Keravan työväentalo
| Keravan työväentalo | |
|---|---|
| Sijainti | Kerava |
| Valmistumisvuosi | 1907 |
| Purkuvuosi | 1983 |
| Rakennuttaja | Keravan työväenyhdistys |
| Runkorakenne | puu/kivi |
 |
|
Keravan työväentalo oli Keravan kaupungissa sijainnut työväentalo.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keravan työväenyhdistys perustettiin vuonna 1904 aluksi Tuusulan työväenyhdistyksen alaosastoksi. Vuonna 1906 yhdistyksen käyttöön vuokrattiin huone. Samalla kuitenkin asetettiin rakennustoimikunta valmistelemaan työväentalon rakentamista. Tiilitehtaalta saatiin tontti lokakuussa vuonna 1906. Talolle ryhdyttiin heti kaivamaan perustuksia, muun muassa rautatieläiset tekivät töitä työvuorojensa lomassa. Talo valmistui vuonna 1907. Vuonna 1916 yhdistys sai ostaa hieman lisää maata. Kansalaissodan aikana talo oli ensin punaisten ja sitten valkoisten hallussa. Työväenyhdistys sai talon takaisin vuoden 1919 keväällä. Talo oli pakkohuutokaupassa, josta työväenyhdistys sai sen lunastettua itselleen. Johtokunnan jäsenet saivat tarvittavat varat lainaksi yksityishenkilöiltä. Työväenyhdistys osti neljä liiketonttia Keravan keskustasta. Niille rakennettiin liiketalo Aleksintori vuosina 1970–1971. Vanha työväentalo myytiin vuonna 1967 Osuusliike Elannolle, joka purki rakennukset vuonna 1983.[1]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1907 valmistuneessa talossa oli tilava juhlasali, avara eteinen, parveke ja ravintola. Taloa laajennettiin vuosina 1911–1912. Taloa laajennettiin taas vuonna 1920, jolloin näyttämöä suurennettiin sekä rakennettiin leipomo ja pesula. Vuonna 1927 purettiin vuosina 1911–1912 tehty laajennusosa. Sen tilalle tehtiin kaksikerroksinen tiilirakennus. Rakentamista varten otettujen lainojen maksamisessa ei ollut ongelmaa, koska ravintolatoiminta tuotti edelleen hyvin.[1]
Toimintaa työväentalolla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työväenyhdistys alkoi harjoittaa ravintola- ja kahvilatoimintaa työväentalolla jo vuonna 1908. Toiminta sai suuren suosion. Työväenyhdistyksestä tuli näin myös merkittävä työnantaja. Vuonna 1917 yhdistys työllisti yhdeksän henkilöä. Talolla oli myös monipuolista valistus- ja kulttuuritoimintaa. Talossa oli kirjasto. Keravan työväenyhdistyksen torvisoittokunta Tarmo ja näytelmäseura olivat aloittaneet toimintansa vuonna 1907. Monet ammattiteatterit vierailivat työväentalolla, joka sijaitsi hyvien rautatieyhteyksien varrella. Vuonna 1917 järjestettiin kahdet suuret arpajaiset, joilla kerättiin varoja työväentalon laajennusta varten. Sotavuosinakin 1940-luvulla talolla oli toimintaa. Elokuvateatterin tulo työväentalolle syrjäytti työväennäyttämön toiminnan sotien jälkeen.[1][2][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Hurri, Olavi & Marttala-Hurri, Vuokko: Työn ja aatteen talot. Työväentalojen historiaa Uudellamaalla, s. 168. Helsinki: Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri ry, 1997. ISBN 952-90-8468-4
- ↑ Työn Sävel digi.kansalliskirjasto.fi. 1.1.1927, no 2. Viitattu 2.1.2023.
- ↑ Uusmaan Kunnallislehti digi.kansalliskirjasto.fi. 27.11.1931,no 47. Viitattu 2.1.2023.