Kerman valtakunta
Kerman valtakunta (Karmah tai Kerma) oli Ylä-Egyptin eteläpuolella Nubiassa kukoistanut niloottinen kulttuuri, jota on aikoinaan erehdytty pitämään pelkkänä muinaisten egyptiläisten etuvartioasemana. Alueella sittemmin tehdyt arkeologiset kaivaukset ovat kuitenkin osoittaneet, että siellä oli oma kulttuuri.[1]
Ensimmäinen maininta Kermasta on faarao Senusret I:n aikakaudelta. Hän kutsui aluetta nimellä Kuš. Senusret III valloitti Sai-saaren noin vuonna 1826 eaa., mutta vetäytyi ja asetti rajaksi Semnan sekä kielsi kušilaisia tulemasta siitä pohjoisemmaksi, paitsi käydäkseen kauppaa.[1]
Egyptin heikon 13. dynastian aikana (noin 1756–1630 eaa.) Kerman ruhtinaat valtasivat Wawatin linnoitukset ja noin vuonna 1630 eaa. he tekivät ryöstöretken itse Egyptiin. Näiltä ajoilta ovat peräisin Kerman hallitsijoiden kumpuhautojen rikkaat esinelöydöt. Niilin suistoaluetta tuolloin hallinneet hyksot pitivät tiiviisti yhteyttä Kerman kanssa, ja kun Thebassa hallinnut Kamose hyökkäsi hyksojen kimppuun, yritti hyksofaarao Apopi liittoutua Kerman kanssa. Kamose onnistui kuitenkin vangitsemaan Apopin lähettämän sanansaattajan, eikä liitto toteutunut. Kukistettuaan hyksot lopullisesti Theban faaraot tunkeutuivat myös Nubiaan. Thutmosis I johti sotaretkeä, jonka aikana egyptiläiset valloittivat Kerman ja tuhosivat Kušin valtion. [1]
Kerman hallitsijat haudattiin suuriin moniosaisiin kumpuhautoihin. Niissä hallitsijat makasivat korokkeella satojen uhrattujen hovimiestensä ympäröimänä. Upeimmista haudoista on löytynyt hyksojen keramiikkaa, sinettejä ja skarabeita sekä egyptiläistä esineistöä.