Keskustelu:Aleksandr Suvorov

Suvorovin syntyperä

Muistaakseni Helsingin Sanomissa oli toissa vuonna pitkä Mielipide sivun kirjoitus jossa todistettiin Suvorovin omien, muistiin kirjattujen kertomusten perusteella, ja suomalaisten kirkonkirjojen avulla ettei Aleksandr Suvorov ollut lainkaan venäläinen vaan ns. Novgorodin karjalainen jonka sukujuuret olivat kiistatta Suomen Savossa. Unohdin tallentaa tuon kirjoituksen jossa on mainittu hänen alkuperäinen suomalainen (karjalainen) nimensä. Hänhän ei koko elämänsä aikana oppinut puhumaan kunnolla venäjää. Ollessaan Vanhassa Suomessa rakennuttamassa hänen nimensä saanutta sotakanavajärjestelmää hän käytti mieluiten puhuessaan paikallisten asukkaiden kanssa suomea, kuten Puumalan kirkkoherra jälkipolville tiedoksi muistiin tämän kirjasi.

Muistaako joku hänen suomalaisen nimensä?

Soome 17. toukokuuta 2007 kello 20.40‎.

Eikös Aleksandr Suvorov olisi suomeksi Aleksanteri Syvävaara? Tässä lainauspätkä eräästä nettikeskustelusta: "...Legendaarinen venäläinen kenraali Suvorov piti tärkeänä Saimaan laivastoaan. Hän väitti, että järvireittejä pitkin se pääsisi Pohjanmaalle saakka. Merkillinen mies. Hän puhui suomea ja kierteli talonpojaksi pukeutuneena Savon maalaiskylissä rajan kahta puolta vakoilemassa, joutumatta kertaakaan kiinni. Hänen sukunsa oli Novgorodin alueelle 1600-luvun puolivälissä paenneita karjalaisia. Pietarin hovissa hän kertoi ulkomaiden edustajille, että hänen nimensä alkumuoto oli ollut Syvävaara."

Keskustelu kokonaisuudessaan: http://keskustelu.plaza.fi/ajassa/keskustelu/t1607826

M.E.M.A.1968 23. maaliskuuta 2008 kello 18.40 (UTC)

Toinen lainauspätkä tuosta keskustelusta: "Erään talonpojan kertomana Suvorovista; "Istuessamme iltaa ja juopotellessamme, alkoi tuo köyhälistöön kuuluva torpparilta näyttävä talonpoika leuhkimaan sotamenestyksillään, ettei muka koskaan ole hävinnyt yhtään taistelua kenellekkään, nyt hävisi. Työnsin äijän pirtistä pihalle valehtelemaan." "

M.E.M.A.1968 2. syyskuuta 2009 kello 19.59 (EEST)

Aleksanteri Syvävaara

Oikein muistettu. Perhe oli Tiuralan (Hiitolan) ortodoksi karjalaisia joiden kotitila sijaitsi aivan nykyisen rajan takana Syväoron maisemissa Syvävaarassa. Tila jäi autioksi kun perhe muutti 1622 Inkerinmaan kautta Venäjälle Suomen valtiokirkon alettua pakkokäännyttämään alueen ortodokseja Lutherin oppiin. Monet savut kylmenivät näiden mielettömien toimien seurauksena. niin myös Syvävaaran savu joka taisi olla peräti Parikkalan puolella. Joka tapauksessa yksi suvun poikien jälkeläisitä loi komean sotilasuran Venäjän armeijassa. Ryyppäämistä hän ei kylläkään koskaan kokonaan lopettanut otti välillä aina kunnon otokset joista seurasi usean viikon ryyppyputki. Sanottiin että ukko lauleskeli vanhoja karjalaisia kansanlauluja Alppeja ylitettäessä. Asui Kamenskojen (Kiveliön) kylässä Novgorodin (Uuenlinnan) läänissä. Siellä on Suvorovin suvun kotitalosta tehty museo. Otti siipiensä suojiin vanhan ruotukaverinsa Kamenskin pojat joista tuli myöhemmin molemmista kenraaleja. Kamenski puolestaan oli sumensukuisia mokhsalaisia Volgan mutkan maisemilta joiden perhe oli ilmeisesti muuttanut samaan Kiveliön kylään tai johonkin muuhun alueen lukuisista karjalaiskylistä. Nikolai johti Suomen Sodassa venäläistä viidettä divisioonaa. Isästä tehtiin sotamarsalkka ja kreivi ja pantiin Räsäänin ja Orjolin (Kotkalan) läänien kenraalikuvernööriksi. Oli napit vastakkain ainakin Kuortaneella toisen suomensukuisen Kaarle Juhanna Adlercreutzin kanssa. Niin sitä pitää sotaa käydä. Kreivejä molemmat, mutta eri puolilla. Toinen palveli Katariinaa Pietarissa ja toinen Adolfia Tukholmassa mutta sotivat Suomessa. Nikolailla oli mukana kotikontunsa niehiä, suomensukuisia karjalaisia ja Orlovin (Kotkan) läänin mokshalaisia. Ja taas suomensukuisten veri virtasi molemmilla puolilla. Historian ironiaa. Nikolain kuoltua 1811 lyhyeen mutta vakavaan sairauteen hänen vanhempi veljensä Miihakki taisteli Kaarle Juhanan rinnalla Leipzigin kansaintaistelussa 1813 Napoleonia vastaan. Kerran näinkin päin. Niin ne suomalaisille sotilaan urat aukesivat toinen Ruotsissa ja toinen Venäjällä. Kaarle Juhana ehti vielä heittää kuningas Adolfin ulos Tukholman kuninkaanlinnastakin.  –Kommentin jätti 88.115.113.146 (keskustelu) 8. syyskuuta 2008 kello 11.02‎