Keskeislyriikka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Keskeislyriikka eli keskuslyriikka on runoutta, joka keskittyy runon puhujan eli lyyrisen minän ympärille. Keskeislyriikassa runon puhuja tarkkailee subjektiivisia tuntemuksiaan, ja siinä on usein henkilökohtaisia tilityksiä tai tunnustuksia.[1][2] Käytännössä keskeislyriikkaa ei ollut ennen William Wordsworthia.

Keskeislyriikka oli 1950-luvulla Suomessa runouden arvostetuin muoto. Esimerkiksi Tuomas Anhava piti itseään keskeislyyrikkona.[3]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kirjallisuuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.