Keskustelu:Adaptogeenit
Artikkeli on kirjoitettu ilman kunnollisia viitteitä ja mielestäni luettavissa pseudotieteeksi. Termiä käytetään lähinnä markkinointimielessä ja tämä wikiartikkeli on luotu selkeästi markkinoinnin tueksi. Adaptogeenien terveyshyödyt ovat todistamattomia ja se, että joku huuhaayliopiston naturopaatti sanoo jotain ei tee sanomisesta totta saati lähteestä pätevää. –Kommentin jätti 91.153.126.47 (keskustelu – muokkaukset) --Höyhens 24. toukokuuta 2011 kello 18.50 (EEST)
Tarkennuksia
[muokkaa wikitekstiä]Semantiikan suhteen termin kritisointi on aiheellista, joskin käsite on saanut alkunsa tutkijoiden keskuudessa ja sitä käytetään monissa julkaisuissa edelleen vuonna 2019 (-> pubmed). Termi ei toki abstraktin luonteeensa valossa sovi lääketieteen reseptoriteoriaan.
Nyt artikkelissa on paljon mustavalkoisia ja virheellisiä väitteitä, jotka eivät tue tieteellistä konsensusta. Aiheen tutkijat ovat itse skeptisiä terminologiaa kohtaan, mutta mekanismeja ja vaikutuksia on tutkittu myös ihmisillä, nopealla haulla mm:
Panossian, A. & Wagner, H. (2009). Adaptogens. A review of their history, biological activity, and clinical benefits. Herbalgram 90: 52–63. Panossian, A. & Wikman, G. (2009). Evidence-based efficacy of adaptogens in fatigue, and molecular mechanisms related to their stress-protective activity. Current Clinical Pharmacology 4 (3): 198–219.
Kasvikohtaisesti termin alla markkinoiduista löytyy hyviä katsauksia kliiniseen tutkimusnäyttöön ja vahvuuteen mm. examine.com -sivustolta:
Spasov, A. & Wikman, G. & Mandrikov, V. & Mironova, I. & Neumoin, V. (2000). A double-blind, placebo-controlled pilot study of the stimulating and adaptogenic effect of Rhodiola rosea SHR-5 extract on the fatigue of students caused by stress during an examination period with a repeated low- dose regimen. Phytomedicine 7 (2): 85–89. Hung, S. &, Perry, R. & Ernst, E. (2011). The effectiveness and efficacy of Rhodiola rosea L.: a systematic review of randomized clinical trials. Phytomedicine 18 (4): 235–244. Aslanyan, G. et al. (2010). Double-blind, placebo-controlled, randomised study of single dose effects of ADAPT-232 on cognitive functions. Phytomedicine 17 (7): 494–499. jne.
Nyt artikkelista saa kuvan lähinnä kognitiivisesta vinoumasta, sen sijaan, että pitkän käyttöhistorian lääkekasvien tutkimusaineistoa lähestyttäisiin neutraalimmin ja objektiivisemmin. Noista katsausartikkeleista voi nopeasti suomentaa tutkijoiden mietteitä termeihin ja vaikutusmekanismien problematiikkaan liittyen.