Kelpoisuusmaasto
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Kelpoisuusmaasto on ajatus siitä, että eri geenien yhdistelmät koostavat ikään kuin kartan. Jos geeniyhdistelmä auttaa eliötä sopeutumaan hyvin ympäristöönsä, säilymään hengissä siinä ja tuottamaan jälkeläisiä, geeniyhdistelmä on kelpoisuuskartassa korkealla. Jos geeniyhdistelmä on eliön kannalta huono, se on kelpoisuuskartassa matalalla.
Monien lajien ekologiset lokerot ovat kelpoisuusmaaston huippuja. Yhdensuuntaisevoluutio liittyy lajien sopeutumiseen ympäristöön. Voidaan ajatella, että tavallinen hyppyrotta ja pussihyppyrotta ovat samoissa kelpoisuusmaaston paikoissa, vaikka ovatkin alkujaan hyvin erityyppisiä nisäkkäitä. Pienikokoiselle hyönteissyöjälle ja suurikokoiselle pedolle on laadittava erilainen kelpoisuusmaasto. Ympäristönmuutos muuttaa kelpoisuusmaastoa. Käytännössä kelpoisuusmaastot ovat hyvin moniulotteisia, koska eliöissä on lukuisia geenejä. Näin niitä on vaikea visualisoida.
Kelpoisuusmaastossa on monia kaukana toisistaan olevia huippuja. Lajien kehityksen uskotaan olevan siirtymistä taspainotilasta toiselle. Uskotaan, että vain suhteellisen pienet populaatiot voivat vaihtaa paikkaa kelpoisuusmaaston huipulta toiselle[1]. Kelpoisuusmaaston ja vaihtuvien taspainotilojen ajatuksen loi Sewall Wright vuonna 1932.
Oletetaan esimerkiksi, että on savanni, jossa kirahvit elävät syömällä puiden lehtiä. Pitkäkaulainen ja pitkäjalkainen kirahvi ylettyy syömään parhaiten puiden lehtiä, ja pysyy parhaiten hengissä, ja tuottaa parhaiten jälkeläisiä. Näin sen kelpoisuus eli sopeutuneisuus ympäristöönsä on suuri. Esimerkissämme kirahvilla on pitkäkaulaisuutta säätelevä geeni ja pitkäjalkaisuutta säätelevä geeni. Kelpoisuushuippu (tai toisessa tarkastelussa laakso) on pitkäkaulaisen, pitkäjalkaisen kirahvin kohdalla. Hyvin lyhytkaulainen kirahvi ei pärjää savannilla ja kuolee pian sukupuuttoon. Mutta tässä geenitarkastelussa on kolmaskin tekijä: jos kirahvi on hyvin suuri, se on vaarassa kuolla nälkään.