästä Linnanmäellä sijaitsevasta yksittäisestä laitteesta merkittävän? Artikkelissa ei ainakaan mainita mitään merkittävyyteen viittaavaa. --Endezzz 8. joulukuuta 2011 kello 16.15 (EET)

Sitä vanhaa vesilinnaa rakennuksena pitäisin kyllä merkittävänä - onhan täällä muistakin vesitorneista artikkeleja. Tosin se ei kuulemma ole enää vesisäilöinä käytössä, mutta oli vielä muutama vuosi sitten, kun sen alakerrassa jo oli tuo Linnunrata. Ja jos siitä tehdään artikkeli, kuulunee kyllä asiaan mainita se Linnunratakin. -KLS 9. joulukuuta 2011 kello 08.34 (EET)

Meillä on kokonainen luokka huvipuistolaitteita ja vielä omansa vuoristoradoista. Joten kysymys kuuluu, miten tämä on vähemmän merkittävä kuin luokan muut artikkelit. -- Piisamson 9. joulukuuta 2011 kello 20.09 (EET)

Mä ihmettelen samaa kuin Piisamson. Sitä voisi miettiä yleisemmälläkin tasolla, että millainen on merkittävä huvipuistolaite. --Velma 10. joulukuuta 2011 kello 12.40 (EET)

Kyllä tämä on merkittävä. Yleinen keskustelu merkittävistä huvipuistolaitteista voidaan aloittaa toisaalla.--Bluto 10. joulukuuta 2011 kello 20.36 (EET)

Kuten ei juuri mikään muukaan yksittäinen huvipuistolaite, tämä ei ole tietenkään oikeasti merkittävä, mutta Wikipediassa on tavattu leikkiä, että huvipuistolaitteet ovat. Linnunrata-laitteesta on varmaan kosolti riippumattomia ulkopuolisia lähteitä? -Ochs 10. joulukuuta 2011 kello 21.07 (EET)

Yksittäiset huvipuistolaitteet eivät ole merkittäviä ilman erityisen painavia perusteita, tästäkään ei ole kunnon ulkopuolisia lähteitä. Linnanmäen vanha vuoristorata voisi ollakin merkittävä, mikään muu laite sieltä ei ole. Näitä tämän luokan artikkeleita ei ole taidettu kyseenalaistaa koskaan ennen, joten yleiselle keskustelulle tosiaan olisi tarvetta. Se ei kuitenkaan saa estää tämän artikkelin poistoa:-) --albval(keskustelu) 13. joulukuuta 2011 kello 14.40 (EET)

Jos tarkoitus on poistaa kaikki paitsi kaikkein vanhimmat huvipuistolaitteet, aiheesta pitää todellakin keskustella yleisesti eikä niin että yksi kerrallaan muutaman muokkaajan "konsensuksella" poistellaan artikkeleita. Laite on kuitenkin ollut viime vuonna Linnanmäen toiseksi suosituin, joten pitäisin merkittävänä. En ymmärrä, miksi huvipuistolaitteisiin pitäisi soveltaa tarkempia kriteereitä kuin muihin aiheisiin. Esimerkiksi musiikkialbumeissa riittää kun albumi on ylipäätään julkaistu jonkun muun kuin artistin itsensä toimesta, sillä ei ole väliä onko kukaan ostanut tai edes kuullut koko levystä. Tässä laitteessa lienevät kuitenkin sadat tuhannet ihmiset käyneet. -- Piisamson 13. joulukuuta 2011 kello 17.14 (EET)

Juu, kyllä yleiskeskustelu varmaan pitäisi järjestää. Minusta kriteerit eivät ole tiukemmat: kaivataan riippumattomia ulkopuolisia lähteitä. Musta joku possujuna vertautuu vaikka paperikoneeseen. Ei meillä niistäkään yksittäisistä härveleistä ole artikkeleita. Tunnettujen levymerkkien julkaisemista albumeistakin yleensä löytyy näitä lähteitä - ja harvat niistä ovat varmaan ilman ostajia jääneet. Tunnettuus ei myöskään ole merkityksen mittari, muuten jokainen parisataatuhatta klikkausta saanut youtubevideo olisi merkittävä. --albval(keskustelu) 13. joulukuuta 2011 kello 17.45 (EET)

En ota kantaa huvipuistolaitekeskusteluun, mutta tuo musiikkialbumien merkittävyyslinjaus on kieltämättä minustakin outo poikkeus Wikipedian yleisestä merkittävyyskäsityksestä. Esimerkiksi englanninkielisessä Wikipediassa on käytäntönä, että albumia pitää olla käsitelty riittävässä laajuudessa luotettavissa lähteissä, ennen kuin sille on perusteltua tehdä erillinen artikkeli. Tällainen periaate olisi huomattavasti yhteneväisempi muiden alojen artikkeleissa käytettyjen merkittävyyskriteerien kanssa. Suuntaviivoihin on päätynyt muitakin vastaavia periaatepäätöksiä, jotka ovat toki perusteltavissa menneillä äänestyksillä, mutta jotka luovat todella epäoikeudenmukaisen kuvan kun eri alojen käytäntöjä lähdetään vertailemaan keskenään. Jafeluv 13. joulukuuta 2011 kello 17.46 (EET)

Jos suuntaviivat ovat vinksallaan menneiden äänestysten vuoksi, niitä voi toki yrittää muuttaa uusilla äänestyksillä. Tätä toki sotkee se, että jotkut perustavat äänensä suuntaviivoihin (eli häntä heiluttaa koiraa). Jos uudetkaan äänestykset eivät korjaa tilannetta, ei sille oikein mitään mahda, sillä tietosanakirja on tekijöidensä näköinen. --Jmk 13. joulukuuta 2011 kello 17.50 (EET)

Pois, ei merkittävyyttä perustelevia lähteitä. --Harriv 13. joulukuuta 2011 kello 22.02 (EET)

Peruutan hieman näkemyksestäni yllä. Piisamson on kiitettävästi kaivanut lähteitä artikkelille, vaikka ei lähteistä nyt ihan riidattomasti merkittävyys käykään ilmi. Onhan tämä liikuttavasti Wikipedian näköinen artikkeli, jospa sittenkin säilytetään tai ei ainakaan poisteta tätä ensimmäisenä. -Ochs 14. joulukuuta 2011 kello 00.29 (EET)

Säilytettävä. Erottelu moneen artikkeliin lienee tehty luettelouden välttämiseksi, mikä on hyvä syy, ja lisäksi artikkeliryhmiä koskevat poistokeskustelut tulisi IMHO käydä esim. kahvihuoneessa siten, että keskustelu johdattelisi käyttäjät suoraan oikeaan aiheeseen. –Katisk 14. joulukuuta 2011 kello 02.03 (EET)

Tämän voisi siirtää nimelle Alppilan vesilinna. Rakennus on ilman muuta merkittävä, mutta sisällä olevat vekottimet tulevat ja menevät. --Jisis 14. joulukuuta 2011 kello 12.31 (EET)

Tein Vesitorni-artikkelin jo odottamaan siirtoa, jota kannatan. --Checkpointcharlie 14. joulukuuta 2011 kello 12.52 (EET)

Kumosin. Jos siirto tehdään, se pitää tehdä siirtotyökalulla eikä copypastella, jotta muokkaushistoria säilyy. Artikkelitekstin siirtäminen leikkaamalla ja liimaamalla on tekijänoikeusrikkomus, jos alkuperäisen tekstin tekijää ei ole ilmoitettu mitenkään. Jafeluv 14. joulukuuta 2011 kello 13.12 (EET)

TYhmyyttäni ajattelin että rakennusartikkeli suojellusta rakennuksesta on itsestään selvästi merkittävä verrattuna satunnaisiin hökötyksiin ja tein sen. En huomannut yhteenvetoon kirjoittaa että teksti on siirretty mutta opittiin taas uutta. --Checkpointcharlie 16. joulukuuta 2011 kello 14.42 (EET)

Luokittelun kannalta yhdistelmäartikkeli on ongelmallinen, oli nimi kumpi tahansa. -- Piisamson 14. joulukuuta 2011 kello 17.24 (EET)

Ei ole ongelma, kun ohjauksiakin on nykyisin luokiteltu. Ja jos artikkeli siirretään rakennuksen nimelle, nykyiset luokat sopivat siihen silti. --Jisis 14. joulukuuta 2011 kello 17.57 (EET)

Voisivat ne olla eri artikkeleissakin, mutta yhtä hyvin samassakin, kummastakaan artikkelista ei tule kovin laajaa. Jos tämä artikkeli ei säily, niin vesitornista soisi olevan artikkelin, rakennus on sentään suojeltu ja maamerkiksikin sitä kutsutaan. Nimitys: Lähteissä käytetään sekä nimitystä vesilinna että vesitorni. Asolan mukaan tarkkaa määrittelyä on vaikea tehdä ja maallikolle korkea torni, jossa on vettä, on vesitorni. -Htm 15. joulukuuta 2011 kello 23.02 (EET)

Artikkeli tulisi mielestäni olla Alppilan vesitorni -nimellä. –Makele-90 16. joulukuuta 2011 kello 14.33 (EET)

Alppilan vesitornit

Innostuin lisäämään tekstiä vanhemmasta vesilinnasta ja Safarista. Artikkelin nimi voisi olla myös monikossa? -Htm 17. joulukuuta 2011 kello 11.59 (EET)

Jos molemmista vesilinnoista kerrotaan samassa artikkelissa, niin silloin nimen tulisi loogisesti olla Alppilan vesitornit. Artikkelissa voitaisiin myös mainita, että nimi Linnanmäki tulee nimenomaan tuosta vanhasta "vesilinnasta". Alkuperäinen vuonna 1876 rakennettu säiliö (joka muuten oli Suomen ensimmäinen vesitorni) on käsittääkseni edelleen olemassa osana nykyisen rakennuksen kivijalkaa (siis sen vanhemman nelikulmaisen vesitornin, ei tuon suuren pyöreän). --Risukarhi 17. joulukuuta 2011 kello 12.07 (EET)

Linnanmäen nimihistoria on mainittu sen omassa artikkelissa. Alkuperäinen vesisäiliö: niin minäkin olen sen ymmärtänyt. Vesitorneja ja niiden rakennehistoriaa ovat käsitelleet tarkemmin J. L. W. Lillja: Helsingin kaupungin vesijohtolaitos 1876-1936 (1938) ja J. Erävuori: 100 vuotta vesilaitostoimintaa Helsingissä (Helsingin kaupungin julkaisu nro 28) (1976). Ensimmäinen teos on 319-sivuinen ja toinen 160-sivuinen ISBN 951-771-027-5. Asola on käyttänyt molempia lähteinä.- Edit 2 x Htm 17. joulukuuta 2011 kello 12.21 (EET)

Vielä tuosta vanhemman vesilinnan kuvatekstistä: Ilmeisesti alkuperäinen 1876 valmistunut säiliö on vain yksi (noin 700-800 m2) osa nykyisestä luonnonkivellä verhoillusta jalustasta, laajennusallas (1902) tuli toiseen päätyyn alkuperäisen kokoisena ja vuoden 1915 laajennus oli pitkille sivuille tehdyt yhden pilasterinvälin levyiset laajennukset, joilloin päästäisiin suurinpiirtein nykyiseen 3000 m2 pohjapinta-alaan ja vesikuutiotkin täsmää kutakuin. Eniron kopterikuvasta ei tosin huomaa mitään saumaa kivityössä. Summa summarun: Alkuperäistä säiliötä näkyy julkisivussa jommassa kummassa päädyssä kahden pilasterivälin matkalla. Vai kuinka? -Htm 18. joulukuuta 2011 kello 21.42 (EET)

Oikeassa olet. Poistin kuvatekstin, vaikka se ennen Risukarhin muutoksia oli lähteen mukainen. Ei ole varmaa näkyykö kuvassa alkuperäinen kivijalusta. --Jisis 19. joulukuuta 2011 kello 00.59 (EET)

Ok. Sinänsä asia ei ole niin suuri, uusinkin osa luonnonkivijalustaa on ilmeisesti (=en ole voinut tarkistaa asiaa laajemmista lähteistä ) tehty kuitenkin viimeistään 1915 ja se ensimmäinen ja Helsingin vanhin vesisäiliö on siellä kyllä. Hyvä että vanhemmasta vesilinnasta on nyt kuva.-Htm 19. joulukuuta 2011 kello 06.38 (EET)

Joo, kännykällä iltahämärässä aidan yli otetun kuvan laatu ei tosin päätä huimaa, mutta onhan se tyhjää parempi. --Jisis 19. joulukuuta 2011 kello 11.58 (EET)