Kekälekakadu
| Kekälekakadu | |
|---|---|
_-Blue_Mountains-8.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Papukaijalinnut Psittaciformes |
| Heimo: | Kakadut Cacatuidae |
| Suku: | Callocephalon |
| Laji: | fimbriatum |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Callocephalon fimbriatum |
|
 Kekälekakadun esiintymisalue Australian kartalla |
|
| Katso myös | |
Kekälekakadu (Callocephalon fimbriatum) on keskikokoinen australialainen kakadulaji. Se on sukunsa ainoa laji.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kekälekakadun pituus on noin 34 cm ja paino 240–330 grammaa. Sen höyhenpuku on pääosin harmaa, höyhenten reunat ovat vaaleat saaden puvun näyttämään raidalliselta. Koiraalla on punainen pää ja töyhtö, naaraan pää ja vaatimattomampi töyhtö ovat harmaat. Nokka on sarvenvärinen, iiris tummanruskea ja koivet harmaat. Nuori lintu muistuttaa naarasta, mutta koirailla on punainen töyhdön kärki ja punaiset täplät otsassa ja päälaella, sekä tummanharmaa nokka.
Esiintyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kekälekakadu elää Australian kaakkoisosassa Uuden Etelä-Walesin itäosista Victoriaan. Tasmanian pohjoisosassa ja King Islandilla laji on harvinainen vierailija. Lisäksi erillinen, istutettu kanta elää Kengurusaarella. Kokonaispopulaatio on yli 20 000 yksilöä. Lajin elinympäristön laajuus on 100 000–1 000 000 neliökilometriä. Lajin kanta on käymässä uhanalaiseksi elinympäristön häviämisen takia.
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kekälekakadut elävät tuoreissa metsissä, sekä vuoristossa että laaksoissa. Talveksi ne siirtyvät tasangoille, puutarhoihin ja puistoihin. Kekälekakadut esiintyvät lisääntymisaikana pareittain, perhekunnittain tai pieninä parvina, talvikaudella ne kerääntyvät joskus suurina kymmenien yksilöiden parvina hyville ruokapaikoille, kuten marjoville orapihlajapensaille.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kekälekakadun lisääntymiskausi on loka–tammikuussa. Pesäpuu on tavallisimmin vesistön rannalla kasvava kookas elävä eukalyptuspuu. Kekälekakadunaaras munii kaksi, harvoin kolme, munaa puunkoloon tehtyyn pesään. Muna on kooltaan 35,8 mm x 27,5 mm. Molemmat puolisot hautovat munia yhteensä noin kuukauden. Poikaset lähtevät pesästä noin seitsemän viikon ikäisinä ja ovat emoistaan riippuvaisia vielä parin kuukauden ajan.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kekälekakadut syövät pääasiassa eukalyptusten ja akasioiden siemeniä, mutta myös muiden puulajien siemeniä, marjoja, pähkinöitä, hedelmiä sekä hyönteisiä ja niiden toukkia. Ne ruokailevat järjestelmällisesti niin, että palaavat päivästä toiseen samaan puuhun tai pensaaseen, kunnes se on syöty tyhjäksi. Linnut ruokailevat hiljaisina puun latvustossa, josta kuuluu vain nokan napsetta niiden availlessa käpyjä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Forshaw, Joseph M. & Cooper, William T. 1977: Parrots of the World. - T.F.H. Publications, Inc. New Jersey. ISBN 0-87666-959-3
- World Parrot Trust
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Callocephalon fimbriatum IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2022. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.7.2022. (englanniksi)