Kertakäyttömuovidirektiivi
Kertakäyttömuovidirektiivi eli SUP-direktiivi (< engl. single-use plastics) on Euroopan unionin vuonna 2019 hyväksymä direktiivi 2019/904, joka asettaa monia rajoituksia EU-alueella myytäviin kertakäyttömuovituotteisiin.
Direktiivin keskeisenä tavoitteena on vähentää syntyvän muovijätteen määrää sekä kertakäyttöisten muovituotteiden käytöstä johtuvia ympäristövaikutuksia. Tarkoituksena on edistää kiertoon perustuvia toimintamalleja sekä suosia uudelleenkäytettäviä tuotteita ja uudelleenkäyttöjärjestelmiä.
Merten roskaantuminen on ollut keskiössä uutta direktiiviä laadittaessa. Tästä syystä direktiivi kohdentuu kertakäyttöisiin muovituotteisiin, joita useimmin löytyy roskana unionin rannoilta. Tällaisia kertakäyttöisiä tuotteita ovat esimerkiksi take away -ruokien pakkaukset, juomamukit, kertakäyttöiset ruokailuvälineet ja -astiat, erilaiset muovia sisältävät vanutuotteet, muovitikut ja pillit, filtterisavukkeet sekä muovipullot.[1]
Direktiivin toimenpiteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Direktiivin toimenpiteet kohdistuvat, tuoteryhmästä riippuen, muovituotteiden kulutuksen vähentämiseen, tuotekohtaisiin kieltoihin, tuotesuunnitteluun (tuotevaatimukset), laajennettuun tuottajavastuuseen, erilliskeräyksen järjestämiseen sekä viestintään.
Toimenpide | Tuoteryhmä |
Kulutuksen vähentäminen | Juomamukit (mkl. niiden korkit ja kannet) sekä syömävalmiin ruuan elintarvikepakkaukset |
Markkinoille saattamisen kiellot | Vanupuikot, juomien sekoitustikut, ilmapallojen varret, muoviset aterimet, lautaset, pillit, vaahdotetusta polystyreenistä valmistetut mukit, juomapakkaukset ja syömävalmiin ruuan pakkaukset, oxo-muovista valmistetut tuotteet |
Tuotevaatimukset:
- Muovisten korkkien ja kansien on pysyttävä kiinni juomapakkauksessa käyttövaiheen aikana. - Pulloissa käytettävä kierrätysmuovia tietty osuus |
Kertakäyttöiset muovista valmistetut juomapakkaukset |
Laajennettu tuottajavastuu:
- mkl. tietty kustannusvastuu siivouksesta |
Suodattimelliset tupakkatuotteet ja suodattimet, syömävalmiin ruuan pakkaukset, max. 3 litran juomapakkaukset, mukit, kevyet kantokassit, kosteuspyyhkeet, ilmapallot. |
Erilliskeräys | Max. 3 litran juomapakkaukset ja niiden korkit, muovia sisältävillä kalastustuotteilla vain erilliskeräys satamista |
Viestintä:
- Tuotteeseen tai sen pakkaukseen roskaantumista ehkäiseviä merkintöjä |
Terveyssiteet, tamponit, tamponin asettimet, kosteuspyyhkeet, suodattimelliset tupakkatuotteet ja suodattimet, juomamukit |
Direktiivin toimeenpano
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Direktiivi tuli voimaan heinäkuussa 2021. Direktiivin ei nähdä antavan kovin paljon kansallista liikkumavaraa käytettävien ohjauskeinojen osalta. Suurin liikkumavara on kertakäyttöisten muovituotteiden kulutuksen vähentämisessä[3].
Suomessa direktiivin toimeenpanoon linkittyy vahvasti kansallinen muovitiekartta[4], johon on koottu keinoja vähentää muoveista aiheutuvia haittoja, välttää turhaa kulutusta, tehostaa muovien kierrätystä sekä löytää korvaavia ratkaisuja.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/904 eur-lex.europa.eu. Viitattu 27.01.2020.
- ↑ Ekroos, A. et al.: Kertakäyttömuovituotteita koskevan direktiivin toimeenpanon vaihtoehtojen tarkastelu Ympäristöministeriön julkaisuja 2019:26.. 2019.. Ympäristöministeriö. Viitattu 27.012020.
- ↑ Ekroos, A. et al.: Kertakäyttömuovituotteita koskevan direktiivin toimeenpanon vaihtoehtojen tarkastelu. Ympäristöministeriön julkaisuja 2019:26.. 2019. Ympäristöministeriö. Viitattu 27.01.2020.
- ↑ Muovitiekartta Suomelle 2019. Ympäristöministeriö. Viitattu 27.01.2020.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kertakäyttömuovidirektiivi Wikimedia Commonsissa