Keskustelu:25C-NBOMe

"25C-NBOMe on johdettu 2C-C:stä substituutiota hyväksikäyttäen: siinä amiiniryhmä on korvattu 2-metoksibentsyyliryhmällä."

Ylläoleva väite EI pidä paikkansa. Ensinnäkin yhdiste voidaan syntsata vaikkapa pelkistämällä 2-metoksibentsamiinin ja 4-kloori-2,5-dimetoksifenyyliasetaldehydin kondensaatiotuote (imiini amiiniksi). Jos se valmistettaisiin "johtamalla", todennäköisesti käytettäisiin 2C-C:tä joka alkyloidaan schotten-baumann -reaktio-olosuhteissa 2-metoksibentsyylikloridilla... Amiiniryhmää ei myöskään todellakaan ole korvattu millään vaan primääristä amiinista on tehty sekundaarinen amiini kiinnittämällä siihen tuo 2-metoksibentsyyliryhmä... --62.78.250.102 10. toukokuuta 2016 kello 17.00 (EEST)

Jos ei pidä paikkaansa, voinet korjata ja lähteistää. --Styroks (keskustelu) 15. toukokuuta 2016 kello 15.09 (EEST)

Ps. blotteri on suomeksi imupaperi. Ei kannata käyttää huumeslangia. --62.78.250.102 10. toukokuuta 2016 kello 17.01 (EEST)

Voinet sitten korjata asian ja lähteistää sen myös. --Styroks (keskustelu) 16. toukokuuta 2016 kello 19.36 (EEST)

Kun et lähteistänyt, lisäsin lähdepyynnön. --Styroks (keskustelu) 17. toukokuuta 2016 kello 07.52 (EEST)

Oletko ihan oikeasti tosissasi, etä lisäät kuvan perforoiduista, kuvioidusta imupaperinpaloista joihin on kapillaarivoimien avulla aika tasaisesti artikkelin yhdistettä ja vaadit siitä lähteistystä??? :D --62.78.250.102 19. toukokuuta 2016 kello 18.32 (EEST)

Radioleimaaminen

Vaikka viitataan tutkimukseen, jossa on käytetty hiilileimaa, kyseinen yhdiste voidaan aivan yhtä hyvin leimata jollain muullakin radioaktiivisella atomilla ja sitä käyttää PET-kuvauksessa. --62.78.250.102 16. toukokuuta 2016 kello 19.02 (EEST)

Sulla on sitten siihen varmaan myös lähde? --Styroks (keskustelu) 16. toukokuuta 2016 kello 19.36 (EEST)

"Yhdiste toimii voimakkaana osittaisena 5HT2A-reseptorin agonistina[3], joka on osoitettu myös positroniemissiotomografiassa yhdisteen radioaktiivisella analogilla, jossa yhdisteen yksi tai useampi hiiliatomi on korvattu radioaktiivisella hiili-11:lla." Kommentin perässä on kaksi lähdettä, kummassakaan ei puhuta mistään muusta kun hiili-11 -isotoopista. --Styroks (keskustelu) 17. toukokuuta 2016 kello 08.33 (EEST)

Kuten jo aiemmin todettu: Radioleimaus on sinällään ihan peruskauraa, ei siihen lähdettä tarvita. Paras vaihtoehto tässä toki on tuo hiilileima, se ei juurikaan muuta farmakokinetiikkaa tai -mekaniikkaa ja on huomattavasti helpompi ja järkevämpi syntsata kuin esim liian lyhyellä puoliintumisajalla varustettu kloorileima. Jokatapauksessa kloorileimakin on vaihtoehto asiaan vihkiytynelle, joten esimerkiksi -sana on järkevämpi valinta jota sitten ryyditetään kyseisellä viitteellä. Vetoaminen englanninkielisen alkuperäisartikkeliin EI tee asiasta yhtään oikeampaa vaikka siellä onkin rigidisti käytetty vain yhtä esimerkkiä. Leimaamisellahan vain PET-kuvauksessa nähdään mihin reseptoreihin aine hakeutuu. Samaan paikkaan se hakeutuisi, oli sitten radiohiili tai radiokloorileima. --85.76.76.208 17. toukokuuta 2016 kello 17.13 (EEST)

Kyllä Wikipediassa vaan lähde tarvitaan, oli miten peruskauraa tahansa! --Styroks (keskustelu) 17. toukokuuta 2016 kello 19.24 (EEST)

Voi pyhä yksinkertaisuus .. Eli kun seksiväline-artikkelissa väitetään, että "myös monista arkipäiväisistä esineistä voi tehdä itselleen seksilelun", se pitää lähteistää? Voin kertoa, että esim patenttihakemuksessa keksinnön hyödyntämiselle välttämättömät osat saavat olla (ja jokseenkin aina ovatkin) ennalta yleisesti tunnettuja.. Patenttilait ovat äärimmäisen tiukat. Yleisesti tunnettua asiaa on turhaa lähteä viittaamaan. Asiaa sivuten, matematiikassa on käsite korollaari. Intuitiivisesti selviö. Mutta jos viitteitä kaipaat, niin äläpä poistele sanoja vaan käytä "lähde?" -mallinetta. --62.78.250.102 19. toukokuuta 2016 kello 16.47 (EEST)

Samalla poisto-logiikalla joku vatipää saattaisi poistaa esimerkiksi Eettinen intuitionismi -artikkelin kokonaisuudessaan. Siellä kun ei ole yhden yhtä viitettä tai edes lähdepyyntöä. --62.78.250.102 19. toukokuuta 2016 kello 17.06 (EEST)

Jos nyt lopettaisit kuitenkin tuon mesomisen ja pysyisit asialinjalla? --Styroks (keskustelu) 19. toukokuuta 2016 kello 17.39 (EEST)

Eli kun seksiväline-artikkelissa väitetään, että "myös monista arkipäiväisistä esineistä voi tehdä itselleen seksilelun", se pitää lähteistää? Tiivistetysti kyllä. Eli yleensä kun joku kyseenalaistaa jonkun asian, niin se ei ole hänelle itsestään selvää ja asia on hyvä lähteistää oli se sitten kuin itsestäänselvää kirjoittajalle tahansa. --Zache (keskustelu) 19. toukokuuta 2016 kello 18.05 (EEST)