Keisarillisen Japanin laivaston sukellusveneet

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Keisarillisen Japanin laivaston sukellusveneet kehittyivät viidestä vuonna 1904 Yhdysvalloista ostetusta Holland-tyyppisestä sukellusveneestä. Japanin sukellusvenease kehittyi toiseen maailmansotaan mennessä määrän ja tietotaidon kasvaessa yhdeksi voimakkaimmista ja monipuolisimmasta maailmassa.

1900-luvun alussa keisarillisen Japanin laivaston lähetystö vieraili Isossa-Britanniassa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa, minkä jälkeen laivasto tilasi 1904 ensimmäiset sukellusveneensä Electric Boat Companyn Fore Riverin telakalta. Viisi Holland-tyyppistä (EB 7P) venettä valmistettiin salassa ja lähetettiin valmistuttuaan osiksi purettuina junalla Seattleen, mistä ne rahdattiin Yokosukaan. Ne saapuivat vastaanottajille Venäjän-Japanin sodan aikana 12. joulukuuta 1904. Kokoonpano kuitenkin viivästyi, jolloin ne laskettiin vesille vasta maaliskuussa ja toukokuussa 1905. Ensimmäinen aluksista oli toimintavalmiina kesäkuussa. Loppujen valmistuessa sotatoimet Venäjää vastaan olivat päättymässä eivätkä veneet osallistuneet varsinaisiin sotatoimiin.[1][2]

Vuonna 1904 Kawasaki Dockyard Company osti muutetun aluksen suunnitelmat suoraan Hollandilta ja valmisti kaksi venettä (numerot 6 ja 7) kahden yhdysvaltalaisen insinöörin avustamana.[3]

Vaikka ensimmäisiä veneitä ei testattukaan sodassa niin ensimmäinen sukellusvenelaivue perustettiin Kuren laivastotukikohtaan. Japani osti Vickersiltä kaksi brittiläistä C-luokan sukellusvenettä ja valmisti lisäksi kolme vastaavaa alusta lisenssillä Kuren laivastoarsenaalissa. Alukset muodostivat Ha-1 ja Ha-3-luokat. Vuoden 1915 hankintaohjelmassa Kuren laivastoarsenaali valmisti vielä kaksi vastaavaa alusta, jotka muodostivat Ha-7-luokan.[3]

Vuonna 1909 valmistui laivaston ensimmäinen sukellusveneidenemälaiva Karasaki, joka mahdollisti sukellusvenelaivueen toiminnan satamien ulkopuolella.

Japanin sukellusveneet ennen ensimmäistä maailmansotaa[4]
Kuva Nimi Vesillelasku Palvelukseen Huom
Holland 103 t (hankinta 1904)
No.1 30. maaliskuuta 1905 1. elokuuta 1905 poistettu 1921
No.2 2. toukokuuta 1905 5. syyskuuta 1905 poistettu 1921
No.3 16. toukokuuta 1905 5. syyskuuta 1905 poistettu 1921
No.4 27. toukokuuta 1905 1. lokakuuta 1905 uponnut 14. marraskuuta 1916
hylky nostettu ja kunnostettu
poistettu 1921
No.5 13. toukokuuta 1905 1. lokakuuta 1905 poistettu 1921
Kaigun Holland 57 t (hankinta 1904)
No.6 28. syyskuuta 1905 30. maaliskuuta 1906 uponnut 15. huhtikuuta 1910
No.7 28. syyskuuta 1905 30. maaliskuuta 1906 poistettu 1920
Ha-1-luokka 286 t (hankinta 1907)
Ha-1 ex-No. 8 19. toukokuuta 1908 26. helmikuuta 1909 poistettu 1. joulukuuta 1928
Ha-2 ex-No. 9 19. toukokuuta 1908 9. maaliskuuta 1909 poistettu 1. joulukuuta 1928
Ha-3-luokka 291 t (hankinta 1910)
Ha-3 ex-No. 10 4. maaliskuuta 1911 12. elokuuta 1911 poistettu 1. joulukuuta 1928
Ha-4 ex-No. 11 18. maaliskuuta 1911 26. elokuuta 1911 poistettu 1. joulukuuta 1928
Ha-5 ex-No. 12 27. maaliskuuta 1911 3. elokuuta 1911 poistettu 1. joulukuuta 1928
Vickers/Kawasaki 304 t (hankinta 1910)
Ha-6 ex-No. 13 18. heinäkuuta 1912 30. syyskuuta 1912 poistettu 1. joulukuuta 1928
Schneider-Laubeuf 418 t (hankinta 1912)
No. 14 heinäkuu 1915 kesäkuu 1916 Työt aloitettu 1913, mutta Ranskan laivasto pakko-otti kesäkuussa 1915 Armide
Ha-10 ex No. 15 7. huhtikuutata 1914 20. heinäkuuta 1917 poistettu 1. joulukuuta 1928
Ha-9 ex No. 14 8. heinäkuuta 1918 30. huhtikuuta 1920 poistettu 1. joulukuuta 1928

Ensimmäinen maailmansota

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisessä maailmansodassa Japanin laivasto kuten monet muutkin vaikuttui Saksan keisarikunnan laivaston sukellusveneiden toiminnasta kauppamerenkulkua vastaan. Tämän seurauksena sisällytettiin vuoden 1917 hankintoihin kahdeksantoista merikelpoista sukellusvenettä. Sodan päätyttyä Japani vastaanotti yhdeksän saksalaista sukellusvenettä sotakorvauksena, mitä käytettiin saksalaisen teknologian tutkimiseen.

Japanin sukellusveneet ennen toista maailmansotaa[5]
Kuva Nimi Vesillelasku Palvelukseen Huom
Ha-7-luokka 290 t (hankinta 1915)
Ha-7 ex-No. 16 15. maaliskuuta 1916 1. marraskuuta 1916 poistettu 1. joulukuuta 1928
Ha-8 ex-No. 17 15. maaliskuuta 1916 2. helmikuuta 1917 poistettu 1. joulukuuta 1928
Ro-1-luokka 689 t (hankinta 1915)
Ro-1 ex-No. 18 28. heinäkuuta 1919 31. maaliskuuta 1920 poistettu 1930
Ro-2 ex-No. 21 22. marraskuuta 1919 20. huhtikuuta 1920 poistettu 1930

L-luokka (jap. L型潜水艦, L-gata sensuikan) oli keisarillisen Japanin laivaston kaksoisrunkoisten keskikokoisten sukellusveneiden muodostama alusluokka, jonka alukset palvelivat 1920-luvulta toiseen maailmansotaan. Luokan alusten valmistaminen tapahtui Vickersin opastamana ja kaikki alukset valmistettiin Mitsubishin Koben telakalla. Ensimmäinen alaluokista tilattiin vuoden 1917 hankinnoissa valmistui vuoden 1920 lopulla. Neljäs ja viimeinen alaluokka tilattiin vuosien 1921-1928 hankinnoissa. Yhteensä veneitä oli 18 kappaletta.

Seuraavaksi laivasto hankki Kaichū tyyppisiä eli keskikokoisia sukellusveneitä, joista ensimmäinen alaluokka tilattiin vuoden 1916 hankintaohjelmassa. Viimeinen ja viides alaluokka tilattiin sodan ajan hankintoina vuosien 1940-1942 hankintaohjelmissa 4. ja 5. laivaston täydennyslaissa. Yhteensä tämän tyyppisiä aluksia hankittiin 41 kappaletta, mihin sisältyy neljä erityiskäyttöön suunniteltua versiota Kaitokū, joissa oli raskaampi aseistus.

Toinen maailmansota

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 1925 vuoteen 1940 Japanin laivasto valmisti sukellusvenelaivastoaan perustuen kolmeen päätyyppiin: Junsen (risteilijätyyppi), Kaidai (laivasto) ja Kaichū (keskiraskas). Näistä Junsen-tyypin perustana oli Britannian kuninkaallisen laivaston K-luokan sukellusveneet ja Saksan keisarikunnan laivaston U 139 -luokan sukellusveneet. Niitä käytettiin tiedusteluun ja operaatioihin kaukana tukikohdista eli aivan kuten risteilijöitä. Pitkän matkan eli laivasto tyypin Kaidai-veneet valmistettiin Junsen-tyypin veneitä suurentamalla ja operoivat laivastojen mukana ja partioivat vihollisen laivareiteillä. Keskiraskaat Kaichū-tyypin veneet perustuivat Ranskan merivoimien Schneider-Laubeuf-veneisiin ja suunniteltu kotisaarten puolustukseen.[6]

Osassa Junsen tyypin aluksia oli kellukekone tiedusteluun. Veneet oli suunniteltu toimimaan itsenäisesti ja vastaavasti Kaidai tyypin veneet laivueittain laivastojen osana. Veneiden suuri koko teki niistä helppoja maaleja Yhdysvaltain laivaston kehittyneelle sukellusveneiden torjuntajärjestelmälle.[6]

Joulukuussa 1941 Japanin hyökätessä Pearl Harboriin laivastolla oli noin 64 sukellusvenettä, joista 41 oli Junsen ja Kaidai tyyppisiä ja vain kaksi Kaichū tyyppisiä. Veneistä 21 oli vanhentuneita malleja, joiden käyttöarvo oli vähäinen. Näiden lisäksi 20 alusta oli telakoilla valmisteilla.[6]

  • Bagnasco, Erminio: Submarines of World War Two. Lontoo, Englanti: Arms and Armour Press, 1977. ISBN 0-85368-331-X (englanniksi)
  • Friedman, Norman: U.S. Submarines through 1945 - An Illustrated Design History. Annapolis, Maryland: Naval Institute Press, 1995. ISBN 978-1-55750-263-6 (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5 (englanniksi)
  • Jentschura, Hansgeorg; Jung, Dieter & Mickel, Peter: Warships of the Imperial Japanese Navy, 1869–1945. Lontoo: Arms & Armour Press, 1977. ISBN 0-85368-151-1 (englanniksi)
  1. Gardiner, Robert 1906-1921, s. 245
  2. Friedman, Norman s. 36
  3. a b Gardiner, Robert 1906-1921 s. 246
  4. Jentschura et al s. 160-161
  5. Jentschura et al s. 161-161
  6. a b c Bagnasco 1977 s. 172-178