Keskustelu:Älykkyysosamäärä

Älykkyysosamäärän (ÄO) käsite juontaa 1920-luvulta, jolloin William Stern oivalsi jakaa älykkyysiän kronologisella iällä. Käsitteen syntyajoista lähtien siihen on kohdistettu voimakastakin kritiikkiä, sillä ÄO viittaa käsitykseen jonka mukaan ihmisen älylliset kyvyt voitaisiin ilmausta yhdellä ykiselitteisellä mitta-asteikolla.

Vaihtoehtoisen käsityksen mukaan ihmisen älykkyys on moniulotteinen ja sosiaalisesti jaettu ilmiö. L.S. Vygotskin kehittämä lähikehityksen vyöhykkeen käsite ilmaisee tämän ajatuksen selkeästi. Sen mukaan ihmisen kyvyt, älykkyys mukaanlukien, ovat dynaamisia ja kehittyviä ilmiöitä, jotka sijaitsevat usealla tasolla samanaikaisesti. On asioita, jotka ihminen osaa jo hyvin ja hallitusti, ja on asioita joita hän on vasta oppimassa. ÄÖ käsitteenä jättää kokonaan sivuun tämän kehityksen ja muutoksen näkökulman ihmisessä.

Mielestäni sivu pitäisi jättää pelkästään ÄO:n käsittelyyn eikä sekoittaa tähän yleistä älykkyyden käsitettä, jolle on oma sivu. Englannin kielisellä sivulla ei puhuta "älykkyysosamäärästä" kuin kerran ja loppujutun vain lyhenteellä IQ. Tämä ilmeisesti älykkyyden mittauksen poliittisen epäkorrektiuden vuoksi. Mielestäni tässäkään ei ole syytä sekoittaa kahta käsitettä toisiinsa ja esittää vain testauksen teoria ja tutkimustuloksia ÄO:n vaikutuksesta lähteineen. Sitten tuollaiset iltapäivälehtityyliset heitot: "Älykkyys on vain yksi ihmisen ominaisuuksista eikä se kerro onko yksilön ura nousujohteinen tai elämä onnellinen." voi laittaa älykkyys-sivulle (jos niille on jotain todisteita). --Mikko Paananen 20:38 syys 26, 2004 (UTC)

==Ikä==^^ Lähikehityksen vyöhykkeen (LKV) käsite esitellään englanninkielisillä sivuilla. Varmaan kannattaa tehdä siitä oma artikkeli. LKV liittyy ihan suoraan ÄO:n käsitteeseen, onhan se ÄO:n eksplisiittinen kritiikki ja vaihtoehtoinen tulkinta siitä kuinka älykkyys tulisi operationalisoida. JusSi

Hieman emmin, mutta lisäsin kuitenkin kommentin siitä, että ÄO lasketaan (edelleenkin) suhteessa ikään. Ei tosin enää mentaalinen_ikä / kronologinen_ikä, mutta silti testipisteet suhteutetaan ikäryhmää vastaaviin normeihin ennen kuin ÄO saadaan laskettua. En tosin ollut ihan varma tuosta mensan käyttämästä Cattellin testistä, mutta kyllä asia käsittääkseni näin on, kuten sanovat [www.us.mensa.org]: "These scores are based on norms, which means that there were age differences when the test was evaluated for administration. Because of these differences in performances and averages, the normed scores came out differently since each age group was compared to itself." JL 14. heinäkuuta 2006 kello 23.09 (UTC)

On totta, että testipistemäärät suhteutetaan ikään, mutta poistin maininnan osamäärästä, koska kyseessä ei ole jakolasku. -Samulili 15. heinäkuuta 2006 kello 08.44 (UTC)

Totta tuokin. Silti osamäärä sisältyy jo itse älykkyysosamäärä-sanaan joten se mielestäni kaipaisi selityksen. Ehkä se tulee sitten artikkelissa myöhemmin. -- JL 17. heinäkuuta 2006 kello 05.56 (UTC)

Normaalijakauma

Kyllä psykometrisesti ymmärtääkseni oletetaan älykkyyden olevan normaalisti jakautunut. Ja testien normituksessa ja siis myös tulosten tulkinnassa toimitaan kuin väestötasolla älykkyys asettuisi normaalijakaumalle. Totta on, että tulokset eivät täysin tätä tue, vaan jakauman alapäässä on liikaa "populaa". Älykkyystestit perustuvat kuitenkin tälle oletukselle. Mistähän tietosi siitä, ettei normaalijakaumaa oleteta, on peräisin? (kirjoittaja Käyttäjä:80.221.90.116 --Aulis Eskola 31. elokuuta 2006 kello 16.14 (UTC))

Näyttää siltä että käsitteiden kanssa on hieman sössitty. Epistemologia ja ontologia menevät monelta sekaisin tilastojen kanssa pelattaessa. ÄO on kyllä määritelty siten, että se noudattaa teoriassa normaalijakaumaa. Koska testijoukko kuitenkin on pieni, ei ääripäihin ole saatu riittävää edustusta, mikä johtaa tuollaisiin käytännön vääristymiin. On kuitenkin harhaanjohtavaa sanoa että huippuälykkäiden ennustetta suurempi määrä tarkoittaisi, ettei älykkyys ole normaalijakautunutta tms., kun se todellisuudessa johtuu vain siitä, että ÄO-rajojen määrittelyssä käytetty populaatio on liian pieni antaakseen tarkan tuloksen. --ML 31. elokuuta 2006 kello 15.18 (UTC)

Kysyisin, mihin perustuu käsitys siitä, että liian pieni populaatio johtaa siihen, että äo:n ei havaita jakautuvan normaalisti? Onhan testejä tehty varmaan miljoonilla ihmisillä. Lisäksi jos populaatio on pieni, sen tulokset saavat poiketa normaalista aika paljon ennen kuin hylätään olettamusta normaalijakaumasta. -Samulili 31. elokuuta 2006 kello 17.46 (UTC)

Siis kyse on siitä että testin "kalibrointi" (eli sen selvittäminen, mikä testin raakapistemäärä vastaa mitäkin persentiiliä normaalijakaumalla) tehdään jollain muutaman sadan henkilön otoksilla. Tällöin esimerkiksi tyyppejä, jotka saavat paremman tuloksen kuin esimerkiksi 1/1000 ihmisistä, ei tule mukaan juuri lainkaan, eikä näin korkeita raakapistemääriä vastaava ÄO-lukema tule arvioiduksi oikein. Siihen että tulokset eivät vastaa yläpäässä normaalijakaumaa, riittänee esimerkiksi todeta että henkilöitä, joiden ÄO olisi normaalijakauman puitteissa parempi kuin yhdellä miljardista tms., löytyy vaikka kuinka paljon. Asia on varmaan ennustettavissa teoreettisestikin. --ML 31. elokuuta 2006 kello 17.59 (UTC)

Ymmärtääkseni jakaumaa on ylenmäärin huipulla. Pitäisi kai mennä kunnon lähteiden pariin eikä luottaa vain muistiin. Sinänsähän ei ole mitään tarvetta olettaa normaalijakaumaa, kun ÄO-luvun ajattelee vain olevan toinen tapa ilmaista prosentiilit. -Samulili 31. elokuuta 2006 kello 17.44 (UTC)

Kyllä ÄO on nimenomaan määritelty siten, että se on jakautunut populaatiossa normaalisti. Jos käytännön havainnot ovat sen kanssa osittain ristiriidassa, se kertoo mittarin tilastollisen määrittelyn epätarkkuudesta. --ML 31. elokuuta 2006 kello 18.17 (UTC)

Jos ei oleteta mitään jakaumaa, ei ole mahdollista suhteuttaa yksilön tulosta väestötason tuloksiin. Eli mitään persentiilejä ei suoraan saada olettamatta teoreettisesti (esim.) normaalijakaumaa (tai muuta jakaumaa). ÄO-luku ei siis missään tapauksessa ole vain toinen tapa ilmaista persentiilit. Ja sitäpaitsi luotettava psykometrinen mittaaminen vaatii, että testien tulee olla teoreettisesti perusteltuja, ts. pohjalla tulee olla joku teoria mitattavan suureen ominaisuuksista. Ja muistaakseni (pitäisi tarkistaa) jakauman alapäässä on liikaa havaintoja syystä, että (esim. geneettisistä poikkeamista johtuva) kehitysvammaisuus sotkee tätä normaalijakaumaoletusta. 80.221.90.116 31. elokuuta 2006 kello 18.40 (UTC)

Korjaus

Artikkeli sisältää hieman ristiriitaista tietoa. Hieman ennen lähteitä mainitaan, että Giga Societyllä olisi korkeimmat pääsyvaatimukset älykyysosamäärän suhteen, Giga societyn omilla wikipedia-sivuilla mainitaan, että kolmanneksi korkeimmat. En itse tiedä asiasta, joten en lähde muuttelemaan. Mutta asiaa tunteva voisi korjata väärin olevan. Xariel 2. huhtikuuta 2008 kello 10.29 (UTC)

Kritiikkiartikkeli

Jostain kumman syystä teksti näyttää olevan alusta loppuun kielteinen älykkyysosamäärän käsitettä kohtaan. Kuvittelin, että Wikipedian tarkoitus on antaa yleistietoa käsitteestä, ja nimenomaan neutraalisti, että henkilö voi itse halutessaan tehdä päätelmiä jonkin käsitteen suotavuudesta tai pätevyydestä. Kritiikin voisi eristää muusta tekstistä. Mutta tällaisenaan se näyttää olevan yhtä valitusta alusta loppuun siitä, että mihin ÄO ei sovi tai mitä se jättää vajaaksi tai mihin se ei kelpaa. Haisee jotenkin poliittisesti korrektilta. --_sd 10. kesäkuuta 2008

Marilyn vos Savant

Voisiko tuon maailman älykkäimpänä ihmisenä kekkuloivan Marilyn vos Savantin ja aiheeseen liittymättömän maininnan hänen miehestään poistaa? Marilyn vos Savantin kotisivuun, hänen kirjoittamiin kolumneihinsa ja kirjalliseen tuotantoonsa tutustuminen todistaa että kyseessä ei ole erityisen älykäs ihminen. Mikään hänen tekonsa tai sanansa ei osoita suurta älykkyyttä. Mielestäni on väärin tituleerata häntä maailman älykkäimpänä ihmisenä ja esittää hänet aina esimerkkinä. --Hartz (keskustelu) 2. joulukuuta 2012 kello 21.40 (EET)

Artikkelissa ei väitetäkään häntä erityisen älykkääksi, vaan kerrotaan ainoastaan, että hänellä on Guinnessin ennätyskirjan mukaan korkein mitattu ÄO.--ML (keskustelu) 2. joulukuuta 2012 kello 21.43 (EET)

Aivan kuin en tuota olisi tiennyt. Kuitenkin älykkyyosamäärän ajatellaan olevan yleisesti yhtä suuri kuin älykkyyden taso ihmisellä (sitähän sillä pyritään mittaamaan). Halutaanko Wikipediassa listata Guinnessin ennätysten kirjan tapaan yksittäisen ihmisen ÄO-lukema? Tulisiko vastaavasti listata kaikista matalin ÄO-lukema? Tulisiko Wikipedian olla samanlainen tunkio kuin Guinnessin ennätysten kirja? Jos tuo säilytetään artikkelissa niin tälloin tulisi käytännössä kertoa että älykkyysosamäärä ja älykkyys eivät vastaa toisiaan, mikä onkin suurempi ongelma ja pudottaa pohjan koko konseptilta... --Hartz (keskustelu) 2. joulukuuta 2012 kello 22.01 (EET)

No, Wikipedian tehtävänä ei ole ottaa kantaa asioihin. Jos huippukorkean ÄO:n saa henkilö, jonka mielestä Fermat'n teoreeman todistus on kyseenalainen, koska siinä oli käytetty epäeuklidista geometriaa, niin kaikki matematiikka tuntevat voivat vetää johtopäätöksen, ettei se ÄO ainakaan ihan kaikkea mittaa... --ML (keskustelu) 2. joulukuuta 2012 kello 22.46 (EET)

Viisaus ja fiksuus ei tunnetusti korreloi älykkyysosamäärän kanssa. Onkohan Hitlerin ÄO:sta esitetty arvioita, tai varmasti on ja se lienee aika korkea. Jos viisaus ja fiksuus liittyy korkeaa ÄO:hon, luultavasti ihmiseltä puuttuu tarve esitellä omaa ÄO:taan jos on edes ollut tarvetta mittauttaa sitä. --Derpent (keskustelu) 4. tammikuuta 2013 kello 11.00 (EET)

Rosner ja Katsioulis

Voitaisiinko artikkeliin lisätä Richard G. Rosner ja Evangelos Katsioulis, jotka ovat saaneet tuloksia, jotka indikoivat ÄO:ta 190-199 haarukassa? --Hartz (keskustelu) 4. tammikuuta 2013 kello 09.55 (EET)

Kokeile. Vaikka en tiedä onko yksittäiset guinnes-tyylin tulokset wikimerkittäviä. --Derpent (keskustelu) 4. tammikuuta 2013 kello 11.01 (EET)

Poistot kohdasta Henkilöitä, joilla on korkea älykkyysosamäärä

Savir poisti 23.1.2015 asiallisen ja lähteisiin tukeutuvan lisäykseni. Lisäsin sinne seuraavaa: Suomalaisista julkisuuden henkilöistä Yleisradion entisellä toimitusjohtajalla Mikael Jungnerilla, rallikuski Marcus Grönholmilla, kansanedustaja Leena Harkimolla, elokuvatuottaja Markus Selinillä, näyttelijä Oskari Katajistolla, toimittaja Tuomas Enbuskella ja kirjailija-käsikirjoittaja Katariina Sourilla (ent. Kata Kärkkäinen) tiedetään olevan yli 130:n suuruinen älykkyysosamäärä, jota psykologit pitävät osoituksena huippuälykkyydestä.

Savirin perustelu poistolle oli ”ei tämä ole julkkispörssi”. Perustelu ei ole tässä yhteydessä relevantti, koska on nimenomaisesti tärkeää antaa ihmisille elävän elämän esimerkkejä siitä, kuinka korkea älykkkyysosamäärä ilmenee käytännössä. Tämän vuoksi on hyvä mainita nimenomaan sellaisia henkilöitä, jotka kaikki tuntevat tai joiden saavutuksiin on kaikkien helppo tutustua. Tällaisia henkilöitä kutsutaan julkisuuden henkilöiksi. 109.240.146.29 24. tammikuuta 2015 kello 00.26 (EET)

Olen samaa mieltä kanssasi, mutta tavallaan varauksin. Suomalaisia esimerkkejä tai muita julkisuuden henkilöitä voisi olla esimerkkeinä, jotta voisi jotenkin ajatella "miltä korkea älykkyysosamäärä näyttää" -tyyppisesti, sillä muuten jää kovin abstraktiksi koko aihe. ÄO-tulos pitäisi kuitenkin lähteistää, ettei vain heitetä numeroita hatusta. Mutta lienee niin, että merkittävillä henkilöillä on yleensä tavallisuudesta poikkeavat älykkyysosamäärät, joten julkisuuden henkilöissä ja esim. käsikirjoittajissa, kirjailijoissa (esim. Kata Kärkkäinen) jne. heitä lienee erittäin paljon. Siis enemmän sääntö kuin poikkeus. Jokainen tuomari ja suuryrityksen toimitusjohtaja ylittää mensalaisuuden rajat aika selviönä. Eli sääntö, ei poikkeuksia. --Hartz (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 00.37 (EET)

Listassa ei ollut kyllä yhtään tuomaria. Ja mitä tulee Katariina Souriin, kollegat eivät pidä hänen kirjallista tuotantoaan niin laadukkaana, että häntä olisi hyväksytty kirjailijaliiton jäseneksi. Eikä rallikuskeja ole ollut tapana yhdistää Mensan rajat rikkovaan älykkyysosamäärään. Mutta mitä tarkoitit ÄO-tuloksen lähteistämisellä? Lähteiden mukaan kyseisillä henkilöillä on ÄO, joka ylittää Mensa-rajan. Kirjoitin lisäyksen alun perin juuri siihen muotoon, mutta käyttäjä Opa ei pitänyt Mensan mainitsemista tässä yhteydessä relevanttina, joten kirjoitin auki, että heillä on huippuluokan ÄO, kuten tässä samaisessa artikkelissa todetaan aiemmin, että yli 130:n ÄO luokitellaan "huippuälykkyydeksi" tai "erittäin korkeaksi älykkyydeksi".109.240.146.29 24. tammikuuta 2015 kello 01.12 (EET)

Listallasi tuskin onkaan kaikkia korkean ÄO:n ihmisiä -- sehän tässä onkin ongelma. --Hartz (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 02.28 (EET)

Maailmassa on 100 miljoonaa ihmistä, joiden ÄO on vähintään 130. Ei se minusta ole tietosanakirjamerkityksessä "korkea". Sama kuin keihäänheittoartikkelissa lueteltaisiin 40 metrin heittäjiä, jotka ovat myös julkisuuden henkilöitä. Tuollainen luettelo on ns. triviaa, jota täällä ei suosita. --Savir (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 00.41 (EET)

Kuten jo edellä totesin, "erittäin korkea älykkyys" on termi, jolla yli 130:n ÄO määritellään tässä artikkelissa. Ja tämähän ON tietosanakirja.109.240.146.29 24. tammikuuta 2015 kello 01.12 (EET)

Tämä on juuri se ongelma, minkä varmaan IP-osoitekin nyt ymmärtää. Emme mitenkään voi listata miljoonia ihmisiä tähän artikkeliin, joten miten sitten karsittaisiin? Pitäisikö olla ÄO yli 140 tai yli 150? Ei tuota rimaa kohottamalla päästä puusta pidemmälle, joten ei kannata. --Hartz (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 01.00 (EET)

Ei kannata listata kaikkia niitä julkkiksia, joiden ÄO ylittää 130, ihan vain muutama riittää.109.240.146.29 24. tammikuuta 2015 kello 01.12 (EET)

Sehän tässä ongelma onkin. Tarkoitat, että valikoidaan vain pari tai muutama sopivaa esiteltäväksi? Muistetaan nyt kuitenkin, että miljoonilla ihmisillä tulee testissä tulokseksi yli 130. --Hartz (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 02.28 (EET)

Minä en sen kummemmin valikoinut em. henkilöitä esiteltäväksi, vaan tuossa on se, mitä Google löysi aiheesta. Jos listassa on mielestäsi jokin oleellinen vääristymä, ole hyvä ja perustele näkemyksesi.109.240.146.29 24. tammikuuta 2015 kello 02.51 (EET)

No voi todella puhua satunnaisotannasta. En kannata, että artikkeliin lisätään satunnaisesti valikoituja henkilöitä~, vaikka arvonnan olisi tehnyt suuri ja mahtava Google. --Hartz (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 02.55 (EET)

Koita nyt ihmeessä päättää, mitä haluat. Ensin kritisoit listaa siitä, että se oli muka laadittu sopvia henkilöitä valikoiden. Kun tämä oletus kumottiin, kritisoit listaa siitä, että se onkin liian satunnainen. Minusta lista on ainakin sen suhteen hyvä, että siinä on hyvin eri aloilla toimivia ihmisiä. Voitaisiko ajatella, että tämä lista edustaa tämän hetken tietämystä asiasta. Sen voi korvata vähemmän satunnaisella listalla heti kun ensimmäinen tunnettujen suomalaisten älykkyysosamääriä koskeva tilastollinen tutkimus julkaistaan.109.240.146.29 24. tammikuuta 2015 kello 03.49 (EET)

Uskonnollisuus ja älykkyysosamäärä

Tuo kohta on kirjoitettu niin älyttömän huonosti, että sitä on pakko muuttaa. Nythän tietosanakirja kertoo, että ateisti on uskonnollista älykkäämpi. Jokainen varmasti tajuaa ettei se nyt ihan noin mene. Koitan muokata itse, mutta arvostan erityisen paljon kaikennäköistä feedbackiä. --Gracchus (keskustelu) 16. elokuuta 2017 kello 15.10 (EEST)

Lähdekritiikkiä 3. lähdeviitteeseen

Lähteenä on NBC:n sivuston mielipidekirjoitus, jossa kirjoittaja esittelee mahdollisuutta, että maahanmuuttajat vaikuttavat äo:n laskevaan trendiin joissain korkean äo:n maissa. Mielipidekirjoitus viittaa tieteelliseen artikkeliin (systemaattinen kirjallisuuskatsaus), jossa todetaan, että kovin selkeää näyttöä ko. asiasta ei voida esittää. Niinpä osiota voisi muokata lievempään ilmaisuun, täydentää paremmilla lähteillä tai kokonaan poistaa, koska tuollaisenaan on liian yksiselitteinen. Quosis (keskustelu) 30. joulukuuta 2020 kello 16.27 (EET)