Keisarillisen Japanin laivaston sukellusveneet
Keisarillisen Japanin laivaston sukellusveneet kehittyivät viidestä vuonna 1904 Yhdysvalloista ostetusta Holland-tyyppisestä sukellusveneestä. Japanin sukellusvenease kehittyi toiseen maailmansotaan mennessä määrän ja tietotaidon kasvaessa yhdeksi voimakkaimmista ja monipuolisimmasta maailmassa.
Alku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1900-luvun alussa keisarillisen Japanin laivaston lähetystö vieraili Isossa-Britanniassa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa, minkä jälkeen laivasto tilasi 1904 ensimmäiset sukellusveneensä Electric Boat Companyn Fore Riverin telakalta. Viisi Holland-tyyppistä (EB 7P) venettä valmistettiin salassa ja lähetettiin valmistuttuaan osiksi purettuina junalla Seattleen, mistä ne rahdattiin Yokosukaan. Ne saapuivat vastaanottajille Venäjän-Japanin sodan aikana 12. joulukuuta 1904. Kokoonpano kuitenkin viivästyi, jolloin ne laskettiin vesille vasta maaliskuussa ja toukokuussa 1905. Ensimmäinen aluksista oli toimintavalmiina kesäkuussa. Loppujen valmistuessa sotatoimet Venäjää vastaan olivat päättymässä eivätkä veneet osallistuneet varsinaisiin sotatoimiin.[1][2]
Vuonna 1904 Kawasaki Dockyard Company osti muutetun aluksen suunnitelmat suoraan Hollandilta ja valmisti kaksi venettä (numerot 6 ja 7) kahden yhdysvaltalaisen insinöörin avustamana.[3]
Vaikka ensimmäisiä veneitä ei testattukaan sodassa niin ensimmäinen sukellusvenelaivue perustettiin Kuren laivastotukikohtaan. Japani osti Vickersiltä kaksi brittiläistä C-luokan sukellusvenettä ja valmisti lisäksi kolme vastaavaa alusta lisenssillä Kuren laivastoarsenaalissa. Alukset muodostivat Ha-1 ja Ha-3-luokat. Vuoden 1915 hankintaohjelmassa Kuren laivastoarsenaali valmisti vielä kaksi vastaavaa alusta, jotka muodostivat Ha-7-luokan.[3]
Vuonna 1909 valmistui laivaston ensimmäinen sukellusveneidenemälaiva Karasaki, joka mahdollisti sukellusvenelaivueen toiminnan satamien ulkopuolella.
| Kuva | Nimi | Vesillelasku | Palvelukseen | Huom |
|---|---|---|---|---|
| Holland 103 t (hankinta 1904) | ||||
 |
No.1 | 30. maaliskuuta 1905 | 1. elokuuta 1905 | poistettu 1921 |
| No.2 | 2. toukokuuta 1905 | 5. syyskuuta 1905 | poistettu 1921 | |
| No.3 | 16. toukokuuta 1905 | 5. syyskuuta 1905 | poistettu 1921 | |
| No.4 | 27. toukokuuta 1905 | 1. lokakuuta 1905 | uponnut 14. marraskuuta 1916 hylky nostettu ja kunnostettu poistettu 1921 | |
| No.5 | 13. toukokuuta 1905 | 1. lokakuuta 1905 | poistettu 1921 | |
| Kaigun Holland 57 t (hankinta 1904) | ||||
| No.6 | 28. syyskuuta 1905 | 30. maaliskuuta 1906 | uponnut 15. huhtikuuta 1910 | |
| No.7 | 28. syyskuuta 1905 | 30. maaliskuuta 1906 | poistettu 1920 | |
| Ha-1-luokka 286 t (hankinta 1907) | ||||
| Ha-1 ex-No. 8 | 19. toukokuuta 1908 | 26. helmikuuta 1909 | poistettu 1. joulukuuta 1928 | |
 |
Ha-2 ex-No. 9 | 19. toukokuuta 1908 | 9. maaliskuuta 1909 | poistettu 1. joulukuuta 1928 |
| Ha-3-luokka 291 t (hankinta 1910) | ||||
 |
Ha-3 ex-No. 10 | 4. maaliskuuta 1911 | 12. elokuuta 1911 | poistettu 1. joulukuuta 1928 |
| Ha-4 ex-No. 11 | 18. maaliskuuta 1911 | 26. elokuuta 1911 | poistettu 1. joulukuuta 1928 | |
| Ha-5 ex-No. 12 | 27. maaliskuuta 1911 | 3. elokuuta 1911 | poistettu 1. joulukuuta 1928 | |
| Vickers/Kawasaki 304 t (hankinta 1910) | ||||
 |
Ha-6 ex-No. 13 | 18. heinäkuuta 1912 | 30. syyskuuta 1912 | poistettu 1. joulukuuta 1928 |
| Schneider-Laubeuf 418 t (hankinta 1912) | ||||
| No. 14 | heinäkuu 1915 | kesäkuu 1916 | Työt aloitettu 1913, mutta Ranskan laivasto pakko-otti kesäkuussa 1915 Armide | |
| Ha-10 ex No. 15 | 7. huhtikuutata 1914 | 20. heinäkuuta 1917 | poistettu 1. joulukuuta 1928 | |
| Ha-9 ex No. 14 | 8. heinäkuuta 1918 | 30. huhtikuuta 1920 | poistettu 1. joulukuuta 1928 | |
Ensimmäinen maailmansota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäisessä maailmansodassa Japanin laivasto kuten monet muutkin vaikuttui Saksan keisarikunnan laivaston sukellusveneiden toiminnasta kauppamerenkulkua vastaan. Tämän seurauksena sisällytettiin vuoden 1917 hankintoihin kahdeksantoista merikelpoista sukellusvenettä. Sodan päätyttyä Japani vastaanotti yhdeksän saksalaista sukellusvenettä sotakorvauksena, mitä käytettiin saksalaisen teknologian tutkimiseen.
| Kuva | Nimi | Vesillelasku | Palvelukseen | Huom |
|---|---|---|---|---|
| Ha-7-luokka 290 t (hankinta 1915) | ||||
| Ha-7 ex-No. 16 | 15. maaliskuuta 1916 | 1. marraskuuta 1916 | poistettu 1. joulukuuta 1928 | |
| Ha-8 ex-No. 17 | 15. maaliskuuta 1916 | 2. helmikuuta 1917 | poistettu 1. joulukuuta 1928 | |
| Ro-1-luokka 689 t (hankinta 1915) | ||||
| Ro-1 ex-No. 18 | 28. heinäkuuta 1919 | 31. maaliskuuta 1920 | poistettu 1930 | |
| Ro-2 ex-No. 21 | 22. marraskuuta 1919 | 20. huhtikuuta 1920 | poistettu 1930 | |
L-luokka (jap. L型潜水艦, L-gata sensuikan) oli keisarillisen Japanin laivaston kaksoisrunkoisten keskikokoisten sukellusveneiden muodostama alusluokka, jonka alukset palvelivat 1920-luvulta toiseen maailmansotaan. Luokan alusten valmistaminen tapahtui Vickersin opastamana ja kaikki alukset valmistettiin Mitsubishin Koben telakalla. Ensimmäinen alaluokista tilattiin vuoden 1917 hankinnoissa valmistui vuoden 1920 lopulla. Neljäs ja viimeinen alaluokka tilattiin vuosien 1921-1928 hankinnoissa. Yhteensä veneitä oli 18 kappaletta.
Seuraavaksi laivasto hankki Kaichū tyyppisiä eli keskikokoisia sukellusveneitä, joista ensimmäinen alaluokka tilattiin vuoden 1916 hankintaohjelmassa. Viimeinen ja viides alaluokka tilattiin sodan ajan hankintoina vuosien 1940-1942 hankintaohjelmissa 4. ja 5. laivaston täydennyslaissa. Yhteensä tämän tyyppisiä aluksia hankittiin 41 kappaletta, mihin sisältyy neljä erityiskäyttöön suunniteltua versiota Kaitokū, joissa oli raskaampi aseistus.
Toinen maailmansota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuodesta 1925 vuoteen 1940 Japanin laivasto valmisti sukellusvenelaivastoaan perustuen kolmeen päätyyppiin: Junsen (risteilijätyyppi), Kaidai (laivasto) ja Kaichū (keskiraskas). Näistä Junsen-tyypin perustana oli Britannian kuninkaallisen laivaston K-luokan sukellusveneet ja Saksan keisarikunnan laivaston U 139 -luokan sukellusveneet. Niitä käytettiin tiedusteluun ja operaatioihin kaukana tukikohdista eli aivan kuten risteilijöitä. Pitkän matkan eli laivasto tyypin Kaidai-veneet valmistettiin Junsen-tyypin veneitä suurentamalla ja operoivat laivastojen mukana ja partioivat vihollisen laivareiteillä. Keskiraskaat Kaichū-tyypin veneet perustuivat Ranskan merivoimien Schneider-Laubeuf-veneisiin ja suunniteltu kotisaarten puolustukseen.[6]
Osassa Junsen tyypin aluksia oli kellukekone tiedusteluun. Veneet oli suunniteltu toimimaan itsenäisesti ja vastaavasti Kaidai tyypin veneet laivueittain laivastojen osana. Veneiden suuri koko teki niistä helppoja maaleja Yhdysvaltain laivaston kehittyneelle sukellusveneiden torjuntajärjestelmälle.[6]
Joulukuussa 1941 Japanin hyökätessä Pearl Harboriin laivastolla oli noin 64 sukellusvenettä, joista 41 oli Junsen ja Kaidai tyyppisiä ja vain kaksi Kaichū tyyppisiä. Veneistä 21 oli vanhentuneita malleja, joiden käyttöarvo oli vähäinen. Näiden lisäksi 20 alusta oli telakoilla valmisteilla.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bagnasco, Erminio: Submarines of World War Two. Lontoo, Englanti: Arms and Armour Press, 1977. ISBN 0-85368-331-X (englanniksi)
- Friedman, Norman: U.S. Submarines through 1945 - An Illustrated Design History. Annapolis, Maryland: Naval Institute Press, 1995. ISBN 978-1-55750-263-6 (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5 (englanniksi)
- Jentschura, Hansgeorg; Jung, Dieter & Mickel, Peter: Warships of the Imperial Japanese Navy, 1869–1945. Lontoo: Arms & Armour Press, 1977. ISBN 0-85368-151-1 (englanniksi)