Keltaiset kasvot

"Hän otti lapsen syliinsä."
Sidney Pagetin kuvitusta (1893)

Keltaiset kasvot (engl. The Adventure of the Yellow Face) on Arthur Conan Doylen kirjoittama Sherlock Holmes -novelli. Se ilmestyi ensimmäistä kertaa Strand Magazine -lehdessä helmikuussa 1893 ja sen kuvitti Sidney Paget. 1894 se ilmestyi novellikokoelmassa The Memoirs of Sherlock Holmes. Ensimmäinen suomennos ”Keltainen naama” ilmestyi jo 1898 Pohjalainen-sanomalehdessä.

Keltaiset kasvot on yksi harvoja Holmes-tarinoita, jossa Holmes on ollut väärässä. Novellin lopussa Holmes sanookin Watsonille:

”Watson”, sanoi hän, ”jos joskus huomaat että olen saamaisillani liian paljon itseluottamusta ja annan liian vähän arvoa tarpeellisille tutkimuksille, niin kuiskaa korvaani sana ”Norbury”, ja minä olen oleva sinulle hyvin kiitollinen.”

Juoni

Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Tarina on harvoja, joissa Sherlock Holmes osittain epäonnistuu. Tarinassa Keltaiset Kasvot Holmes tekee väärän johtopäätelmän, vaikkakaan se ei vaikuta ratkaisevasti loppuratkaisuun. Tarinassa erään maaseudulla asuvan miehen naapuriin muuttaa outo perhe, joka vaikuttaa hyvin epäkohteliaalta. Talon ikkunassa mies myös näkee oudot keltaiset kasvot, jotka selvästi kuuluvat ihmiselle, mutteivät näytä ihmisen kasvoilta. Mies alkaa kummeksua, kun hänen vaimonsa alkaa käydä talossa ja kääntyy Sherlock Holmesin puoleen. Holmes päättelee annettujen faktojen perusteella, että talossa asuu vaimon ensimmäinen mies, joka kiristää vaimoa jollain tiedolla. Holmes, mies ja tohtori Watson tunkeutuvat taloon vaimon ollessa siellä ja menevät yläkertaan. Selviää, että talossa asuu vaimon vanha palvelija ja tämän ensimmäisestä avioliitosta syntynyt musta lapsi, joka käyttää keltaista naamiota salatakseen ihonvärinsä naapureilta. Vaimo pelkäsi miehensä hylkäävän tämän ja lapsen, mutta mies otti lapsen syliinsä ja otti tämän samalla perheenjäsenekseen.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Henkilöt

• Sherlock Holmes
• Tohtori Watson
• Grant Munro, huolestunut aviomies
• Effie Munro, Munron omituisesti käyttäytyvä vaimo

Sovitukset

Maurice Elvey ohjasi brittiläisen mykkäelokuvaversion The Yellow Face 1921. Käsikirjoituksen teki William J. Elliot. Pääosissa olivat Eille Norwood Sherlock Holmesina ja Hubert Willis tohtori Watsonina. Elokuva on kadonnut.

Suomennokset

Novellikokoelmat

• 1904: ”Keltainen naama”. Teoksessa Sherlock Holmes'in Seikkailut II. Suomentanut Matti Pennanen. Yrjö Weilin
• 1919: ”Keltaiset kasvot”. Teoksessa Kadonnut kilpajuoksija. Sherlock Holmesin seikkailuja. Suomennos. Kustannusosakeyhtiö Kirja
• 1923: ”Keltainen naama”. Teoksessa Vampyyri. Suomennos. Kustannusosakeyhtiö Minerva
• 1933: ”Keltaiset kasvot”. Teoksessa Kadonnut kilpahevonen. Sherlock Holmesin seikkailut III. Suomentanut O. E. J. [=Juurikorpi]. WSOY
• 1957: ”Keltaiset kasvot”. Teoksessa Sherlock Holmesin seikkailut osa 1. O. E. Juurikorven uudistettu suomennos. WSOY

Sanomalehdet

• Pohjalainen: suomennos ilmestyi nimellä ”Keltaiset kasvot” 27.9.1898, 29.9.1898, 1.10.1898, 4.10.1898, 6.10.1898, 8.10.1898, 11.10.1898

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Keltaiset kasvot Wikimedia Commonsissa

• Sidney Pagetin kuvitus novelliin