Kefpiramidi
| |
Kefpiramidi
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| (6R,7R)-7-[[(2R)-2-(4-hydroksifenyyli)-2-[(4-hydroksi-6-metyylipyridiini-3-karbonyyli)amino]asetyyli]amino]-3-[(1-metyylitetratsol-5-yyli)sulfanyylimetyyli]-8-okso-5-tia-1-atsabisyklo[4.2.0]okt-2-eeni-2-karboksyylihappo | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | J01 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C25H24N8O7S2 |
| Moolimassa | 612,662 |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Fysikaaliset tiedot | |
| Sulamispiste | 213–215 °C (hajoaa)[1] |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | ? |
| Proteiinisitoutuminen | Noin 95 %[2] |
| Metabolia | ? |
| Puoliintumisaika | Noin 4,5 tuntia[3] |
| Ekskreetio | ? |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | intravenoosi |
Kefpiramidi (C25H24S2N8O7) on kefalosporiineihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä antibioottina.
Ominaisuudet ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huoneenlämpötilassa kefpiramidi on keltaista kiteistä ainetta.[1] Yhdiste luokitellaan vaihtelevasti joko kolmannen tai neljännen sukupolven kefalosporiineihin ja sen antibioottiset ominaisuudet perustuvat muiden luokan yhdisteiden tavoin bakteerien soluseinän biosynteesin estoon. Kefpiramidi tehoaa grampositiivisista bakteereista stafylokokkeihin ja gramnegatiivisista bakteereista erityisesti Pseudomonas-suvun lajeihin, mutta teho enterobakteereihin on heikompi kuin monilla muilla kolmannen tai neljännen sukupolven kefalosporiineilla. Lääkeaine annostellaan ruiskeena suoneen.[2][3]
Haittavaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kefpiramidi voi aiheuttaa haittavaikutuksenaan ripulia.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 321. (12th Edition) Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3 (englanniksi)
- ↑ a b c Roger G. Finch, David Greenwood, Richard J. Whitley, S. Ragnar Norrby: Antibiotic and Chemotherapy, s. 196-197. Elsevier, 2010. ISBN 978-0-7020-4765-7 Teoksen verkkoversio (viitattu 20.2.2021). (englanniksi)
- ↑ a b M. Lindsay Grayson (päätoim.): Kucers' The Use of Antibiotics, s. 530-536. CRC Press, 2017. ISBN 9781498747967 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 20.2.2021). (englanniksi)