Keltahäiväkkä
| Keltahäiväkkä | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Alaluokka: | Agaricomycetidae |
| Lahko: | Helttasienet Agaricales |
| Heimo: | Bolbitiaceae |
| Suku: | Häiväkät Bolbitius |
| Laji: | titubans |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Keltahäiväkkä (Bolbitius titubans) on kellomainen sitruunan- tai munankeltainen häiväkkälaji. Sen lakki on tahmea kostealla säällä. Jalka on valkoinen tai kellertävä. Heltat ovat vaaleat ja muuttuvat vanhemmilla sienillä ruosteensävyisiksi. Heltat ovat irtotyviset eli eivät kiinnity jalkaan. Itiöt ovat punaruskeat, sileät. Sieni kasvaa lannoitetuissa paikoissa, olkikasoissa, nurmilla ja lantakasoissa. Sienen maku ei ole erityisen karvas, mutta se ei ole ruokasieni. Keltahäiväkkä on yleinen sienilaji Suomessa.[2][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 15.8.2008
- ↑ Roger Phillips: WSOY Suuri sienikirja, s. 154. Suomentanut ja toim. Lasse Kosonen. WSOY, 1992. ISBN 951-0-17255-3
- ↑ Anton Hausknecht & Jan Vesterholt: ”Bolbitius”, Funga Nordica, s. 624-626. Copenhagen: Nordsvamp, 2008. ISBN 978-87-983961-3-0 (englanniksi)