Keijo Petäjä
Keijo Petäjä (21. joulukuuta 1919 Kuortane – 9. toukokuuta 1988 Helsinki)[1] oli teoreetikkona ja suunnittelijana tunnettu suomalainen arkkitehti, jota pidetään modernin arkkitehtuurin edelläkävijänä Suomessa. Hän sai professorin arvonimen vuonna 1980.[1]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Petäjällä oli vuosina 1949–1952 yhteinen arkkitehtitoimisto Viljo Revellin kanssa. He osallistuivat vuonna 1949 palkitulla ehdotuksellaan Kansaneläkelaitoksen päätoimitalon suunnittelukilpailuun ja voittivat kilpailun Helsingin Teollisuuskeskuksesta, joka rakennettiin heidän suunnitelmansa pohjalta.[1] Rakennuksessa on vaikutteita Le Corbusier’ltä.[2] Petäjä ja Revell suunnittelivat myös asuinrakennuksia Helsingin Maunulaan vuosina 1949–1953.[1]
Revellin jälkeen Petäjällä oli arkkitehtitoimisto yhdessä vaimonsa arkkitehti Marja Petäjän (s. 1923) kanssa kuolemaansa asti. Heidän yhteisiä suunnittelutöitään Helsingissä ovat muun muassa Lauttasaaren kirkko (1958), lukuisat asuintalot Lauttasaaressa (1957–1975), Koneen ja Partekin pääkonttori Munkkiniemessä (1973), Vuosaaren telakka (1974) ja toimistotalo Brondankulma (1975). Muualle Suomeen he suunnittelivat muun muassa Jyväskylän keskusammattikoulun (1957–1963), Turengin seurakuntakodin (1965) sekä Janakkalan (1963), Ilmajoen (1965) ja Kuusamon kunnantalot (1979).[1]
Petäjä toimi myös Helsingin Yhtenäiskoulun ensimmäisenä piirustuksenopettajana.lähde?
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keijo Petäjän isä oli kirjailija ja kansakouluntarkastaja Juhani Petäjä.[3] Purjehtija Tuuli Petäjä-Sirén on hänen lapsenlapsensa.[4] Professori Eila Alahuhta oli puolestaan Keijo Petäjän sisar.[5]
Töitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Teollisuuskeskus, Eteläranta 10 (Viljo Revellin ym. kanssa), Helsinki, 1948[6]
- Maunulan Kansanasunnot Oy:n rakennusryhmä (Viljo Revellin kanssa), 1949–1953[6]
- Keski-Suomen keskusammattikoulu (Marja Petäjän kanssa), Jyväskylä, 1951–1957[6]
- Lauttasaaren kirkko, Helsinki, 1958[6]
- Janakkalan kunnantalo, 1959[2]
- Asunto-osakeyhtiö Albertinkatu 16 – Iso Roobertinkatu 48–50, Helsinki, 1961
- Tiirismaan koulu, Lahti, 1964
- Yhtenäiskoulu, Helsinki, 1962
- Ilmajoen kunnantalo, 1965[7]
- Kone Oy:n entinen pääkonttori, Munkkiniemi, Helsinki, 1973[8]
- Brondankulma (Eteläesplanadi 20), Helsinki, 1975[2]
- Kuusamon kaupungintalo, Kuusamo, 1979
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Petäjä, Keijo hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- ↑ a b c Suomalainen tietosanakirja, osa 6, s. 304. Weilin+Göös, 1992. ISBN 951-35-4477-X
- ↑ Johan Adolf (Petelius) Petäjä Geneanet. Viitattu 6.6.2022.
- ↑ Färdig, Jarmo: Petäjä-Sirénillä pitää kiirettä 11.12.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 6.6.2022.
- ↑ Nykysuomen Tietosanakirja, s. 27. WSOY, 1992.
- ↑ a b c d Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 6, palsta 1177
- ↑ Ilkan kentän nähtävyydet, Ilmajoen Musiikkijuhlat
- ↑ Kaija Hackzell: ”Kiihkeä sota puistokonttorista; Alatalo, ilotalo ja ylätalo”, Rakas Vanha Munkkiniemi. Helsingin vanhoja kortteleita 6, s. 171–179. Porvoo: Helsingin Sanomat, 2001. ISBN 951-97555-5-1
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Keijo Petäjä Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
