Kesämaruna
| Kesämaruna | |
|---|---|
 Kesämaruna (Artemisia annua), Royal Botanic Gardens Sydney, Australia. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Magnoliophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Asterales |
| Heimo: | Asterikasvit Asteraceae |
| Suku: | Marunat Artemisia |
| Laji: | annua |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Artemisia annua |
|
| Katso myös | |
Kesämaruna (Artemisia annua) on marunoiden (Artemisia) sukuun ja asterikasvien (Asteraceae) heimoon kuuluva yksivuotinen kasvi. Se kasvaa luonnonvaraisena eri puolilta maailmaa, Euroopassa muun muassa Romaniassa, Unkarissa, Jugoslaviassa, Italiassa ja Ranskassa.[1]
Kesämarunan lehdet ja kukat ovat hyvin aromikkaita, sillä niissä on haihtuvaa öljyä. Kesämaruna on vanha kiinalainen malarian hoitoon käytetty lääkekasvi, ja nykyisin on eri puolilla maailmaa on meneillään tutkimuksia sen vaikuttavan aineen, artemisiinin, määrän ja lääkinnällisten vaikutusten selvittämiseksi. Se korvaa jo tehonsa menettäneet synteettiset malarialääkkeet, ja sitä käytetään yhdistelmälääkkeissä, joissa on tehoaan menettänyttä perinteistä malarialääkettä lumefantriinia. Sen viljelyä kokeilla Tasmaniassa, Yhdysvalloissa, Vietnamissa ja Sveitsissä, sitä jalostetaan artemisiinipitoisuuden kohottamiseksi.[1]
Artemisiini eristettiin kasvista Kiinassa 1960-luvulla, mutta tietoa ei haluttu levittää Vietnamissa sotiville Yhdysvaltojen joukoille. Länsimaiset lääkärit alkoivat kokeilla sitä 1990-luvulla, mutta sen käyttö on yleistynyt vasta 2000-luvulla. Kasvi tuottaa tarpeeksi artemisiinia vain Kiinassa, Vietnamissa ja Myanmarissa.[2]
Kesämarunaa voi kasvattaa Etelä-Suomessa Mikkelin eteläpuolella. Pohjoisempanakin se kukkii, mutta ei ehdi tuottaa siemeniä. Sen vihreitä oksia voi käyttää tuoksuseppeleiden valmistukseen tai leikkokukkien kanssa. Suomessa artemisiinin uuttamista kasvista ei ole kokeiltu. Myynnissä on toistaiseksi vain luonnonkasvien siemeniä.[1]
Kiinalainen Tu Youyou sai vuonna 2015 yhtenä kolmesta tutkijasta lääketieteen Nobel-palkinnon onnistuttuaan eristämään kesämarunan aktiivisen yhdisteen artemisiinin, jota nykyisin hyödynnetään malarian hoidossa.[3][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Yrttitarha.fi, viitattu 8.1.2011
- ↑ Anu Nousiainen, Se on malaria. HS-Kuukausiliite 1/2011 s. 28–36
- ↑ Arja Kivipelto: Lääketieteen Nobel kolmelle loistautien nitistäjälle (maksullinen) Helsingin Sanomat. 5.10.2015. Viitattu 6.10.2015.
- ↑ Koulu, Markku & Örmä, Simo & Liljeblad, Arto & Niemelä, Pekka: Marunat lääke- ja rohdoskasveina antiikista nykypäivään. Duodecim, 2016, 132. vsk, nro 19, s. 1763–1770. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.8.2019. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen Lajitietokeskus: Kesämaruna (Artemisia annua)
- Kasviatlas: Kesämaruna (Artemisia annua)
- ITIS: Artemisia annua (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Artemisia annua (englanniksi)
- Flora of China: Artemisia annua (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Artemisia annua (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)