Keftibuteeni
Keftibuteeni
| |
Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
(6R,7R)-7-[[(Z)-2-(2-amino-1,3-tiatsol-4-yyli)-4-karboksibut-2-enoyyli]amino]-8-okso-5-tia-1-atsabisyklo[4.2.0]okt-2-eeni-2-karboksyylihappo | |
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
ATC-koodi | J01 |
PubChem CID | |
DrugBank | |
Kemialliset tiedot | |
Kaava | C15H14N4O6S2 |
Moolimassa | 410,442 |
SMILES | Etsi tietokannasta: | ,
Farmakokineettiset tiedot | |
Hyötyosuus | 75–90 %[1] |
Proteiinisitoutuminen | 60–64 %[2] |
Metabolia | ? |
Puoliintumisaika | 2–4 tuntia[2] |
Ekskreetio | renaalinen ja ulosteiden mukana |
Terapeuttiset näkökohdat | |
Raskauskategoria |
? |
Reseptiluokitus |
|
Antotapa | oraalinen |
Keftibuteeni (C15H14S2N4O6) on kefalosporiineihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä antibioottina.
Ominaisuudet ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keftibuteeni kuuluu niin sanottuihin kolmannen sukupolven kefalosporiineihin ja sen antibioottiset ominaisuudet perustuvat bakteerien soluseinän synteesin estoon. Se tehoaa erityisesti gramnegatiivisiin bakteereihin kuten enterobakteerit, mutta teho grampositiisiin bakteereihin on heikko ja esimerkiksi stafylokokkit ovat keftibuteenille vastustuskykyisiä. Keftibuteeni ei hydrolysoidu beetalaktamaasien vaikutuksesta. Lääkeaine annostellaan tablettina ja sitä voidaan käyttää hengitystieinfektioiden, välikorvan tulehdusten ja virtsatulehdusten hoidossa.[1][2][3][4][5]
Haittavaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keftibuteeni voi aiheuttaa huonovointisuutta, ripulia, kuumeilua ja allergista ihottumaa.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b David A. Williams, William O. Foye, Thomas L. Lemke: Foye's principles of medicinal chemistry, s. 1104. Lippincott Williams & Wilkins, 2012. ISBN 9781609133450 (englanniksi)
- ↑ a b c Pekka T. Männistö & Raimo K. Tuominen: 51. Soluseinämää heikentävät bakteerilääkkeet Farmakologia ja toksikologia. Medicina. Viitattu 29.6.2020.
- ↑ Axel Kleemann: Antiinfectives for Systemic Use, 1. Antibacterials, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2016. (englanniksi)
- ↑ M. Lindsay Grayson (päätoim.): Kucers' The Use of Antibiotics, s. 530–536. CRC Press, 2017. ISBN 9781498747967 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 29.6.2020). (englanniksi)
- ↑ Pekka Kujala: Suun kautta annettavien kefalosporiinien käyttö. Duodecim, 1999, 115. vsk, nro 20, s. 2241–2247. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.6.2020.
- ↑ Arthur H. Jeske: Mosby's Dental Drug Reference, s. 257–258. Elsevier, 2017. ISBN 9780323481113 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 29.6.2020). (englanniksi)