Puhelinluettelo
Puhelinluettelo on aakkosellinen luettelo jonkin alueen tai yhteisön puhelinten haltijoista ja heidän puhelinnumeroistaan.[1]
Puhelinluettelossa on yleensä sekä yksityishenkilöiden että yrityksien ja yhteisöjen puhelinnumeroita. Yksityishenkilöiden puhelinnumerot on yleensä luetteloitu sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Joissakin maissa kuten Islannissa numerot on kuitenkin järjestetty ensisijaisesti etunimen mukaisesti.
Puhelinluettelot Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa julkaistiin alueellisia paperisia puhelinluetteloita vuoteen 2017 asti. Ne muodostivat yhdessä valtakunnallisen puhelinluettelosarjan. Manner-Suomessa luetteloalueita oli loppuvaiheessa 19 ja julkaisijana toimi Fonecta.[2][3] Useimmilla alueilla viimeiseksi jäi vuoden 2016 luettelo.[4] Viimeinen luettelo oli Keski-Suomen luettelo.[5]
Puhelinluettelo sisälsi puhelinliittymän haltijan nimen ja ei-salaisten puhelinnumeroiden lisäksi usein myös haltijan osoitteen ja ammattinimikkeen. Suomessa sisältö oli pääasiassa ryhmitelty hakemistoihin aiemman verkkoryhmäjaon mukaisesti. Puhelinluettelossa oli myös yritysten mainoksia ja alennuskuponkeja, kaupunkien ja taajamien opaskarttoja sekä niin sanotut keltaiset sivut (aik. ammattihakemisto), jotka sisälsivät yritysten ja yksityisten ammatinharjoittajien maksullisia ilmoituksia luokiteltuina toimialojen ja ammattien mukaan.
Matkapuhelinten yleistyminen ja lankapuhelinten harvinaistuminen huononsivat puhelinluetteloiden käyttömahdollisuuksia, sillä niissä oli melko harvoja matkapuhelinnumeroita. Matkapuhelinnumeron lisääminen puhelinluetteloon oli maksullista.[6]
Suomen puhelinluettelosarjan historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puhelinluetteloiden julkaisemisessa tapahtui 1950-luvun lopulla muutos. Automatisoinnin seurauksena eri puhelinlaitosten toimittamat pienet paikalliset puhelinluettelot eivät enää riittäneet puhelimen käyttäjien tarpeisiin. Myöskään Posti- ja lennätinlaitoksen noin kolmivuotiskausittain julkaisema Suomen yleinen puhelinluettelo ei vastannut enää tarkoitustaan.[7]
Ratkaisuna päädyttiin niin sanottuihin jakoalueluetteloihin (jakoalueista katso verkkoryhmä). Luetteloita oli yhdeksän. Ne muodostivat yhdessä Suomen yleisen puhelinluettelon, joka kattoi niin yksityisten puhelinlaitosten kuin Posti- ja lennätinlaitoksenkin alueet. Tarkoitus oli aluksi julkaista jakoalueluetteloita 1–1,5 vuoden välein. Ensimmäiset jakoalueluettelot ilmestyivät vuonna 1959.[7]
Aiemmin 9-osaisena julkaistu puhelinluettelosarja muutettiin 12-osaiseksi vuosina 1976–1977. Kolme luetteloaluetta jaettiin kahtia.[8]
Puhelinluetteloita tuli kaksi lisää vuonna 1986. Aiemmin 12-osaisena ilmestynyt luettelosarja julkaistiin 14-osaisena keväästä 1986 alkaen. Tuolloin Kaakkois-Suomen puhelinluettelo jaettiin Kymen läänin luetteloksi ja Mikkelin läänin luetteloksi. Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan luettelo puolestaan jaettiin erillisiksi Ahvenanmaan ja Lounais-Suomen luetteloiksi. Luetteloiden karttakäytäntöä oli kehitetty niin, että lähes kaikkiin luetteloihin painettiin suurimpien paikkakuntien osoitekartat.[9]
Muita puhelin- ja teleluetteloita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Posti- ja telelaitos alkoi julkaista paikallisia OmaOsa-puhelinluetteloita vuonna 1986. Ensimmäisenä vuonna julkaistiin 6 luetteloa. Puhelimen käytössä tarvittavan yleistietouden lisäksi OmaOsa-luetteloihin tuli esimerkiksi liikenteen aikatauluja.[10]
Suomessa julkaistiin 1980-luvulla myös telefax-luetteloa ja teleksiluetteloa. Ensimmäinen matkapuhelinluettelo ilmestyi vuonna 1987. Samana vuonna julkaistiin ensimmäinen NordEx-luettelo, joka oli yhteispohjoismainen vienti- ja tuontiluettelo.[10][11]
Suomen alueelliset luettelot vuoteen 2017
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fonectan vuoteen 2017 asti julkaisemat puhelinluettelot olivat:[3]
- Etelä-Häme
- Helsingin Seutu
- Keski-Suomi
- Kymen telealue
- Lappi
- Loimaan seutukunta ja Lounais-Häme
- Lounais-Suomi
- Mikkelin talousalue / Mikkelin telealue
- Savonlinnan talousalue / Mikkelin telealue
- Oulun telealue
- Pirkanmaa
- Pohjois-Karjala
- Pohjois-Savo
- Päijät-Häme
- Salon seutu
- Satakunta
- Uusimaa
- Vaasan telealue
- Vakka-Suomi
Näiden lisäksi julkaistiin Ahvenanmaan luetteloa Ålands telefonkatalog.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
- ↑ Viimeinenkin alueluettelo Fonectalle 5.5.2009. Fonecta. Viitattu 31.8.2011.
- ↑ a b Luetteloalueet | Keltaiset Sivut ja Puhelinluettelo 24.3.2017. Fonecta Oy. Arkistoitu 24.3.2017. Viitattu 12.11.2024.
- ↑ 130-vuotias paperinivaska hävisi kännykälle – Historian viimeinen puhelinluettelo viedään käsistä, Yle, 19.7.2016
- ↑ Paperinen puhelinluettelo historiaan – Suomen viimeinen paperiluettelo painettiin Keski-Suomeen Yle Uutiset. 1.3.2017. Viitattu 12.11.2023.
- ↑ Eniro 3 e/vuosi lisäksi 0,25 e palvelumaksua numeron lisäämiseen netissä http://henkilot.eniro.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
Fonecta 13,60 euroa/vuosi http://www.fonecta.fi/puhelinluettelot/alueelliset_puhelinluettelot/palvelukeskus/fi_FI/tietojen_lisaaminen/[vanhentunut linkki] - ↑ a b Posti- ja lennätinlaitos 1959 www.doria.fi. 1960. Viitattu 4.11.2024.
- ↑ Posti- ja lennätinlaitos 1976 www.doria.fi. 1977. Viitattu 4.11.2024.
- ↑ Posti- ja telelaitos 1985 www.doria.fi. 1986. Viitattu 4.11.2024.
- ↑ a b Posti- ja telelaitos 1986 www.doria.fi. 1987. Viitattu 4.11.2024.
- ↑ Posti- ja telelaitos 1987 www.doria.fi. 1988. Viitattu 4.11.2024.