Keltin redutti

Keltin redutti on ruotsalaisten vuoden 1743 Turun rauhan jälkeen Kymijoen länsirantaan Kuusankosken Keltin kylään rakennuttama maalinnake. Linnake rakennettiin suojaamaan tärkeää Kymijoen ylityspaikkaa, josta maantiet haarautuivat Anjalaan ja Iittiin. Keltin rajanylityspaikalla sijaitsi myös rajapostikonttori ja rajatullikamari. Ruotsin kuningas Adolf Fredrik vieraili 1752 tarkastusmatkallaan Keltin redutissa.

Keltin redutin miesvahvuus oli rauhan aikana 1 upseeri ja 12 sotamiestä. Kustaa III:n sodan aikana Kelttiin sijoitettiin kaksi komppaniaa, 24 rakuunaa ja 2 tykkiä, mutta siitä huolimatta venäläiset valtasivat Keltin 1790 polttaen Keltin ja Napan kylät. Suomen sodan aikana talvella 1808 Keltin varusväki koostui aliupseerista ja kuudesta sotamiehestä. Tämä varusväki peräytyi Keltistä ilman vastarintaa 5 000 miehen venäläisjoukkojen tieltä. Kelttiin oli suunniteltu 1800-luvun alussa suurta maalinnoitusta, johon olisi sijoitettu 5 000–6 000 miehen varuskunta, mutta nämä hankkeet jäivät toteuttamatta.

Vastapäätä joen toisella rannalla sijaitsi venäläisten rakentama Ruotsulan redutti.