Keskiajan arabiankieliset naisrunoilijat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Keskiajan arabiankieliset naisrunoilijat olivat nykyisin varsin tuntemattomia runoilijoita, jotka kirjoittivat arabiaksi keskiajalla. Suurin osa keskiajan arabiankielisestä runoudesta oli miesten kirjoittamaa, ja suurin osa naisten runoutta on sittemmin kadonnut. Esimerkiksi Umm al-Fath bint Jafar (noin 11. vuosisata) kirjoitti Kitāb fī qiyān al-Andalūs, mutta hänen kirjansa on kadonnut.[1] Monen naisrunoilijoiden. olemassaolosta kuitenkin tiedetään toissijaisista lähteistä. Keskiaikainen kirjailija Abd al-Amīr Muhannā kirjoitti runovalikoiman, jossa mainitaan nimeltä yli neljäsataa naisrunoilijaa, vaikka itse kirja ei ole säilynyt nykyaikaan asti,[2] ja Al-Suyutin kirja Nuzhat al-julasāʼ fī ashʻār al-nisāʼ mainitsee suuren antologian nimeltä Akhbar al-Nisa' al-Shau‘a'ir.[3] Ja paljon keskiaikaisten naisten runoutta on säilynyt — enemmän kuin kristillisesta Euroopasta — erityisesti al-Andalusista.[4] Kirjailijoihin, jotka ovat säilyttäneet nairunoilojoiden runoutta kuuluvat Al-Jahiz, Abu Tammam, Abu al-Faraj al-Isfahani, ja Ibn Bassam, ja heistä kirjoittaneisiin historioitsijoihin kuuluvat Muhammad ibn Jarir al-Tabari, Yaqut al-Hamawi, ja Ibn 'Asakir.[3] Aika monia runoilijattaria olivat qiyān, toisin sanoen orjattaria jotka olivat opiskelleet taiteita,[5] yleistesti Basrassa, Ta’ifissa, tai Medinassa.[6]

Tärkeimmät lajityypit, joita keskiaikaiset runoilijattaret käyttïvät, olivat rithā’ (valitusrunoja), ghazal (rakkausrunoja), sufismia ja pieniä runoja mitassa nimeltä rajaz.[3]

Suurin osa naisrunoilijoista oli muslimeita. Mutta myös kolmen juutalaisen arabirunoilijan runous on säilynyt keskiajalta. Yksi heistä, Dunash ben Labraṭin vaimo kirjoitti hepreaksi, mutta Qasmūna bint Ismāʿil ja Saara jemeniläinen kirjoittivat arabiaksi.[7][8]

Antologiat ja tutkimus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Classical Poems by Arab Women: A Bilingual Anthology, toim. ja kään. Abdullah al-Udhari (London: Saqi Books, 1999),  ISBN 9780863560477 [arabian ja englannin kieliksi]
  • Dīwān de las poetisas de al-Andalus, toim. Teresa Garulo (Madrid 1986)
  • Poesía femenina hispanoárabe, toim. ja kään. María Jesús Rubiera Mata (Madrid 1990)
  • Nisāʾ min al-Andalus, toim. Aḥmad Khalīl Jumʻah (Damascus: al-Yamāmah lil-Ṭibāʻah wa-al-Nashr wa-al-Tawzīʻ, 2001) [نسـاء من الأندلس, أحمد خليل جمعة].
  • Rubiera Máta, María Jesús, Poesía feminina hispanoárabe (Madrid: Castalia, 1989)
  • We Wrote in Symbols: Love and Lust by Arab Women Writers, toim. Selma Dabbagh (London: Saqi Books, 2021),  ISBN 9780863563973
  • Ibn al-Sāʿī, Consorts of the Caliphs: Women and the Court of Baghdad, toim. ja kään. Shawkat M. Toorawa, Library of Arabic Literature (New York: New York University Press, 2017),  ISBN 9781479866793, Arabic text
  • Hammond, Marlé, Beyond Elegy: Classical Arabic Women's Poetry in Context (Oxford: Oxford University Press, 2010),  ISBN 9780197264720
  • Myrne, Pernilla, Female Sexuality in the Early Medieval Islamic World: Gender and Sex in Arabic Literature, The Early and Medieval Islamic World (London: I. B. Tauris, 2020)  ISBN 9781838605018

Jahilayya (4000–622)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Laila bint Sa'd al-Aamiriyya (arab. ليلى بنت سعد العامرية‎, k. 668)
  • Maisūn bint Jandal (arab. ميسون بنت بَحْدل‎) noin 7. vuosisata
  • Ḥumayda bint Nu‘mān ibn Bashīr noin 7. vuosisata
  • Laila al-Akhyaliyya (arab. ليلى الأخيلية‎, k. 75×90 AH/694×709)
  • Dahna bint Mas-hal (arab. الدهناء بنت مسحل‎) noin 7.–8. vuosisata
  • Bint al-Hubab (arab. ابنة الحباب‎)
  • Umm al-Ward al-Ajlaniyya (arab. اُم الورد العجلانية‎)
  • Umaima Addumainiyya (arab. اُميمة الدمَيْنِيَّة‎) 8. vuosisata
  1. Dwight F. Reynolds, 'The Qiyan of al-Andalus', Concubines and Courtesans: Women and Slavery in Islamic History, toim. Matthew S. Gordon ja Kathryn A. Hain (Oxford: Oxford University Press, 2017), s. 100-21 (s. 101); doi:10.1093/oso/9780190622183.003.0006.
  2. Samer M. Ali, 'Medieval Court Poetry', The Oxford Encyclopedia of Islam and Women, toim. by Natana J. Delong-Bas, 2 vols (Oxford: Oxford University Press, 2013), I 651-54 (s. 653). https://www.academia.edu/5023780.
  3. a b c Tahera Qutbuddin, 'Women Poets', in Medieval Islamic Civilisation: An Encyclopedia, toim. Josef W. Meri, 2 vols (New York: Routledge, 2006), II 867.
  4. Samer M. Ali, 'Medieval Court Poetry', in The Oxford Encyclopedia of Islam and Women, ed. by Natana J. Delong-Bas, 2 vols (Oxford: Oxford University Press, 2013), I 651-54 (at p. 653). https://www.academia.edu/5023780.
  5. Kristina Richardson, 'Singing Slave Girls (qiyan) of the ‘Abbasid Court in the Ninth and Tenth Centuries', Children in Slavery Through the Ages, toim. Gwyn Campbell, Suzanne Miers, ja Joseph C. Miller (Athens: Ohio University Press, 2009), 105-18.
  6. Matthew S. Gordon, 'Introduction: Producing Songs and Sons', Concubines and Courtesans: Women and Slavery in Islamic History, toim. Matthew S. Gordon ja Kathryn A. Hain (Oxford: Oxford University Press, 2017), s. 1-8 (s. 5-6); doi:10.1093/oso/9780190622183.003.0001.
  7. Peter Cole (toim. ja kään.), The Dream of the Poem: Hebrew Poetry from Muslim and Christian Spain, 950-1492 (Princeton: Princeton University Press, 2007), s. 364.
  8. Emily Taitz, Sondra Henry ja Cheryl Tallan, 'Sarah of Yemen', The JPS Guide to Jewish Women: 600 B.C.E. to 1900 C.E. (Philadelphia: The Jewish Publication Society, 2003), s. 57-59.
  9. Dwight F. Reynolds, 'The Qiyan of al-Andalus', Concubines and Courtesans: Women and Slavery in Islamic History, toim Matthew S. Gordon ja Kathryn A. Hain (Oxford: Oxford University Press, 2017), s. 100-21 (s. 105-7); doi:10.1093/oso/9780190622183.003.0006.