Keltasara
| Keltasara | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Sarakasvit Cyperaceae |
| Suku: | Sarat Carex |
| Laji: | flava |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Carex flava |
|
| Katso myös | |
Keltasara (Carex flava) on kesä-heinäkuussa kukkiva sarakasvi.
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehdet ovat kellertävän vihreät, kolmesta seitsemään millimetriä leveät, teräväselkäiset ja vartta lyhyemmät. Siirottava alin tukilehti on pidempi kuin kukinto. Kukinnossa on perätön hedetähkä ja kahdesta neljään emitähkää, joista alimmainen on erillään. Tähkäsuomut ovat kellanruskeat ja 2,5–4,5 mm pitkät, ja niissä on kellanvihreä keskisuoni. Pullakot ovat 5–7 mm pitkiä ja selväsuonisia.[2]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keltasara on kalkinsuosija; sen voi löytää rehevistä ja kosteista paikoista, kuten letto- tai korpisoilta, rannoilta, lähteiköistä tai ojista[2]. Lisäksi se esiintyy kosteilla preerioilla.[3]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kasvaa lähes koko Euroopassa, läntisessä Pohjois-Amerikassa[3] sekä Kanadan kaakkoisosasta länteen päin ulottuvalla vyöhykkeellä[4]. Hajanaisempia esiintymiä löytyy muun muassa Kaukasukselta[3][4].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Carex flava IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ a b Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri pohjolan kasvio, s. 802. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H.. Tammi, 2005. ISBN 978-951-31-6779-0 (suomeksi)
- ↑ a b c Akhani, H. & Zehzad, B.: Carex flava IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature IUCN. Viitattu 17.1.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Anderberg, A. & Anderberg, A.: Knagglestarr: Norra halvklotet (Den virtuella floran) Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 17.1.2018. (ruotsiksi)