Kellon Lyönti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kellon Lyönti
Perustettu 1946
Kotiareena Monitoimikeskus Jatuli
Kapasiteetti 500
Paikkakunta Kello, Haukipudas, Oulu
Värit          
Lajit • Salibandy
• Kuntourheilu
Puheenjohtaja Jouni Möttönen
Mestaruudet

Suomen Cupin Pikkufinaali 2015

M35 Suomen Mestaruus 2022
Perinteinen KeLy-logo.

Voimistelu- ja Urheiluseura Kellon Lyönti (KeLy) on vuonna 1946 Kellon kylällä perustettu urheiluseura. Seuran nimi kantaa kylän nimeä ja lyönti puolestaan viittaa mailapeleihin, etenkin pesäpalloon, jota seurassa alettiin pelata heti perustamisen yhteydessä. Muitakin lajeja on ollut edustettuina, kuten lentopallo ja jääpallo, jota seuran joukkue pelasi aina I-divisioonassa saakka, 1990-luvun alussa. Pesäpallotoiminta oli vilkasta 1990-luvun puolivälin jälkeen, mutta toiminta loppui niin aikuisten kuin junioreiden sekä pesäpallokoulun osalta pesiskauteen 2000.

Seuran salibandyjaosto perustettiin 1997. 2000-luvun edetessä seurassa on olluy mahdollista harrastaa salibandya ja kuntourheilua.[1] Seuran miesten salibandyn edustusjoukkue pelaa Suomen neljänneksi korkeimmalla sarjatasolla. Seuran salibandyjunioreilla on joukkueet useissa junioreiden sarjoissa.[2]

KeLyn juniorijaosto kasvoi vuosien 2003-2015 välisenä aikana huomaa vauhtia Mika Lahdenkaupin toimiessa puheenjohtajana ja juniorijaoston kehittäjänä. Vuoden 2016 alussa lisenssipelaajia seurassa oli 224. [3]

Miesten edustusjoukkueen historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Miesten edustusjoukkue 1997-98.

Kellon Lyönnin ensimmäinen salibandyjoukkue aloitti Jaakko Teppolan johdolla kaudella 1997-98 salibandyn 5. divisioonassa,[4] ja joukkueen seurahistorian ensimmäisen maalin teki Ilpo Tukeva KeLyn voittoon päättyneessä ottelussa Puolangan Ryhtiä vastaan.[5] Seura oli tuolloin koko Suomen pohjoisin salibandyjoukkue.[6] Seuran edustusjoukkue nousi kaudelle 2000-01 salibandyn 3. divisioonaan,[7] mutta putosi alemmalle sarjatasolle jälleen seuraavan kauden ajaksi, jolloin se sijoittui runkosarjassa viimeiselle sijalle.[8]

Kaudella 2000-2001 edustusjoukkueen otteet III-divisioonassa eivät olleet kovinkaan suotuisia, sillä joukkue sijoittui sarjansa viimeiseksi ja putosi takaisin alempaan divisioonaan.[9] Pelaajien osalta pienentyneellä joukkueella läpi kauden pelannut KeLy onnistui saavuttaman kauden kuluessa ainoastaan kolme sarjapistettä,[9] mikä todisti ettei joukkue ollut vielä valmis jäämään kolmanteen divisioonaan. Seuran parhaaksi pistemieheksi nousi jälleen tehopisteet 7+7=14 viimeistellyt Jaakko Teppola, joka saavutti pistepörssissä sijan 16.[10] Hänen lisäkseen ainoastaan tehopisteet 11+2=13 viimeistellyt Jorma Teppola onnistui seuran pelaajista rikkomaan kauden aikana kymmenen tehopisteen rajan.[10]

Seuraavalla kaudella joukkueen pelilliset esitykset nelosdivisioonassa eivät juurikaan parantuneet, sillä KeLy jäi toistamiseen oman lohkonsa viimeiseksi mutta onnistui säilyttämään sarjapaikkansa.[11] Jaakko Teppola oli läpi kauden jälleen seuran pistekärki,[12] ja nyt hänen lisäkseen kymmenen tehopisteen rajan ylitti ainoastaan Samuli Pulju.[12]

Kaudella 2002-2003 Kellon Lyönti sijoittui miesten nelosdivisioonassa huipputasaisessa lohkossaan neljänneksi jääden pisteen päähän suorasta noususta III-divisioonaan.[13] Kauden alku vaikutti syksyllä todella lupaavalta, sillä kolmen turnauksen ja kuuden ottelun jälkeen joukkueen saldona oli 5 voittoa, 1 tasapeli eikä lainkaan tappioita. Tämän jälkeen kurssi valitettavasti kääntyi synkemmäksi vuodenvaihteessa. Seuran sisäistä pistepörssiä johtaneen Juho Krankan kautta häiritsi jalkavamma, mikä ei helpottanut vähäisestä pelaajamateriaalista kärsinyttä seuraa.[13] Vuodenvaihteen jälkeen peleistä sivuun joutunut Krankka oli silti 20 tehopisteellään seuransa paras pistemies ja sijoittui pistepörssin kuudenneksi vain kahdeksan pisteen päähän pistepörssin voittaneesta NKSBT:n Jukka Ukkolasta.[14]

Kausi 2004-2005 toi seuralle lopulta kaivattua menestystä muutaman vaikeamman vuoden jälkeen. Joukkue nousi kauden päätteeksi takaisin kolmanteen divisioonaan esittäen tasaisen varmaa peliä läpi kauden.[15] Nousu jatkui samalla tavalla seuraavallakin kaudella, kun joukkue nousi Limingan Niittomiesten ja Raahen Ponnistuksen kanssa II-divisioonaan kaudelle 2006-2007.[16]Juho Krankka saavutti pistepörssissä tehopisteillään 29+7=36 kolmannen sijan, ja 25 tehopistettä viimeistelleen Janne Krankan sijoitus oli kahdeksas.[17]

Edustuksen valmentajat ja kapteenit kausittain

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kausi Sarjataso Valmentaja Kapteeni Kausi Sarjataso Valmentaja Kapteeni Kausi Sarjataso Valmentaja Kapteeni
1997-98 5. divisioona Jaakko Teppola Jaakko Teppola 2007-08 2. divisioona Janne Krankka Janne Ikäläinen 2017-18 2. divisioona Taisto Palola Sami Mursu
1998-99 5. divisioona Jaakko Teppola Jaakko Teppola 2008-09 2. divisioona Janne Krankka Janne Ikäläinen 2018-19 3. divisioona Taisto Palola
1999-00 5. divisioona Jaakko Teppola Jaakko Teppola 2009-10 Divari Janne Krankka Esa Valli 2019-20 3. divisioona Taisto Palola
2000-01 3. divisioona Jaakko Teppola Jaakko Teppola 2010-11 Divari Janne Krankka Tapio Ala-Rautalahti 2020-21 3. divisioona Taisto Palola
2001-02 4. divisioona Jaakko Teppola Jaakko Teppola 2011-12 2. divisioona Juha-Antti Kurttila 2021-22 3. divisioona Taisto Palola
2002-03 4. divisioona Jaakko Teppola Jaakko Teppola 2012-13 2. divisioona Juha-Antti Kurttila
2003-04 4. divisioona Janne Krankka Janne Krankka 2013-14 2. divisioona Juho Krankka Tero Leivo
2004-05 4. divisioona Janne Krankka Janne Krankka 2014-15 2. divisioona Jukka Kinnunen Juho Krankka
2005-06 3. divisioona Janne Krankka Petri Pesola 2015-16 Divari Janne Krankka Sami Mursu
2006-07 2. divisioona Janne Krankka Janne Ikäläinen 2016-17 2. divisioona Jussi Tölli Sami Mursu

Kakkosdivarissa 2006-2009

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen kausi kakkosessa oli joukkueelta huippusuoritus, kun se venyi lohkovoittoon kaadettuaan viimeisessä runkosarjan pelissä suursuosikki OYUS:n rajusti kannustaneen kotiyleisön edessä. Karsinnoissa Ilmajoen ISB haki voiton Jatulista, minkä Lyönti kuittasi voittamalla puolestaan seuraavana päivänä vieraissa. Sarjan ratkaisu nähtiin jatkoajalla, kun ISB onnistui jatkoaikamaalilla voittamaan ottelun. Niin KeLyn kausi päättyi karsintojen ensimmäisellä kierroksella. Joukkueen kunniaa lisäsi Juho Krankka runkosarjan pistepörssin voitto ylivoimaisesti tehoin 45+23=68.[18] Tämä tiesi hänelle siirtoa seuraavalle kaudelle Oulun Luistinseuran liigamiehistöön.

KeLy voitti kakkosen lohkon 2008-09.

Joukkueen seuraava kausi 2007-2008 alkoi hankalasti, mutta kauden edetessä otteet paranivat. Kauden aikana joukkueeseen liittyivät Matti Rössi ja Matias Luokkanen, joiden panos nousi suuremmaksi, kun Juhopekka Pietilä siirtyi hänkin OLS:n liigamiehistöön. KeLyn sijoitus sarjassa oli viides. Suomen cupissa joukkue eteni neljännelle kierrokselle. Seuraavalle kaudelle joukkue vahvistui hurjasti, kun tutkapari Krankka Juho - Pietilä Juhopekka palasivat KeLyn miehistöön. Heille keskushyökkääjäksi hankittiin Kimmo Puusaari. Lisäksi alakertaan saatiin uutta tulivoimaa, kun Johannes Luokkanen ja Jani Raitanen liittyivät joukkueen vahvuuteen. Marraskuun alussa Tapio Ala-Rautalahden liittyminen joukkueen vahvuuteen teki joukkueesta lähes ylivoimaisen materiaaliltaan. Suomen cupissa tie katkesi neljännellä kierroksella Muuramen Yritystä vastaan. Kevään runkosarjan ratkaisupeleissä joukkue kaatoi tieltään sen pahimmat vastustajansa Merikosken ja OYUS:n, edeten näin vakuuttavaan lohkovoittoon. Divarikarsinnoissa joukkue kukisti avauspelissä HIFK:n täpötäydessä Jatulissa. Jatkopeleissä KeLy voitti Grankulla IFK:n kahdesti sekä kotipeleissä SBS Lapuan ja FBC Turun. Tämä riitti lohkon kakkossijaan ja sarjanousuun.[19]

KeLyn divarijoukkue 2010-2011.

Divarikaudelle 2009-10 joukkue uudistui. Uusina pelaajina ryhmään liittyivät Harri Keskisipilä, Teemu Södö, Kimmo Hedemäki ja Sami Mursu sekä myöhemmin seuran kakkosjoukkueesta nostetut Jarkko Hiltunen ja Juha Uusitalo. Joukkue aloitti divarin kahdella tappiolla, mutta onnistui seuraavasta pelistä raapimaan voiton. Vieraskiertueelta joukkue otti täydet pisteet. Suomen cupissa tie katkesi rankkareilla Ilmajoen ISB:n voittaessa Jatulissa viidennen kierroksen ottelun. Tammikuun alussa joukkue oli vielä putoamisviivan alapuolella, mutta kevään edetessä joukkue voitti runkosarjan seitsemän viimeistä peliään ja varmisti näin paikan myös seuraavalle kaudelle. Divarikausi 2010-11 oli viimeinen kahden lohkon kausi, mikä tiesi neljän joukkueen tippumista molemmista lohkoista. KeLy aloitti syksyn voittaen lähes kaikki kotipelinsä. Vieraspeleistä pisteitä ei sen sijaan irronnut, vaikka pelit olivat tiukempia kuin edellisellä kaudella. Joukkue taisteli säilymisen puolesta, mutta joutui pisteen erolla putoamiskarsintaan Vaasan Woodcuttersia vastaan. Vaasa voitti avauspelin Jatulissa, mutta KeLy haki jälleen pakkovoiton Vaasasta. Ratkaiseva peli eteni jatkoajalle 3-3 -tilanteesta. Vaparitilanne KeLyn maalin edessä päättyi maaliin ja KeLyn tippuminen sinetöityi.[20]

Kaudet kakkosessa 2011-2015

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pikkufinaalin voittanut joukkue 2014-15.

Tippumisen jälkeen edustusjoukkueen puikoissa kahdeksan vuotta toiminut Janne Krankka siirtyi sivuun pelaajavalmentajan paikalta. Vetovastuun joukkueesta otti Juho Krankka, jonka johdolla joukkue oli lähellä yltää jälleen divarikarsintoihin. Juho Krankka siityi kauden jälkeen sapattivapaalle, ja Juha-Antti Kurttila otti vuorostaan valmentajan tahtipuikon haltuunsa. Kurttilan johdolla joukkue pelasi kaksi mainiota kautta, jolloin joukkueen jäsenistö sai uutta verta riveihinsä. Karsintapaikkaa ei kuitenkaan näillä kausilla saavutettu. Kaudelle 2014-15 joukkueen ilme uudistui kertarytinällä. Suurimpana muutoksena oli Jukka Kinnusen saapuminen Haukiputaalle ja joukkueen peräsimeen. Lisäksi Janne Krankka palasi joukkueen takalinjoilla tuoden mukanaan nuorta lahjakkuutta kuten Eerik Lukkarin, Tuukka Kiviojan ja Toni Tuovilan. Edelleen joukkueen kokenut runko Juho Krankka, Harri Keskisipilä, Juuso Pohjonen, Sami ja Pasi Mursu sekä alueen parhaisiin maalivahteihin kuulunut Jesse Kamula jatkoivat peliuriaan.[21]

Nimekäs kokoonpano ei pettänytkään odotuksia ja joukkue selvitti runkosarjan 21 voitolla ja yhdellä tasapelillä. Tappiota joukkue maistoi Tampereella liigajoukkue Classicin vieraana, kun se taipui lukemin 7-6. Tätä ennen joukkue oli raivannut Suomen cupissa tieltään BB-88:n, ja O2:n. Helsingin jäähallissa pelatussa pikkufinaalissa asettui vastaan valtakunnan parhaaksi kakkosen joukkueeksi veikattu FBC Turku, jonka KeLy voitti jatkoajalle venyneessä ottelussa Juho Krankan huikealla yksilösuorituksella, 9-8 ja. Kevään divarikarsinnoissa Kokkolan Nibacos kaatui kotona selvin numeroin, ja lopulta myös vieraskentällä jatkoajalla. Seuraavassa vaiheessa vastaan asettui FBC Turku, joka haki voiton Jatulista. KeLyn onnistui kuitenkin voittaa Turussa ja ratkaisuottelu pelattiin Jatulissa, jossa kotijoukkue oli väkevämpi, edeten näin viimeiseen karsintavaiheeseen. Siellä vastustajaksi tuli FBC Raseborg Knights, jonka KeLy voitti suoraan kahdessa pelissä. Näin KeLy saattoi juhlia paluuta divariin kaudelle 2015-16.[21]

Divarikausi 2015-16

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Divariin valmistuva joukkue koki valtavia takaiskuja, kun joukkueen ykköskentän Juho Krankka ja Harri Keskisipilä eivät voineet jatkaa joukkueessa. Lisäksi pari muuta luottopelaajaa joutui muuttamaan muualle töiden perässä. Joukkueella oli täysi työ hankkia pelaajia joukkueeseen, sillä samassa sarjassa pelannut Limingan Niittomiehet houkutteli myös pelaajia riveihinsä. Kauden avauspuolikasta väritti valtava vieraspelien määrä. KeLy repi kuitenkin mukavasti pisteitä vieraspeleistä ja pysyi putoamisviivan tuntumassa. Otteet kentällä paranivat tasaisesti. Joulukuussa joukkue voitto Josban kotikentällään ja sai lisäksi riveihinsä paluun tehneen Matias Moilasen ja maaliahneen Toni-Matti Koskelon. Kauden kantavia pelaajia olivat nuoret Eerik Lukkari, Tuukka ja Konsta Kivioja sekä maalivahti Jesse Kamula. Lopulta joukkueen kevät oli hieno, sillä kuusi viimeistä peliä joukkue selvitti tappioitta. Viimeisessä pelissä kaatui liiganousun pelannut LASB. Tippuminen jäi lopulta kiinni jatkoaikamaalista, jota ei hyväksytty. Näin sarjataulokossa KeLy menetti yhden pisteen, minkä seurauksena tippumisviivan yläpuoli oli juuri pisteen päässä. Kauden päätteeksi joukkueen rivit hajosivat totaalisesti ja päävalmentajana toiminut Janne Krankka siirtyi toisen seuran palvelukseen.

Kaudet kakkosessa ja tippuminen kolmoseen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaudelle 2015-16 joukkue pelaa uuden valmentajan Jussi Töllin alaisuudessa. Joukkue on uusiutunut voimakkaasti. Edustus pelasi pari kautta kakkosessa, jonka jälkeen edessä oli tipahtaminen kolmoseen. Taisto Palolan johdossa on suunniteltu uutta sarjanousua kakkosen tasolle.

Seuran junioritoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mika Lahdenkaupin toimesta seuran juniorityö alkoi kehittyä voimakkaasti vuoden 2003 tienoilla. Seuraan perustettiin pallopelikerho alle kouluikäisille, mikä loi pohjaa tulevien juniorijoukkueiden kehittymiselle. Sami Kallion tultua mukaan toimintaan, kehittyi juniorijaoston toiminta entisestään ja 2003-ikäluokan mukana seuran juniorituotannon tuloksena Elli Kylmäluoma ja Sanni Uimarihuhta kehittyivät naisten liigapelureiksi ja 2021 U19 nuorten maailmanmestareiksi.


Syksyllä 2016 Janne Krankka aloitti seurassa valmennuspäällikön tehtävässään seuran junioritoiminnan kehittämisen. Tarkoituksena oli panostaa valmennusosaamisen kehittämiseen ohjaamalla valmentajia valmennuskursseille ja kokoamalla suurempia valmennustiimejä vastuuta kantamaan. 2007-ikäluokka pelasi menestyksekkäästi Tero Leivon komennossa aina vuoteen 2022. Jukka Annalan aloittama ja vuodesta 2020 Sami Kettusen vetämä 2009-ikäluokan joukkue on ollut alueen kärkijoukkue alusta saakka.

Ikämiestoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaakko Teppolan johdolla Lyönnin ikämiehet pelasivat vuodesta 1998 aina vuoteen 2008 saakka M35-, M40-, ja M45-sarjoissa. Ikämiestoiminta rajoittui sen jälkeen viikoittaisten pelivuorojen pyörittämiseen. Vuonna 2018 Juho Krankan johdolla seura starttasi uuden joukkueen M35-sarjaan. Ensimmäisellä kaudella lopputurnauksessa joukkue karsiutui mitalipeleistä ja kahden seuraavan kauden osalta lopputurnaukset jäivät pelaamatta korona-sulkujen vuoksi. Kaudella 2021-2022 Lyönnin porukka päätti vielä ilmoittautua M35-sarjaan. Joukkue voitti lopputurnauksen välierässä tamperelaisen kestomenestyjä Pro Starsin jatkoajalla (7-6 ja.) sekä finaalissa pääkaupunkiseudun pelaajista koostuneen VKTP:n voittolaukauksilla (7-6 vl.). Mestarijoukkueessa pelasi KeLyn divarivuosien runkopelaajia sekä alueen entisiä liigapelureita.

Jäädytetyt pelinumerot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 9 Jaakko Teppola, pelinumero jäädytetty 18.12.2010[22]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kellon Lyönnin salibandy Kellon Lyönnin verkkosivusto. Arkistoitu 28.6.2011. Viitattu 19.4.2012.
  2. ↑ Kellon Lyönnin juniorijoukkueet Kellon Lyönnin junioreiden verkkosivusto. Viitattu 19.4.2012.
  3. ↑ SSBL floorball.fi.[vanhentunut linkki]
  4. ↑ Ensimmäinen salibandyjoukkue Kellon Lyönnin verkkosivusto. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 19.4.2012.
  5. ↑ Ensimmäinen maalintekijä Kellon Lyönnin verkkosivusto. Arkistoitu 6.12.2009. Viitattu 19.4.2012.
  6. ↑ Yhteispeliä lähes kolmekymmentä vuotta Kellon Lyönnin verkkosivusto. Viitattu 19.4.2012.[vanhentunut linkki]
  7. ↑ KeLy:n salibandy uudella sarjatasolla Kellon Lyönnin verkkosivusto. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 19.4.2012.
  8. ↑ Kellon Lyönnin kausi 2001-2002 Kellon Lyönnin verkkosivusto. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 19.4.2012.
  9. ↑ a b Kellon Lyönnin historia - kausi 2000-2001 Kellon Lyönnin verkkosivusto. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 11.3.2013.
  10. ↑ a b Kellon Lyönnin historia - kauden 2000-2001 pistepörssi Kellon Lyönnin verkkosivusto. Viitattu 11.3.2013.[vanhentunut linkki]
  11. ↑ Kellon Lyönnin historia - kausi 2001-2002 Kellon Lyönnin verkkosivusto. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 11.3.2013.
  12. ↑ a b Kellon Lyönnin historia - kauden 2001-2002 pistepörssi Kellon Lyönnin verkkosivusto. Arkistoitu 7.3.2016. Viitattu 11.3.2013.
  13. ↑ a b Kellon Lyönnin historia - kausi 2003-2004 Kellon Lyönnin verkkosivusto. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 11.3.2013.
  14. ↑ Kellon Lyönnin historia - kauden 2003-2004 pistepörssi Kellon Lyönnin verkkosivusto. Arkistoitu 7.3.2016. Viitattu 11.3.2013.
  15. ↑ Kellon Lyönnin historia - kausi 2004-2005 Kellon Lyönnin verkkosivusto. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 11.3.2013.
  16. ↑ Kellon Lyönnin historia - kausi 2005-2006 Kellon Lyönnin verkkosivusto. Viitattu 11.3.2013.[vanhentunut linkki]
  17. ↑ Kellon Lyönnin historia - kauden 2005-2006 pistepörssi Kellon Lyönnin verkkosivusto. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 11.3.2013.
  18. ↑ Kellon Lyönnin historia - kauden 2006-2007 pistepörssi Kellon Lyönnin verkkosivusto. Viitattu 11.3.2013.[vanhentunut linkki]
  19. ↑ Seuran kausijulkaisut 2007-2009.
  20. ↑ Seuran kausijulkaisut 2010-11.
  21. ↑ a b Seuran kausijulkaisu 2014-15.
  22. ↑ Jaakko Teppolan pelinumeron jäädyttäminen 18.12.2010 YouTube. Viitattu 9.9.2012.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kellon_Lyönti&oldid=20936878”